Suurin osa kristillisistä kirkoista uskoo virallisesti että Jumala tulee kiduttamaan ikuisesti kapinallisia lapsiaan. Perustuuko ajatus todella Raamattuun?
http://www.youtube.com/watch?v=qLnGT9B0ho8
http://www.youtube.com/watch?v=qLnGT9B0ho8
Kiduttaisitko ikuisesti lastasi?
Tuskaa ja piinaa
1062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ensinnäkään helvettiä ei ole tehty ihmistä varten vaan pahojen henkien rankaisupaikaksi, ihminen oli sillähetkellä paratiisissa eikä ollut syönyt kiellettyä hedelmää. Sitten ihminen söi ja heitettiin ulos paratiisista ettei hän söisi vielä siitä toisestakin puusta ja eläisi ikuisesti. Ihminen sai siitä hedelmästä tietoisuuden omasta alastomuudestaan ja niin edelleen, ei ollut enää viaton ja joutui tällaiseen kylmään maailmaan.
Mutta houkuttelija oli ollut paholainen, joka meni käärmeeseen, ja tiesi että kun ihminen söisi se erottaisi hänet viattomuudesta ja Jumalasta. Ihminen joutui ulos paratiisin lämmöstä ja naiselle annettiin rangaistukseksi kuukautiset ja synnytyskivut, ja miehelle raskaan työn raataminen. Tästä paikasta ei kuoleman jälkeen ole muuta tietä kuin joko taivaaseen Jumalan luokse hyväksyneenä Jeesuksen joka maksoi synneistämme verellään, kuoli ja haudattiin, ja Jumala herätti hänet kolmantena päivänä kuolleista.
Jollei hyväksy ei pelkkä ihminen ole Jumalalle omaa poikaa tärkeämpi, joten kun Jeesuksen maksamaa hintaa väheksyy
eikä ota vastaan uskoa Häneen, ei Jeesus voi silloin ottaa luokseen ja Jumalan luokse vaan ihminen joutuu helvettiin.
Raamattu sanoo aikuisia ihmisiä "opetuslapsiks"i, ei se tarkoita lapsia vaan aikuisia,
ja lapsethan ovat viattomia mutta aikuiset eivät ole.
Lapset EIVÄT ole viattomia, kukaan ei ole viaton. Jos joku olisi viaton, hän ei ikinä kuolisi.
Mutta kuolema itsessään on todistaja, että kuollut on ollut kaikkea muuta kuin "viaton", sillä synnin palkka on kuolema.
Mm. Afrikassa kuolee miljoonia lapsia joka vuosi. He eivät kuolisi, jos kuolemalla EI OLISI VALTAA hieihin synnin/syntisyyden kautta.
Ja, mitä tulee tuomioon, niin Raamattu ei missään, ei VT:ssä eikä UT:ssä, opeta pelastumattomien olevan kärsimyksessä ikuisesti, vaan sitä, että ero Jumalasta on iankaikkinen, kärsimys ei.
Puhuin siis ihmissieluista, en langeista hengistä eli enkeleistä.
Helvetti on "roskien polttopaikka". Tulen, se on ahdistus, tehtävä on "polttaa", eli kuluttaa sielut niin , ettei nisstä jää "juurta eikä oksaa".
Lapset ovat viattomia, kun heiltä kysyy riita asiassa kuka sen teki, niin täytyy olla jo ensimmäisella luokalla ennenkuin yrität olla ovela.
Jumala ottaa luokseen nekin syntymättömät ja abortoidut lapset jotka eivät päässeet elämään täällä maailmassa elämäänsä.
Jumala on antanut ihmisille niin paljon rahaa ettei Afrikassa tarvitsisi olla nälänhätää eikä köyhiä ihmisiä, mutta kuka nämä rahat pitää ja mitä niillä hankitaan kun rikkaat voisivat auttaa näitä lapsia omilla rahavaroillaan. Missä ne rahat ovat???
