Riittävästi liikuntaa istumatyöläiselle?

En tiedä mitä teet työksesi, mutta itse syön työn ohessa eväitä rasiasta :)

Jos ajatellaan painonpudotusta, niin terveellä keholla painonpudotuskin onnistuu parhaiten. Ja (liika) istuminen on yksi pahimmista asioista mitä voit terveydellesi tehdä (joskus on pakko, mutta sitä pitää yrittää kompensoida). Istumisen haitoista:
http://www.hs.fi/terveys/a1367987871493. Kuitenkin on muistettava, että laihdutuksessa tärkein asia on aina ruokavalio. Liikunta tukee, mutta ei ole välttämätöntä.

Monesti kyse on priorisoinnista ja kompromisseista. Liikutaan yhdessä lasten/perheen kanssa, sovitaan aviopuolison kanssa hoitovuoroista, otetaan lapset mukaan esimerkiksi salille tai uimaan. Voisitko esimerkiksi ajatella miehesi vievät lapset hoitoon parina päivänä viikossa? Liikuntaa ei erikseen tarvitse harrastaa tuntitolkulla päivässä, jos päivän aikana liikettä tulee muuten. Eli kävelet portaita, siivoat, leikit lasten kanssa, kävelet tulostimelle, puhut puhelimessa vaikka seisten. Askelmittarilla mitattuna 10 000 askelta päivässä riittää terveyden ylläpitoon. Kunnon kohottamiseen liikuntaa vaaditaan jo enemmän, ainakin 3-4 kertaa viikossa. Onko esimerkiksi 30 min kotijumppaa päivässä vaikea sisällyttää aikatauluun?

Riippuu varmasti ensinnäkin siitä, mikä on hirmu määrä. Osa treenaa kotona ja sen lisäksi muutamana päivänä viikossa kodin ulkopuolella. Kun vanhempia on kotona kaksi, hoitovuorot ja lasten hoitoonviennit saa usein järjestettyä niin, että edes parina päivänä viikossa voi mennä töihin esimerkiksi pyörällä. Kuten sanoin kyse on monesti priorisoinnista ja kompromissien teosta.

Monissa kuntokeskuksissa on nykyään jonkinnäköinen lapsiparkki, joissa on ohjattua toimintaa lapsille aikuisen treenin ajaksi. Jotkut treenaavat silloin kun omat lapset on harrastustensa parissa, esimerkiksi yhden valmennettavani äiti tuo lapsen autolla treeneihin ja käy lenkillä tai kuntosalilla sillä aikaa kun lapsella on harjoitukset. Eikä joka viikko tarvitse liikkua samoina päivinä aina samalla tavalla. Liikkuu enemmän silloin kun kerkeää ja jos ei ehdi niin ei siitä kannata stressata.

Lasten kanssa ulkoilu on hyvää liikuntaa vaikka se ei kevyttä kävelyä kummempaa ole. Lasten kanssa voi pelata, hiihtää, luistella, laskea mäkeä ja rimpuilla telineissä. Kaikki liikuttava tekeminen on aina parempaa kuin istuminen!

Niin. Idioottimaiset "neuovot" olisi hyvä aluksi heittää romukoppaan. Minä tein niin, tein omat päätökseni itse, en kuunnellut mussuttajia että mitä muka minun pitäisi syödä ja kuinka paljon, enkä muutakaan mukaviisastavaa. Tuloksena putosi painoa 30kg, painoindeksi 32:sta normaalipainoon ja kroppa timmimmässä kunnosa kuin lukioiaikoina :) Että yhdentekevää se on, jos joku neropatti väittää etten näillä ravinnoillani voisi hallita painoani... Vuosi sitten aloitin laihdutuksen ja painon olen pitänyt nyt puoli vuotta...

