Kakkosille jotka rakastavat

Tiedoksenne vain

ja perustelevat suhteensa ukkomieheen perustuvankin juuri siihen suureen rakkauteen. Siihen että mies rakastaa kakkostaan enemmän kuin vaimoa ja kakkonen on ajautunut suhteeseen miehen kanssa juurikin sen rakastumisen takia. Sillehän ei voi siis mitään ?
Pari tosiasiaa kuitenkin rakkaudesta. Ensinnäkin rakastumiseen tarvitaan aikaa ja läheisyyttä. Sinä päästät ja teet tietoisen valinnan päästämällä jonkun niin lähelle itseäsi että rakastuminen on mahdollista. Tämän rakastumisen voi siis välttää pitämällä etäisyyttä. Sille siis voi jotain !
Toiseksi rakastaminenhan ei siis koskaan ole väärää vaan aika oikeaa....mutta rakkaus voi kuitenkin elää vain rehellisyydessä.

174

1263

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hyvä!

      Hienosti kirjoitettu!

      Tuo teksi sopii niin pettäjän kuin kakkosenkin liettavaksi.

      Erityisesti pettämistä puolusteleville tämä:
      "Sinä päästät ja teet tietoisen valinnan päästämällä jonkun niin lähelle itseäsi että rakastuminen on mahdollista. Tämän rakastumisen voi siis välttää pitämällä etäisyyttä. Sille siis voi jotain !"

    • ;) ;)

      Entä jos rakastuu ensisilmäyksellä? ;)

      • Ensisilmäys40

        Se on ihastunista kun ensisilmäyksellä "rakastutaan" ja sitä tapahtuu koko ajan =) Silloin kannattaakin pitää sitä etäisyyttä.


    • enni*

      Eihän tuo nyt noin mene. Kun rakastuu toiseen, niin rakastuu. Rakastumista toiseen ei voi välttää kertomalla se kumppanille eikä se sillä myöskään ohi mene. Sensijaan kertomalla toisesta suhtesta, suhteeseen kumppanin kanssa kyllä tulisi vaikeuksia, tai pikemminkin niitä tulisi alkaa käsitellä. Usein tuossa tilanteessa vain koetaan ongelmaksi tuo ulkopuolinen suhde - näkemättä niitä vaikeuksia, joita parisuhteessa todellisuudessa on.

      Rakastuminen menee yleensä pian ohi, myös silloin kun on kyse varatuista henkilöistä. Rakastuminen joko muuttuu rakastamiseksi, tai sitten laantuu ja sammuu.

      Kannattaisi aina myös miettiä erityisesti sitä parisuhdetta. Sillä on tosiaan merkitystä siinä rakastuuko toiseen vai ei. Rakastaahan voi myös aina, se ei edellytä parisuhdetta eikä seksiä.

      • öpö höpö

        "Eihän tuo nyt noin mene. Kun rakastuu toiseen, niin rakastuu."

        Höpö höpö! Kuten "Tiedoksenne vain" sanoi:
        "Sinä teet tietoisen valinnan päästämällä jonkun niin lähelle itseäsi että rakastuminen on mahdollista"

        Aikuinen ihminen ei rakastu valokuvaan lehden sivulla (ja vain aniharvat teinitytötkään). Toista ihmistä täytyy olla lähellä, että mitään tunnetta voi syntyä. Ja sekin on helppo työntää syrjään heti kun sen tunnistaa, eikä päästä asiaa etenemään.

        Vai onko aikuisissa naissa tuollaisia hemsankeikkamaisia teinityttöjä, joitta ei ole minkäänlaista itsekontrollia? "Tunteet " ja pimppi vie kunhan joku vain lepeertää ja imartelee...?


      • hadhad
        öpö höpö kirjoitti:

        "Eihän tuo nyt noin mene. Kun rakastuu toiseen, niin rakastuu."

        Höpö höpö! Kuten "Tiedoksenne vain" sanoi:
        "Sinä teet tietoisen valinnan päästämällä jonkun niin lähelle itseäsi että rakastuminen on mahdollista"

        Aikuinen ihminen ei rakastu valokuvaan lehden sivulla (ja vain aniharvat teinitytötkään). Toista ihmistä täytyy olla lähellä, että mitään tunnetta voi syntyä. Ja sekin on helppo työntää syrjään heti kun sen tunnistaa, eikä päästä asiaa etenemään.

        Vai onko aikuisissa naissa tuollaisia hemsankeikkamaisia teinityttöjä, joitta ei ole minkäänlaista itsekontrollia? "Tunteet " ja pimppi vie kunhan joku vain lepeertää ja imartelee...?