Tietääkseni Jeesus sanoi Raamatussa että helvetti on paikka jossa tuli ei sammu eikä mato kuole, siellä ei sanota että se päättyy. Niin ikävää kuin se onkin, eihän Jeesus muuten olisi tullut ja kuollut ristillä maksaakseen meidän syntivelkamme Jumalalle? Sen takia Jeesus kärsi ja kuoli että me kun uskomme häneen pääsemme hänen luokseen taivaaseen emmekä joudu helvettiin.
Ei ristillä kuoleminen ole pikkujuttu, miksi luulet niin?
Koska Jumala on Jumala eikä ihminen hän herätti Jeesuksen kolmantena päivänä kuolleista.
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta. Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.
Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."
Niin he muistivat hänen sanansa.
Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille yhdelletoista ja kaikille muille. Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.
Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.
Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kurkisti sisään, näki hän siellä ainoastaan käärinliinat. Ja hän meni pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.
Ja katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista. Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut. Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa. Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina muodoltansa.
Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"
Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä, kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.
Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He kävivät aamulla varhain haudalla eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän.
Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet."
Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet! Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"
Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi. Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa". Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa. Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.
Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään. Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Luuk.24.html
Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että Pontius Pilatuksella oli vaimo mukanaan Juudeassa. Tämä yksityiskohta aiheutti paljon polemiikkia, kunnes jokin aika sitten saatiin selville, että sekin heijastaa historiallista todellisuutta. Vähän ennen Jeesuksen aikoja roomalaiset virkamiehet olivat saaneet luvan viedä myös perheensä virkapaikkoihinsa maakuntiin, kun se sitä ennen oli kiellettyä.
Apt. 13: luvussa kerrotaan Kyproksen käskynhaltijasta (proconsul) Sergius Pauluksesta. Ja arvostelijat hykertelivät käsiään vahingoniloisina. Sillä Rooman Kyproksen edustajalla olisi säännönmukaisesti ollut oikeus arvonimeen "propraetor". Jokunen vuosi sitten löytyi Pafos-saaren länsiosasta roomalaisaikainen kaiverrus, joka vahvisti tämän poikkeuksen olemassaolon. Siinä juuri Sergius Paulukseen liitetään maininta "proconsul".
(löytyy sivun loppupuolelta) http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesuksenarvoitus.htm
Pontius Pilatuksen viralliset asiakirjat
Vuonna 1800 jKr. löydettiin Aquilasta, 53 engl. penikulman päästä Roomasta koilliseen olevasta paikasta, kuparitaulu, jossa oli hepreankielinen teksti. Tekstin todettiin olevan jäljennös Jeesuksen virallisesta kuolemantuomiosta. Paikalla, josta taulu löydettiin, oli muinoin ollut vanha Aminternum; nämä rauniot ovat vieläkin nähtävänä lähellä St. Vittorinoa. Löydön teki ranskalainen muinaistutkija Dominique Vivant Denon, joka eli vv. 1747-1825. Taulun taakse oli kirjoitettu: "Samanlainen taulu on lähetetty joka suvulle."
http://www.netikka.net/mpeltonen/pilatuskirjat.htm
TUOMIO
Keisari Tiberiuksen seitsemäntenätoista hallitusvuotena ja 24 päivänä Maaliskuuta, Pyhässä Jerusalemin kaupungissa, Hannaan ja Kaifaan ollessa ylimmäisinä pappeina, Jumalan kansan uhripappeina, tuomitsen minä, Pontius Pilatus, Pretorikunnan maaherra, Jeesus Natsarealaisen kuolemaan ristillä kahden pahantekijän välillä, seuraavien kansan syytösten tähden:
Hän on viettelijä,
hän on kapinallinen,
hän on lain vihollinen, hän nimittää itsensä Israelin kuninkaaksi,
hän on mennyt temppeliin seurassaan suuri kansanjoukko, jolla oli palmunoksia käsissään.
Centurio Qvintus Kornelius käsketään viemään hänet teloituspaikalle. Jokaista, olkoonpa hän köyhä tai rikas, kielletään vastustamasta Jeesuksen kuolettamista.
Me allekirjoittaneet todistamme täten Jeesuksen kuolemantuomion:
Daniel, rabbiini, farisealainen
Johannes, rabbiini
Rafael Rorobabel
Kapet, kansalainen
Jeesus menköön kaupungista ulos Struenus-portista.