Järkevässä painonhallinnassa ei ole kyse raivoterveellisen ruuan kanssa pelleilystä, ei yltiöpäisestä liikunnasta eikä muustakaan mussuttamisesta. Faktat on faktoja. Kun painosi pysyy kutakuinkin vakiona. Siitä sitten 500kcal pois, niin laihdut. Sen hoitaminen, että saat kalorit miinukselle, pidemmäksi aikaa -- painonhallinta on AINA pidempiaikainen prosessi, oikotietä ei onneen ole. Mikäli laihduttaa nopeasti, niin painon pitäminen jatkuu sitten loppuiän. Mikäli laihduttaa hitaammin, niin painon pitäminen jatkuu sitten saman ajan myös, kutakuinkin.

Taaplaa omalla tyylilläsi. Tutustu siihen, mitä ravintoa mikäkin ruoka sisältää ja valitse niistä mieleisesi, sellaiset vaihtoehdot jotka eivät niin lihota. Karkki lihottaa pahasti paljon syötynä. Palvikinkulla tai raejuustolla et taasen lihoa. Etkä porkkanoilla. Ja kevyehköä murkinaa on pitkä lista, kun vaan löydät ne. Mehukeittoa ei tarvi litkiä, saa litkiä jos tykkää. Rasvatonta raejuustoa ei tarvi syödä, saa syödä jos tykkää. Light limuja saa juoda tai olla juomatta, kalorit ja vain kalorit ratkaisevat. Lisäksi miinuksilla mentäessä on ravinnon syytä olla tasapainossa, jotta voit mahdollisimman hyvin. Epätasapainoisella ruokavaliolla kerjäät aliravitsemustiloja ja sitäkautta ongelmia, esimerkiksi ahmimiskohtauksia kun pitää ihmisen syödä elääkseen.

Sitten vaan etsimään sellaista ruokavaliota, mitä voit noudattaa lopun ikääsi. Sen on syytä olla suht tavanomaista, jotta pärjäät kaikissa kissanristiäisissa, vaikka missä... Pitkittäin tai poikittain. Kutakuinkin aina löytyy jokin ratkaisu, millä saat pidettyä ruokavaliosi terveellisenä.

Muuten, kaikki ei sitä ymmärrä, mutta oikeasti terveellinen ruoka sisältää myös "epäterveellisen" osaston ruokaa, jonkinverran. Usein suositeltu käytäntö on 80% ruuasta tositerveellistä, 20% oman mielen mukaan.

cuba libre kirjoitti:

Niin. Idioottimaiset "neuovot" olisi hyvä aluksi heittää romukoppaan. Minä tein niin, tein omat päätökseni itse, en kuunnellut mussuttajia että mitä muka minun pitäisi syödä ja kuinka paljon, enkä muutakaan mukaviisastavaa. Tuloksena putosi painoa 30kg, painoindeksi 32:sta normaalipainoon ja kroppa timmimmässä kunnosa kuin lukioiaikoina :) Että yhdentekevää se on, jos joku neropatti väittää etten näillä ravinnoillani voisi hallita painoani... Vuosi sitten aloitin laihdutuksen ja painon olen pitänyt nyt puoli vuotta...

Järkevässä painonhallinnassa ei ole kyse raivoterveellisen ruuan kanssa pelleilystä, ei yltiöpäisestä liikunnasta eikä muustakaan mussuttamisesta. Faktat on faktoja. Kun painosi pysyy kutakuinkin vakiona. Siitä sitten 500kcal pois, niin laihdut. Sen hoitaminen, että saat kalorit miinukselle, pidemmäksi aikaa -- painonhallinta on AINA pidempiaikainen prosessi, oikotietä ei onneen ole. Mikäli laihduttaa nopeasti, niin painon pitäminen jatkuu sitten loppuiän. Mikäli laihduttaa hitaammin, niin painon pitäminen jatkuu sitten saman ajan myös, kutakuinkin.