        Niin nuori kuin vanhempi ihminen rakastuu todella helposti silloin kun hän TARVITSEE rakkautta, eli EI saa sitä parisuhteestaan, ainakaan riittävästi ja oikeanlaista.

        Tässä ap:n aloituksessa taas sekoitettiin rakkaus ja seksi. Kuten enni* tuossa totesi "Rakastaahan voi myös aina, se ei edellytä parisuhdetta eikä seksiä. " Myös sinulle öpö höpö on ongelma liiton ulkopuolinen seksi, ei rakastuminen.

        Hienointa wc-filosofiaa luin joskus aikoinani aseman vessan seinältä: siinä luki "rakkaus on kuin löysä paska, sitä ei voi estää". Tottakuin mikä. Ihan eri asia sitten johtaako se seksi- tai parisuhteeseen.


      • helppoa!!!
        hadhad kirjoitti:

        Niin nuori kuin vanhempi ihminen rakastuu todella helposti silloin kun hän TARVITSEE rakkautta, eli EI saa sitä parisuhteestaan, ainakaan riittävästi ja oikeanlaista.

        Tässä ap:n aloituksessa taas sekoitettiin rakkaus ja seksi. Kuten enni* tuossa totesi "Rakastaahan voi myös aina, se ei edellytä parisuhdetta eikä seksiä. " Myös sinulle öpö höpö on ongelma liiton ulkopuolinen seksi, ei rakastuminen.

        Hienointa wc-filosofiaa luin joskus aikoinani aseman vessan seinältä: siinä luki "rakkaus on kuin löysä paska, sitä ei voi estää". Tottakuin mikä. Ihan eri asia sitten johtaako se seksi- tai parisuhteeseen.

        "Tässä ap:n aloituksessa taas sekoitettiin rakkaus ja seksi."

        Ei sitä tainnut kukaan muu sekoittaa kuin sinä itse.

        Yhteistä niille kuitenkin on se, että kummassakin tilanteessa ihminen voi toimia oman tahtonsa mukaan.

        Mutta kaikkein olellisinta on se, että rakkautta (tarkoitan nyn rakkautta, enkä mitään ihastumisia) ei kertakaikkiaan synny yksipuolisesti ja tyhjästä. Siihen on oltava kohde, jonka tuntee, siihen on oltava "tilaus", sille on anettava mahdollisuus ja lopuksi sille on annettava lupa, joka toki tulee luonnostaan, mutta jonka kypsä ja terve ihminen kieltää, jos jo esim. elää parisuhteessa. Jä tämä EI todellakaan ole vaikeaa.

        Kaikki rakastumiset, sanan kaikissa merkityksissä, edellyttävät sitä, että sille on annettu tilaa ja mahdollisuus. Kaikissa tapauksissa ihminen voi silti toimia oikein, vaikka olisi kuinka rakastunut.


      • jokuvainennainen
        helppoa!!! kirjoitti:

        "Tässä ap:n aloituksessa taas sekoitettiin rakkaus ja seksi."

        Ei sitä tainnut kukaan muu sekoittaa kuin sinä itse.

        Yhteistä niille kuitenkin on se, että kummassakin tilanteessa ihminen voi toimia oman tahtonsa mukaan.

        Mutta kaikkein olellisinta on se, että rakkautta (tarkoitan nyn rakkautta, enkä mitään ihastumisia) ei kertakaikkiaan synny yksipuolisesti ja tyhjästä. Siihen on oltava kohde, jonka tuntee, siihen on oltava "tilaus", sille on anettava mahdollisuus ja lopuksi sille on annettava lupa, joka toki tulee luonnostaan, mutta jonka kypsä ja terve ihminen kieltää, jos jo esim. elää parisuhteessa. Jä tämä EI todellakaan ole vaikeaa.

        Kaikki rakastumiset, sanan kaikissa merkityksissä, edellyttävät sitä, että sille on annettu tilaa ja mahdollisuus. Kaikissa tapauksissa ihminen voi silti toimia oikein, vaikka olisi kuinka rakastunut.

        "Yhteistä niille kuitenkin on se, että kummassakin tilanteessa ihminen voi toimia oman tahtonsa mukaan."

        Niinhän juuri tapahtuukin. Mutta esim. sinulle se ei käy. Toisille on oleellista ymmärtää jokaisen ihmisen, jopa puolison :) omaa vapaata tahtoa. Toisille on oleellista estää muita toimimasta kuten haluaa, arvostella, tuomita jne.

        On ihan turha yrittää opettaa toisia elämään siten kuin itselle sopii. Sinä et voi tietää mikä toiselle on "oikea" tapa toimia.