(jos et katsonut laittamaani linkkiä, miksi et?)
Asiakirjan alussa Pilatus lähettää tervehdyksensä keisarille. Sitten hän kirjoittaa:
"Viimeksi kuluneitten päivien tapahtumat ovat olleet sitä laatua, että pidän tarpeellisena niistä kustakin erikseen kirjoittaa."
Sen jälkeen hän kertoo, kuinka juutalaiset olivat loukanneet häntä, ollessaan saapumatta pitoihin, jotka hän oli järjestänyt Jerusalemiin muuttonsa kunniaksi. Myöhemmin ylipappi oli kutsunut Pilatuksen luokseen ja selittänyt, etteivät he voineet osallistua roomalaisiin juhlamenoihin, koska heidän uskontonsa kielsi sen.
Pilatus piti ylipappia petollisena ja epäluotettavana ihmisenä. Muutenkin hän valittaa sitä, että juutalaiset olivat alinomaa rettelöimässä ja sanoo:
"Ei paljon puutu, etten sano: kirottu olkoon se päivä, jolloin tulin Valerius Gratuksen jälkeen Juudean prokuraattoriksi."
Sitten hän kertoo kuulemistaan Jeesusta koskevista huhuista ja kuinka hän sitten sattumalta näki tämän nuoren miehen puhumassa suuren väkijoukon keskellä. Pilatus ei kuitenkaan jäänyt kuuntelemaan, vaan käski palvelijansa jäädä tekemään muistiinpanoja ja kertoa niistä myöhemmin.
Kun tämä Manlius -niminen kirjuri sitten kertoi Pilatukselle kuulemastaan, Pilatus totesi, ettei ollut ennen kuullut mitään senkaltaista eikä lukenut kenenkään filosofin kirjoista vastaavaa. Hän sai Jeesuksesta hyvin myönteisen kuvan, ja päätti, ettei ole aihetta rajoittaa hänen puheoikeuttaan, kuten monet vaativat. Jeesus sai myös oikeuden koota kansaa ympärilleen, opettaa ja valita oppilaita.
Tämä Jeesukselle myönnetty rajaton vapaus ärsytti kuitenkin rikkaita ja mahtavia juutalaisia, varsinkin kun Jeesus ei sanoissaan säästellyt heitä, vaan arvosteli monin tavoin. Ja kun syytöksiä Jeesusta vastaan alkoi tulla näiden tahoilta lähes päivittäin, kutsui Pilatus lopulta Jeesuksen luokseen ja pyysi tätä olemaan varovaisempi puheissaan, ettei ärsyttäisi liikaa vastustajiaan. Jeesus kuitenkin antoi ymmärtää, että se kaikki kuuluu hänen tehtäväänsä, eikä hän voi toimia toisin. Tällöin Pilatus sanoi: "Pakotat muuttamaan pyyntöni käskyksi!" Jeesus sanoi tietävänsä, että hänen kohtalonsa on joutua vainotuksi, ja poistui.
Tämän jälkeen Pilatus kertoo Jeesuksen kuolemaan johtaneesta kansankiihotuksesta ja miten papit käyttivät temppeliveroa kansan lahjomiseksi Jeesusta vastaan, sekä kuinka hän pyysi Syyrian prefektiltä lisää sotaväkeä kapinallisten hillitsemiseksi ja että tämä pyyntö hylättiin.
Ylimmäinen pappi Kaifas kuitenkin tuomitsi Jeesuksen kuolemaan ja lähetti hänet Pilatuksen luo, jotta tämä panisi tuomion toimeen. Koska Jeesus oli galilealainen, Pilatuksen mielestä hänen tuomitsemisensa kuului Herodekselle. Herodes puolestaan teeskenteli vaatimatonta, ja antoi Pilatukselle vallan ratkaista asia.
Sitten kerrotaan Pilatuksen vaimon näkemästä unesta, ja miten vaimo varoitti Pilatusta kohtaavan onnettomuuksia, jos hän tuomitsee Jeesuksen. Kansan meteli kuitenkin yltyi, joten Pilatuksen täytyi ryhtyä toimiin.
Raamattu:
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/UT.html