Taaplaa omalla tyylilläsi. Tutustu siihen, mitä ravintoa mikäkin ruoka sisältää ja valitse niistä mieleisesi, sellaiset vaihtoehdot jotka eivät niin lihota. Karkki lihottaa pahasti paljon syötynä. Palvikinkulla tai raejuustolla et taasen lihoa. Etkä porkkanoilla. Ja kevyehköä murkinaa on pitkä lista, kun vaan löydät ne. Mehukeittoa ei tarvi litkiä, saa litkiä jos tykkää. Rasvatonta raejuustoa ei tarvi syödä, saa syödä jos tykkää. Light limuja saa juoda tai olla juomatta, kalorit ja vain kalorit ratkaisevat. Lisäksi miinuksilla mentäessä on ravinnon syytä olla tasapainossa, jotta voit mahdollisimman hyvin. Epätasapainoisella ruokavaliolla kerjäät aliravitsemustiloja ja sitäkautta ongelmia, esimerkiksi ahmimiskohtauksia kun pitää ihmisen syödä elääkseen.

Sitten vaan etsimään sellaista ruokavaliota, mitä voit noudattaa lopun ikääsi. Sen on syytä olla suht tavanomaista, jotta pärjäät kaikissa kissanristiäisissa, vaikka missä... Pitkittäin tai poikittain. Kutakuinkin aina löytyy jokin ratkaisu, millä saat pidettyä ruokavaliosi terveellisenä.

Muuten, kaikki ei sitä ymmärrä, mutta oikeasti terveellinen ruoka sisältää myös "epäterveellisen" osaston ruokaa, jonkinverran. Usein suositeltu käytäntö on 80% ruuasta tositerveellistä, 20% oman mielen mukaan.

Lue lisää

"Muuten, kaikki ei sitä ymmärrä, mutta oikeasti terveellinen ruoka sisältää myös "epäterveellisen" osaston ruokaa, jonkinverran. Usein suositeltu käytäntö on 80% ruuasta tositerveellistä, 20% oman mielen mukaan. "

No ei oikeasti sisällä. Kaikki ravinteeton ja epäterveellinen ruoka on oikeasti ylimääräistä ja turhaa. Epäterveellistä ei ole pakko syödä, mutta mikäli tuntee, että pää hajoaa ilman pizzaa, sitä voi jonkun verran syödä. Keho pärjää ilmankin.

Tsemppiä! Ja heti jos yhtään alkaa tuntua siltä, uusia lajeja kannattaa mennä kokeilemaan vaikka painoa ei olisikaan vielä pudonnut.

Itselläni on noin 25 kiloa ylipainoa, mutta liikkumista, ryhmässäkään, se ei ole estänyt. Itse asiassa minulle kävi niin päin, että kun löysin mieluisen lajin (Crossfitin), sen ansiosta heräsi halu kiinnittää syömisiinkin enemmän huomiota. Tuo laji on fyysisesti sen verran raskas, että epäterveellisesti syömällä sitä ei jaksa tehdä. Makean ja muun sellaisen syönti on vähentynyt ja paino pudonnut. Olen huomannut, että samoilla tunneilla käy muitakin kokoisiani, eikä kukaan ainakaan tuolla katso pahalla sitä että joku painaa enemmän. En tiedä olenko jotenkin poikkeava, mutta minua nuo reilut ylikiloni eivät ole liikunnassa koskaan häirinneet. En ole ainakaan huomannut muiden tuijotusta tai vastaavaa.

Liikunnan merkitystä korostetaan ehkä liikaakin, vaikka sen suurin hyöty laihdutukselle on ihan muussa kuin kalorinkulutuksessa. Kun mieli virkistyy, jaksaa kiinnittää huomiota niihin painon kannalta tärkeämpiinkin asioihin. Urheilija ei tarvitse olla.