      • rakkaus yhdistää

        Olet niin oikeassa. Kun rakastuin toiseen mieheen, erosin aviomiehestäni. Tiesin löytäneeni jotain sellaista, mikä ei menisi ohi vaikka kuinka yrittäisin, joten en lähtenyt taistelemaan sellaista vastaan, jota vastaan en halunnut taistella. Tämä toinen mies kertoi vaimolleen rakastuneensa toiseen. Vaimo näki ongelmana heti minut jameidän suhteen. Että ennen kuin mies aloitti suhteen minuun, heidän avioliittonsa oli kunnossa. Mies koitti sanoa, että se ei ollut kunnossa, mutta hän ei vaan enää vuosiin ollut pystynyt puhumaan vaimolleen asioista. Arki sujui, mutta muuta ei ollut. Ei tunnetta.

        Meidän suhde ja rakkaus on syventynyt pikkuhiljaa, kestäen jo yli kaksi vuotta. On ollut tyyntä ja myrksyä, mutta rakastuminen on muuttunut rakastamiseksi. Vaikka niin monet silloin sanoivat, että tuo menee ohi, tiesimmeettei mene ja onneksi luotimme silloin itseemme ja toisiimme.


      • Kell onni on
        rakkaus yhdistää kirjoitti:

        Olet niin oikeassa. Kun rakastuin toiseen mieheen, erosin aviomiehestäni. Tiesin löytäneeni jotain sellaista, mikä ei menisi ohi vaikka kuinka yrittäisin, joten en lähtenyt taistelemaan sellaista vastaan, jota vastaan en halunnut taistella. Tämä toinen mies kertoi vaimolleen rakastuneensa toiseen. Vaimo näki ongelmana heti minut jameidän suhteen. Että ennen kuin mies aloitti suhteen minuun, heidän avioliittonsa oli kunnossa. Mies koitti sanoa, että se ei ollut kunnossa, mutta hän ei vaan enää vuosiin ollut pystynyt puhumaan vaimolleen asioista. Arki sujui, mutta muuta ei ollut. Ei tunnetta.

        Meidän suhde ja rakkaus on syventynyt pikkuhiljaa, kestäen jo yli kaksi vuotta. On ollut tyyntä ja myrksyä, mutta rakastuminen on muuttunut rakastamiseksi. Vaikka niin monet silloin sanoivat, että tuo menee ohi, tiesimmeettei mene ja onneksi luotimme silloin itseemme ja toisiimme.

        Pitikö tulla sitä valheellista onnea julistamaan tänne uskottomuuspalstalle!?

        Niin, ei se petollisuudella alkanut suhde aina ole kovinkaan auvoista. Jos ihmisellä on sydän, niin hän häpeää tekoaan ja katuu aiheuttamaansa tuskaa niin monelle. Aina välillä asia kaivertaa ja se syö suhdetta sisältä, jossa on nyt pakko pysyä ja näyttää onnellisilta. Ulkopuolinen painostus saa sen aikaan, kun ei voi mennä myöntämään epäonnistuneensa...

        Olen muutaman tapauksen nähnyt lähipiirissäni ja tuo jos mikä on pakkoavioliitto!


      • rakkaus yhdistää
        Kell onni on kirjoitti:

        Pitikö tulla sitä valheellista onnea julistamaan tänne uskottomuuspalstalle!?

        Niin, ei se petollisuudella alkanut suhde aina ole kovinkaan auvoista. Jos ihmisellä on sydän, niin hän häpeää tekoaan ja katuu aiheuttamaansa tuskaa niin monelle. Aina välillä asia kaivertaa ja se syö suhdetta sisältä, jossa on nyt pakko pysyä ja näyttää onnellisilta. Ulkopuolinen painostus saa sen aikaan, kun ei voi mennä myöntämään epäonnistuneensa...

        Olen muutaman tapauksen nähnyt lähipiirissäni ja tuo jos mikä on pakkoavioliitto!

        Missä sanotaan, että uskottomuuspalstalla ei saa kirjoittaa lainkaan onnellisista asioista?! Eikö tämä ole keskustelupalsta, jossa ihmiset voivat jakaa kkemuksiaan ja mielipiteitään? Uskottomuuden, taholta tai toiselta, kohdanneet ihmiset ovat myös kokeneet sen eri tavoin, erilaisin lopputuloksin ja seuraamuksin. Jonkun kokemuksesta on apua tai vertaistukea yhdelle, jonkun toisen kokemuksesta taas toiselle.

        Ja mikä valheellinen onni? Vaikka suhde alkaa toisen tai molempien ollessa varattuja, ei siinä parin välisessä onnessa ja eron jälkeisessä elämässä ole mitään valheellista onnea vaan ihan vaan kahden aikuisen välinen rakkaus.


