Mihin kaikkeen pitää suostua suhteessa? Entinen mieheni aikoinaan ehdotti, että kokeilisimme seksissä jotain erilaista . Suhdetta keti useamman vuoden tosiaan joten tietyt rutiinit on jo kuvioissa. Hän halusi kokeilla, että kuvaisimme sitä ja pari keraa siiihen suostuinkin ihan kokeilu mielessä mutta jälkeenpäin ajateltuna ei ollu minun juttu ja nyt sitten harmittaakin, silloin se tuntui, että samapa tuo mutta nyt sitten.. Kunpa olisin tuntenut omat rajani. Käykö muille näin? Lohdullista tässä on se, että nyt tiedän ainakin vaikka nyt jo eronnu. Hän ei minua pakottanut missään nimessä ja jotenkin sitä ajatteli sitten, että pitää myös ajatella toisen tarpeita tavallaan laitoin hänen tarpeet omieni edelle miellyttjä luonne kun olen. Mutta käykö muille tämmöistä? Huomioiko naiset aina miehen tarpeet edellee en ole kuitenkaan varmaan ainoa? Toinen asia on mistä en välitä on suuseksi kerran sitä kokeilin ihan vain sen takia kun halusin näyttää hänelle, että osaan se minäkin vaikka kokematon olen sillä saralla yhteen kertaan se jäi kun totesin, että ei ole minua varten. En ole koskaan ollut niin seksuaalinen nainen. Mutta ihan terveenä itseäni pidän kuitenkin vaikka seksi ei ole itselle tärkeä mutta miehille se tuntuu olevan siksi suhteen pysyminen tuntuu olevan minulle vaikeaa.
Liian vähäset seksuaaliset tarpeet tervettä?
olenko normaali 88
469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tavallaan miettiny sitä, että välillä maistuu manipuloinnin makua, että kunhan hän sai omat tarpeensa tyydytettyä kokematon kun olin.
Mikään ei tapa naisen haluja niin tehokkasti kuin miehen vaatimus erilaisiin origioihin vastoin kummpanin omaa halua. Varsinkin naiselle seksi on kokonaisvaltaisempi asia. On naisia jotka ovat oppineet ymmärtämään miehen suurempaa fyysistä tarvetta ja mekaniikkaa seksin suhteen ja tietävät että mies on mies ja ei hän välttämättä halua touhuta vain esineestääkseen kumppaniaan vaan hän toimii vain miehisellä vaistollaan. On naisia jotka voivat ajatella näin järjellä ja vain "antavat". ja kyllähän jo raamatullisesti avioliiton yksi tärkeä tehtävä on ihmisen seksualisuuden luonnollinen purkautuminen. Ja onhan tavallaan juuri se rakkautta, että huolehtii puolison hyvinvoinnista tälläkin tavoin. Kun noin itse olen asennoitunut niin ne itselle ei niin mieluisat kerrat eivät ole tuntuneet vastenmielisiltä. Mihinkään erikoistemppuihin ei silti tarvtise silti suostua.
Kannattaa oppia yhdessä juttelemaan naisen ja miehen seksuaalisuudesta ja niiden eroista, tarpeista ym. ihan silloinkin kun ei olla mitekään seksipuuhissa.
Aloittajalla on itsetunto ongelma mikä heijastuu seksuaalisuuteen. Miellyttäjä luonne perustuu siihen ajatukseen että ei ole ihmisenä arvokas ellei tee tai toimi tietyllä tavalla. Naisilla tämä korostuu jos pääasiallinen kuva maailmasta on ollut nykyinen objektikulttuuri sekä vanhempien omat puutteet itsetunnossa. Kun tietää että hän on arvokas ilman temppuluakin toisten ehdoilla niin voi tutkia seksuaalisuuttaan ja erilaisia vaihtoehtoja omilla ehdoilla. Se voi tarkoittaa myös laimempaakin seksuaalisuutta, pääasia että osaa ilmaista myös omat tunteensa kumppanille. Parisuhde toimii kahden ihmisen yhteistyönä, ja jos partneri on liian erilainen tarpeiltaan, on kummankin etu etsiä uusi kumppani(jos neuvottelu ei johda mihinkään). Ja sellaista asiaa ei olekaan onko normaali; kaikki ovat erilaisia ja sitä kautta omalla tavallaan normaaleja.
Miksi ylipäätään kyseenalaistat normaalisuutesi?
Kaikki mitä kerrot on suhteessa kumppaniisi, ei kai se kata sinulla koko seksuaalisuuttasi, vaan sieltä pitäisi löytyä ne omat halut, josko ne sitten tulee tyydytettyä suhteessa tai ei on tavallaan toisarvoista.
Jos jotain vertailukohtaa haet, niin itselläni ennen menopaussia oli tarve päästä orgasmiin saakka muutamia kertoja viikossa, ja olettaisin sen olevan melko keskimääräinen. Jos tämä kuulostaa kovin vieraalta, niin sitten voi olla ongelmaa estoisuuden vuoksi tai muuta häiriötä, mikä vaatisi kyllä selvittelyä.