Usein näin sanovat juuri ne, joilla ei ole omia lapsia. Tätä kuulee hoettavan joka paikassa: lapset ovat tekosyy sille, että ei liiku. Ehkä, jos puhutaan leikkipuistoilusta, pallopeleistä, hippaleikeistä jne. Ulkoilen lasteni kanssa ja saan ohessa siis varsin hyvää hyötyliikuntaa. Mutta kun on ylipainoa sen verran kuin minulla, ei sellainen pieni leikkikentällä hyppely ja kotona piilosta leikkiminen sitä painoa nyt varsinaisesti pudota. Ja kun päivät istun vielä takapuoleni päällä, pitäisi kai liikkumisen olla hieman enemmän hikiliikuntaa. Kolmen pienen lapsen äitinä, käytännössä arkiyksinhuoltajana, väitän ihan todella, etten käytä lapsiani tekosyynä laiskotteluun, vaan hyvänä syynä siihen, miksi omaa aikaa on vähemmän kuin perheettömillä ihmisillä ja oma aika pitää vain mahduttaa johonkin väliin. Kun pitkän työpäivän jälkeen tulee kotiin, olisi joko mahdollisuus viedä lapset hoitoon ja lähteä salille, tai sitten olla heidän kanssaan ja touhuta kaikkea mukavaa. Valitsen jälkimmäisen. Myös pyykinpesu, ruoanlaitto, yms. ovat jokailtaisia hommia, ei niistä pienen lapsen kanssa pääse mihinkään. Joskus ei vain jaksa lähteä juoksemaan sen jälkeen. Saattaa nyt jonkun korvaan kuulostaa selittelyltä, mutta veikkaan, että on myös niitä äitejä, jotka nyt ymmärtävät mistä muhun.

Nipsu_27 kirjoitti:

Usein näin sanovat juuri ne, joilla ei ole omia lapsia. Tätä kuulee hoettavan joka paikassa: lapset ovat tekosyy sille, että ei liiku. Ehkä, jos puhutaan leikkipuistoilusta, pallopeleistä, hippaleikeistä jne. Ulkoilen lasteni kanssa ja saan ohessa siis varsin hyvää hyötyliikuntaa. Mutta kun on ylipainoa sen verran kuin minulla, ei sellainen pieni leikkikentällä hyppely ja kotona piilosta leikkiminen sitä painoa nyt varsinaisesti pudota. Ja kun päivät istun vielä takapuoleni päällä, pitäisi kai liikkumisen olla hieman enemmän hikiliikuntaa. Kolmen pienen lapsen äitinä, käytännössä arkiyksinhuoltajana, väitän ihan todella, etten käytä lapsiani tekosyynä laiskotteluun, vaan hyvänä syynä siihen, miksi omaa aikaa on vähemmän kuin perheettömillä ihmisillä ja oma aika pitää vain mahduttaa johonkin väliin. Kun pitkän työpäivän jälkeen tulee kotiin, olisi joko mahdollisuus viedä lapset hoitoon ja lähteä salille, tai sitten olla heidän kanssaan ja touhuta kaikkea mukavaa. Valitsen jälkimmäisen. Myös pyykinpesu, ruoanlaitto, yms. ovat jokailtaisia hommia, ei niistä pienen lapsen kanssa pääse mihinkään. Joskus ei vain jaksa lähteä juoksemaan sen jälkeen. Saattaa nyt jonkun korvaan kuulostaa selittelyltä, mutta veikkaan, että on myös niitä äitejä, jotka nyt ymmärtävät mistä muhun.

Lue lisää

Korjaan, puhun.

Nipsu_27 kirjoitti:

Usein näin sanovat juuri ne, joilla ei ole omia lapsia. Tätä kuulee hoettavan joka paikassa: lapset ovat tekosyy sille, että ei liiku. Ehkä, jos puhutaan leikkipuistoilusta, pallopeleistä, hippaleikeistä jne. Ulkoilen lasteni kanssa ja saan ohessa siis varsin hyvää hyötyliikuntaa. Mutta kun on ylipainoa sen verran kuin minulla, ei sellainen pieni leikkikentällä hyppely ja kotona piilosta leikkiminen sitä painoa nyt varsinaisesti pudota. Ja kun päivät istun vielä takapuoleni päällä, pitäisi kai liikkumisen olla hieman enemmän hikiliikuntaa. Kolmen pienen lapsen äitinä, käytännössä arkiyksinhuoltajana, väitän ihan todella, etten käytä lapsiani tekosyynä laiskotteluun, vaan hyvänä syynä siihen, miksi omaa aikaa on vähemmän kuin perheettömillä ihmisillä ja oma aika pitää vain mahduttaa johonkin väliin. Kun pitkän työpäivän jälkeen tulee kotiin, olisi joko mahdollisuus viedä lapset hoitoon ja lähteä salille, tai sitten olla heidän kanssaan ja touhuta kaikkea mukavaa. Valitsen jälkimmäisen. Myös pyykinpesu, ruoanlaitto, yms. ovat jokailtaisia hommia, ei niistä pienen lapsen kanssa pääse mihinkään. Joskus ei vain jaksa lähteä juoksemaan sen jälkeen. Saattaa nyt jonkun korvaan kuulostaa selittelyltä, mutta veikkaan, että on myös niitä äitejä, jotka nyt ymmärtävät mistä muhun.