      • Hoohhoh
        rakkaus yhdistää kirjoitti:

        Olet niin oikeassa. Kun rakastuin toiseen mieheen, erosin aviomiehestäni. Tiesin löytäneeni jotain sellaista, mikä ei menisi ohi vaikka kuinka yrittäisin, joten en lähtenyt taistelemaan sellaista vastaan, jota vastaan en halunnut taistella. Tämä toinen mies kertoi vaimolleen rakastuneensa toiseen. Vaimo näki ongelmana heti minut jameidän suhteen. Että ennen kuin mies aloitti suhteen minuun, heidän avioliittonsa oli kunnossa. Mies koitti sanoa, että se ei ollut kunnossa, mutta hän ei vaan enää vuosiin ollut pystynyt puhumaan vaimolleen asioista. Arki sujui, mutta muuta ei ollut. Ei tunnetta.

        Meidän suhde ja rakkaus on syventynyt pikkuhiljaa, kestäen jo yli kaksi vuotta. On ollut tyyntä ja myrksyä, mutta rakastuminen on muuttunut rakastamiseksi. Vaikka niin monet silloin sanoivat, että tuo menee ohi, tiesimmeettei mene ja onneksi luotimme silloin itseemme ja toisiimme.

        Vai on kestänyt jo kokonaista kaksi vuotta?? Onpa pitkä aika. Mutta palataan asiaan sitten 20 vuoden kuluttua, mikäli olette vielä silloin yhdessä


      • Terv. Ap
        hadhad kirjoitti:

        Niin nuori kuin vanhempi ihminen rakastuu todella helposti silloin kun hän TARVITSEE rakkautta, eli EI saa sitä parisuhteestaan, ainakaan riittävästi ja oikeanlaista.

        Tässä ap:n aloituksessa taas sekoitettiin rakkaus ja seksi. Kuten enni* tuossa totesi "Rakastaahan voi myös aina, se ei edellytä parisuhdetta eikä seksiä. " Myös sinulle öpö höpö on ongelma liiton ulkopuolinen seksi, ei rakastuminen.

        Hienointa wc-filosofiaa luin joskus aikoinani aseman vessan seinältä: siinä luki "rakkaus on kuin löysä paska, sitä ei voi estää". Tottakuin mikä. Ihan eri asia sitten johtaako se seksi- tai parisuhteeseen.

        Läheisyys syntyy ihan muista asioista kuin seksistä. Läheiseksi tullaan yhdessä olemalla, tekemällä yhdessä asioita ja puhumalla ei naimalla. Läheisyyden syntyminen vaatii vähän enemmän aikaa kuin seksin syntyminen. Eikös se seksi ole sitten rakastuneena sitä rakastelua? Mutta sitä ennen tarvitaan se läheisyys jotta voidaan kutsua naimista rakasteluksi.


      • kokemusta omaava
        Hoohhoh kirjoitti:

        Vai on kestänyt jo kokonaista kaksi vuotta?? Onpa pitkä aika. Mutta palataan asiaan sitten 20 vuoden kuluttua, mikäli olette vielä silloin yhdessä

        Kun on sen miehen kanssa ollut 20 v, niin vihreämpää lähtee taas etsimään. Teki jo niin edellisessä avioliitossaan, toistaa siis samaa kaavaa, mutta itsellään toki ei ole mitään syytä avioliiton näivettymiseen, vaikka tapahtuu jo toistamiseen. Eka kerralla syy oli vaimossa ja niin se on toka kerrallakin, joten odottele vaan, sama toistuu kolmennellakkin kerralla, jos joku vielä miehestä kiinnostuu. uskoisin, että kolmannesta kierroksesta alkaen ainakaan ei löydä höynäytettäväksi muita kuin eronnaieta ja karanneita.


      • helppo homma
        jokuvainennainen kirjoitti:

        "Yhteistä niille kuitenkin on se, että kummassakin tilanteessa ihminen voi toimia oman tahtonsa mukaan."

        Niinhän juuri tapahtuukin. Mutta esim. sinulle se ei käy. Toisille on oleellista ymmärtää jokaisen ihmisen, jopa puolison :) omaa vapaata tahtoa. Toisille on oleellista estää muita toimimasta kuten haluaa, arvostella, tuomita jne.

        On ihan turha yrittää opettaa toisia elämään siten kuin itselle sopii. Sinä et voi tietää mikä toiselle on "oikea" tapa toimia.

        "Sinä et voi tietää mikä toiselle on "oikea" tapa toimia. "

        Luulenpa että voin. Näytä yksikin ihminen, joka haluaa tulla petetyksi tai jota ei loukkaa se, että tulee petetyksi - että hänen luottamuksensa petetään.

        Minä en ole tavannut, enkä edes kuullut sellaisesta ihmisestä. Sen sijaan olen tavannut ihmisiä ja kuullut tuhansista, joiden elämä on hajonnut pirstaleiksi, kun häntä on petetty. Siksi tiedän, että pettäminen on väärin. Rakastuminen on jo pettämistä, puhumattakaan siitä, jos sen seurauksena tapahtuu paljon muutakin.

        Tästä syystä tiedän mikä on oikea tapa toimia tässä asiassa. Sinä taas et tiedä, koska ajattelet vain itseäsi. Se jos sellaisenaan ei ole oikea tapa toimia, mutta koska olet itsekäs, niin siksi sinä et tiedä miksi itsekkyys on väärin.


      • aune*
        helppo homma kirjoitti:

        "Sinä et voi tietää mikä toiselle on "oikea" tapa toimia. "

        Luulenpa että voin. Näytä yksikin ihminen, joka haluaa tulla petetyksi tai jota ei loukkaa se, että tulee petetyksi - että hänen luottamuksensa petetään.

        Minä en ole tavannut, enkä edes kuullut sellaisesta ihmisestä. Sen sijaan olen tavannut ihmisiä ja kuullut tuhansista, joiden elämä on hajonnut pirstaleiksi, kun häntä on petetty. Siksi tiedän, että pettäminen on väärin. Rakastuminen on jo pettämistä, puhumattakaan siitä, jos sen seurauksena tapahtuu paljon muutakin.

        Tästä syystä tiedän mikä on oikea tapa toimia tässä asiassa. Sinä taas et tiedä, koska ajattelet vain itseäsi. Se jos sellaisenaan ei ole oikea tapa toimia, mutta koska olet itsekäs, niin siksi sinä et tiedä miksi itsekkyys on väärin.

        helppo homma on vähän hakoteillä.

        Jokaisen ihmisen täytyy olla terveellä tavalla itsekäs. Muuten suhde ei toimi, jos omistaudutaan toiselle ja eletään toisen elämää. Jokainen, joka hallitsee oman elämän taidon, ymmärtää sen, että parisuhteessa tulee väkisinkin erimielisyyksiä, ristiriitoja, tahtojen taistelua, ongelmia, myös ihastumista/rakastumista toiseen, uskottomuutta mahdollisesti jne. Kysymys on siitä miten noista kaikista ongelmista ja pulmista selvitään yhdessä ja erikseen. Uskottomuus on haaste suhteelle. Joskus se jopa johtaa parempaan suhteeseen mitä ikinä. Joskus eroon. Yleensä jotain siltä väliltä.

        parisuhteessa kolme tärkeintä sääntöä on:

        - älä lyö ns. vyön alle riidellessä.
        - älkää kiistelkö kumpi on oikeassa/väärässä, vaan keskittykää ratkaisemaan asia
        - välttäkää kaikenlaista syyttämistä. Syyttäminen johtaa puolustautumiseen, joka puolestaan johtaa vastasyytökseen, puolustautumiseen, vastasyytökseen jne Eikä taaskaan päästä yhtään asiassa eteenpäin


      • aune*
        Kell onni on kirjoitti:

        Pitikö tulla sitä valheellista onnea julistamaan tänne uskottomuuspalstalle!?

        Niin, ei se petollisuudella alkanut suhde aina ole kovinkaan auvoista. Jos ihmisellä on sydän, niin hän häpeää tekoaan ja katuu aiheuttamaansa tuskaa niin monelle. Aina välillä asia kaivertaa ja se syö suhdetta sisältä, jossa on nyt pakko pysyä ja näyttää onnellisilta. Ulkopuolinen painostus saa sen aikaan, kun ei voi mennä myöntämään epäonnistuneensa...

        Olen muutaman tapauksen nähnyt lähipiirissäni ja tuo jos mikä on pakkoavioliitto!

        Kell onni on: mistä olet katkera? Siitä, että joku on onnellinen?Huh.

        Itse kokisin tuskaa, jos kumppanini sydän olisi muualla kuin luonani. Ilo mielin eroaisin sellaisesta suhteesta. Enkä todellakaan toivoisi, että kumppanini katuisi ja häpeäsi rakkautta toiseen. Minkä ihmeen takia? Pientä realismia silti voisi toivottaa: kenenkään ei ole pakko pysyä ja näyttää onnelliselta aina, ei edes toiseen suhteeseen loikanneet. Jokaisessa suhteessa on oma Siperiansa. Silti jokainen suhde ei ole epäonnistunut.