Lue lisää

Liikunta ei edelleenkään laihduta. Ruokavalio laihduttaa. Jos on paljon ylipainoa, ei tunnin hikiliikunta päivässä oikeasti korjaa mitään.
Jos ulkoilet ja leikit lastesi kanssa päivittäin muutaman tunnin, kulutat todennäköisesti lähes saman verran energiaa kuin tunnin salitreenissä. Kunhan se lasten kanssa yhdessäolo on oikeasti jotain aktiivista tekemistä eikä esim. tv:n katselua tai pelikonsolipelaamista (poislukien ehkä joku wii tai tanssimatto).

Nipsu_27 kirjoitti:

Usein näin sanovat juuri ne, joilla ei ole omia lapsia. Tätä kuulee hoettavan joka paikassa: lapset ovat tekosyy sille, että ei liiku. Ehkä, jos puhutaan leikkipuistoilusta, pallopeleistä, hippaleikeistä jne. Ulkoilen lasteni kanssa ja saan ohessa siis varsin hyvää hyötyliikuntaa. Mutta kun on ylipainoa sen verran kuin minulla, ei sellainen pieni leikkikentällä hyppely ja kotona piilosta leikkiminen sitä painoa nyt varsinaisesti pudota. Ja kun päivät istun vielä takapuoleni päällä, pitäisi kai liikkumisen olla hieman enemmän hikiliikuntaa. Kolmen pienen lapsen äitinä, käytännössä arkiyksinhuoltajana, väitän ihan todella, etten käytä lapsiani tekosyynä laiskotteluun, vaan hyvänä syynä siihen, miksi omaa aikaa on vähemmän kuin perheettömillä ihmisillä ja oma aika pitää vain mahduttaa johonkin väliin. Kun pitkän työpäivän jälkeen tulee kotiin, olisi joko mahdollisuus viedä lapset hoitoon ja lähteä salille, tai sitten olla heidän kanssaan ja touhuta kaikkea mukavaa. Valitsen jälkimmäisen. Myös pyykinpesu, ruoanlaitto, yms. ovat jokailtaisia hommia, ei niistä pienen lapsen kanssa pääse mihinkään. Joskus ei vain jaksa lähteä juoksemaan sen jälkeen. Saattaa nyt jonkun korvaan kuulostaa selittelyltä, mutta veikkaan, että on myös niitä äitejä, jotka nyt ymmärtävät mistä muhun.

Lue lisää

Hyvä että touhuat! Saatat nimittäin kuluttaa ihan tuolla lasten kanssa leikkimisellä ja kotitöiden tehoilulla jopa monta sataa kcal enemmän päivän aikana kuin joku tv:tä katseleva. Ei siihen laihtumiseen tarvita sen kummempaa liikuntaa, mutta ruokavalio on saatava kuntoon. Siitä lähtee kaikki.

Olen ollut yksinhuoltaja koko ajan. Tiedän, ettei aikaa ole kaikkeen, mutta parhaimmillani olen käynyt lenkillä jopa ennen töihin menoa ja ennen lasten heräämistä. 8 tuntia yöunta riittää.

Nykyään lapset ovat maailmalla. Joskus herään pikkutunneilla, jotta ehdin liikkumaan. Ei ole kuitenkaan tarkoitus sekoittaa kenenkään elämää. Jokainen toimii niin kuin parhaakseen näkee. Jos haluaa ennemmin nukkua 10 tuntia kuin 8, niin siitä vaan. Aikaisin nukkumaan. Kaikkeen tottuu mihin haluaa tottua.