        Kaikilla ei ole ahdasmielinen, vaan avoin sydän. Uskotaan myös mitä ihmiset kertovat heidän elämästään. He tietävät parhaiten mitä tuntevat, kokevat ja tekevät.


      • aune*
        Hoohhoh kirjoitti:

        Vai on kestänyt jo kokonaista kaksi vuotta?? Onpa pitkä aika. Mutta palataan asiaan sitten 20 vuoden kuluttua, mikäli olette vielä silloin yhdessä

        Mitä aika merkitsee suhteen laadussa? Ei mitään. Siksi lyhyt suhde voi olla paljon antoisampi kuin pitkä.


      • Paljon huijattu!
        aune* kirjoitti:

        helppo homma on vähän hakoteillä.

        Jokaisen ihmisen täytyy olla terveellä tavalla itsekäs. Muuten suhde ei toimi, jos omistaudutaan toiselle ja eletään toisen elämää. Jokainen, joka hallitsee oman elämän taidon, ymmärtää sen, että parisuhteessa tulee väkisinkin erimielisyyksiä, ristiriitoja, tahtojen taistelua, ongelmia, myös ihastumista/rakastumista toiseen, uskottomuutta mahdollisesti jne. Kysymys on siitä miten noista kaikista ongelmista ja pulmista selvitään yhdessä ja erikseen. Uskottomuus on haaste suhteelle. Joskus se jopa johtaa parempaan suhteeseen mitä ikinä. Joskus eroon. Yleensä jotain siltä väliltä.

        parisuhteessa kolme tärkeintä sääntöä on:

        - älä lyö ns. vyön alle riidellessä.
        - älkää kiistelkö kumpi on oikeassa/väärässä, vaan keskittykää ratkaisemaan asia
        - välttäkää kaikenlaista syyttämistä. Syyttäminen johtaa puolustautumiseen, joka puolestaan johtaa vastasyytökseen, puolustautumiseen, vastasyytökseen jne Eikä taaskaan päästä yhtään asiassa eteenpäin

        Entä sitten, kun kaikki tapahtuu siksi, että minä olen niin huono joka asiassa? Ja sitten se kakkonen yhtäkkiä peruukin sen uuden elämän... Minä olenkin tas ykkönen, vaikka sanoin, etten halua häntä elämääni!!


      • Realistisuutta
        Paljon huijattu! kirjoitti:

        Entä sitten, kun kaikki tapahtuu siksi, että minä olen niin huono joka asiassa? Ja sitten se kakkonen yhtäkkiä peruukin sen uuden elämän... Minä olenkin tas ykkönen, vaikka sanoin, etten halua häntä elämääni!!

        Julmaa sanoa, mutta et sinä taida enää olla siinä vaiheessa ykkönen.
        Pettäjälle vain olisi helpompaa tulla takaisin toisen hoivattavaksi, jos ja kun ei
        yksin pysty elämäänsä jatkamaan.

        Älä ota enää tuollaista ihmistä elämääsi. Ei siinä suhteessa ole enää aitoja tunteita kummallakaan.


      • din-
        Paljon huijattu! kirjoitti:

        Entä sitten, kun kaikki tapahtuu siksi, että minä olen niin huono joka asiassa? Ja sitten se kakkonen yhtäkkiä peruukin sen uuden elämän... Minä olenkin tas ykkönen, vaikka sanoin, etten halua häntä elämääni!!

        "Minä olenkin tas ykkönen, vaikka sanoin, etten halua häntä elämääni!!"

        Tuossahan taas kävellään ylitsesi, jos alistut siihen mitä et tahdo. Ota elämä haltuusi.


      • din-
        aune* kirjoitti:

        Mitä aika merkitsee suhteen laadussa? Ei mitään. Siksi lyhyt suhde voi olla paljon antoisampi kuin pitkä.

        Nimenomaan. Kummallista miten paljon painoarvoa täällä pannaan liiton pituudelle.


      • ei voi ymmärtää
        rakkaus yhdistää kirjoitti:

        Missä sanotaan, että uskottomuuspalstalla ei saa kirjoittaa lainkaan onnellisista asioista?! Eikö tämä ole keskustelupalsta, jossa ihmiset voivat jakaa kkemuksiaan ja mielipiteitään? Uskottomuuden, taholta tai toiselta, kohdanneet ihmiset ovat myös kokeneet sen eri tavoin, erilaisin lopputuloksin ja seuraamuksin. Jonkun kokemuksesta on apua tai vertaistukea yhdelle, jonkun toisen kokemuksesta taas toiselle.

        Ja mikä valheellinen onni? Vaikka suhde alkaa toisen tai molempien ollessa varattuja, ei siinä parin välisessä onnessa ja eron jälkeisessä elämässä ole mitään valheellista onnea vaan ihan vaan kahden aikuisen välinen rakkaus.

        Se minkä minä olen pistänyt merkille lähipiirissäni että kaikille ns. toisille naisille jotka ovat alkaneet suhteisiin ukkomiesten kanssa ja vaikka he ovatkin lopulta yhteen menneet ja mies on eronnut vaimostaan niin huonosti on käynyt. Tunnen hlökohtaisesti näitä naisia ja he ovat ihan ystäviäni. Se miten huonosti on käynyt on vaihdellut mutta keskenämme jo jopa vitsailemme kirouksesta joka liittyy johonkin mitä emme voi edes ymmärtää. Esimerkkinä eräs nainen joka alkoi suhteeseen appiukkoni kanssa silloin kun appi oli vielä tahollaan naimisissa ja jätti anoppini yksin neljän lapsen kanssa. Huonosti kävi. Toinen esimerkki ystäväni joka alkoi suhteeseen miehen kanssa jolle oli juuri syntynyt omassa liitossaan lapsi. Mies jätti vaimon ja lapsen ja nai ystäväni. He elävät yhdessä mutta siitä suhteesta on onni ollut kyllä kaukana. Vastoinkäymisiä peräjälkeen on heidän suhteessaan ollut. No...onhan vastoinkäymisiä kai kaikilla oli suhde alkanut miten hyvänsä mutta tässä minun ympärilläni nämä tietyllä tavoin alkaneet ovat kyllä olleet harvinaisen lujilla.


      • rakkaus yhdistää
        Hoohhoh kirjoitti:

        Vai on kestänyt jo kokonaista kaksi vuotta?? Onpa pitkä aika. Mutta palataan asiaan sitten 20 vuoden kuluttua, mikäli olette vielä silloin yhdessä

        Yksisilmäistä ajattelua. Onko niin, että kun kerran ostaa mustat farkut, ei koskaan enää osta muun värisiä? tai jos valitsee kerran Cokista, ei enää koskaan osta Pepsiä? Älä viitsi!

        Jos on tyytymätön suhteesaan, huomaa elävänsä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole onnellinen, ja sitten tapaa itselleen sopivan ihmisen, voi todellakin olla hänen kanssaan ihan uskollisena onnellinen luoja tietää kuinka monta vuotta tai vuosikymmentä.

        Ja itsestäni tiedän, että kun kerran elin rinnakkaissuhteessa naimisissa olevaan mieheen, en ikinä enää sellaiseen lähde!


      • vera.
        helppo homma kirjoitti:

        "Sinä et voi tietää mikä toiselle on "oikea" tapa toimia. "

        Luulenpa että voin. Näytä yksikin ihminen, joka haluaa tulla petetyksi tai jota ei loukkaa se, että tulee petetyksi - että hänen luottamuksensa petetään.

        Minä en ole tavannut, enkä edes kuullut sellaisesta ihmisestä. Sen sijaan olen tavannut ihmisiä ja kuullut tuhansista, joiden elämä on hajonnut pirstaleiksi, kun häntä on petetty. Siksi tiedän, että pettäminen on väärin. Rakastuminen on jo pettämistä, puhumattakaan siitä, jos sen seurauksena tapahtuu paljon muutakin.

        Tästä syystä tiedän mikä on oikea tapa toimia tässä asiassa. Sinä taas et tiedä, koska ajattelet vain itseäsi. Se jos sellaisenaan ei ole oikea tapa toimia, mutta koska olet itsekäs, niin siksi sinä et tiedä miksi itsekkyys on väärin.

        ""Sinä et voi tietää mikä toiselle on "oikea" tapa toimia. "

        Luulenpa että voin. Näytä yksikin ihminen, joka haluaa tulla petetyksi tai jota ei loukkaa se, että tulee petetyksi - että hänen luottamuksensa petetään."

        Hetkinen. Uskoton toimii, harrastaa seksiä toisen kanssa tms. Juuri se on HÄNELLE "oikea" tapa toimia, oma valinta. Sensijaan petetty tekee asiaan omat johtopäätöksensä ja toimii niiden mukaan. Elämässä tai parisuhteessa on tärkeintä ymmärtää, ettei voi päättää ja valita sitä miten TOINEN toimii.


      • vera.
        Terv. Ap kirjoitti:

        Läheisyys syntyy ihan muista asioista kuin seksistä. Läheiseksi tullaan yhdessä olemalla, tekemällä yhdessä asioita ja puhumalla ei naimalla. Läheisyyden syntyminen vaatii vähän enemmän aikaa kuin seksin syntyminen. Eikös se seksi ole sitten rakastuneena sitä rakastelua? Mutta sitä ennen tarvitaan se läheisyys jotta voidaan kutsua naimista rakasteluksi.

        Rakastelu on toki juhlallisempi nimitys naimisesta, mutta kyse on silti saman asian eri tyyleilajeista. Kyllä läheisessä parisuhteessakin voidaan vain naida. Kuka sitä estää? Aina ei ole ollenkaan hinkua pidempään rakasteluun. Joku voi olla luontaisesti enemmän mieltynyt pikaiseen aktiin. Toinen taas ei viitsi korvaansa seksille lotkauttaa, mikäli siihen ei ole reilusti aikaa. Seksissä on loppuviimein kysymys makuasioista, samalla tavalla kuin vaikkapa ruokailussa. Joku haluaa nauttia pitkän aterian, joku toinen rakastaa pikaruokaa. Hyvin usein nautitaan silloin tällöin molemmista, kunhan hetki on oikea. Kuten kaikissa muissakin asioissa, ajoitus on tärkein.


      • vera.
        din- kirjoitti:

        Nimenomaan. Kummallista miten paljon painoarvoa täällä pannaan liiton pituudelle.

        Komppaan. Lyhyestä suhteesta voi saada itselleen hyvin pljon enemmän kuin pitkästä. Laatu korvaa useasti määrän. Lisäksi tässäkin on kysymys mieltymyksistä. Joku sinnittelee jopa väkivaltaisessa liitossa hyvinkin pitkään, joku lähtee läiskimään ensimmäisestä lyönnistä. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna lyhyemmässä suhteessa tulee onnellisemmaksi, kun ei jää liittoon kärsimään ja odottamaan seuraavaa iskua.


      • Olkootvaan
        vera. kirjoitti:

        Rakastelu on toki juhlallisempi nimitys naimisesta, mutta kyse on silti saman asian eri tyyleilajeista. Kyllä läheisessä parisuhteessakin voidaan vain naida. Kuka sitä estää? Aina ei ole ollenkaan hinkua pidempään rakasteluun. Joku voi olla luontaisesti enemmän mieltynyt pikaiseen aktiin. Toinen taas ei viitsi korvaansa seksille lotkauttaa, mikäli siihen ei ole reilusti aikaa. Seksissä on loppuviimein kysymys makuasioista, samalla tavalla kuin vaikkapa ruokailussa. Joku haluaa nauttia pitkän aterian, joku toinen rakastaa pikaruokaa. Hyvin usein nautitaan silloin tällöin molemmista, kunhan hetki on oikea. Kuten kaikissa muissakin asioissa, ajoitus on tärkein.

        Selvä se mutta naida naksauttaa voi vaikka vastaantulijaa rappukäytävässä tietämättä edes toisen nimeä ja siitähän ainakin on läheisyys kaukana. Naida naksauttaa voidaan toki 10 vuoden yhdessäolonkin jälkeen mutta siinä on ollut ainakin 10 vuoden aikana välissä muutakin ja toisen nimi on oletettavasti tiedossa. Oletettavaa on myös että siinä suhteessa on edetty jo läheisyyteenkin ja jonkin verran juteltu ym. Jotkut ihmiset tuppaavat luulemaan että se naida napsauttaminen tarkoittaa itsestäänselvästi aina juurikin läheistä suhdetta ja sillä tavoin ollaan niin lähelä. Esim. Tuolla ylempänä ymmärrettiin että jos tietoisesti päästää toisen lähelleen niin että rakastuminen on mahdollista se tarkoittaa että jos harrastetaan seksiä. Seksi ei ole tie läheisyyteen eikä rakkauteen mutta läheisyys on tie hyvään seksiin ja rakkauteen olkoon naimista tai rakastelua. Ensin päästetään tietoisesti lähelle muulla tavoin kuin seksillä jotta voi rakastua.


    • seliseliseli...

      Hmm... Eli olisi pitänyt sanoa töissä, etten voi tehdä töitä samassa tiimissä herra x:n kanssa, kun tarvitsee pitää etäisyyttä, ettei käy ohraisesti? Kun toisen kanssa viettää aikaa saman projektin kanssa askaroidessa, pakostakin toiseen tutustuu myös ihmisenä.

      • seli itsellesi

        Aloittaja puhuu täyttä asiaa, mutta onhan siihen toki lisättävä, että terveellä aikuisella on myös jonkinlainen itsekontrolli, jonka avulla asioita estetään etenemästä väärään suuntaan. Ja aikuinen terve ihminen myös tietää mikä on väärä suunta.

        Nämä pettäjien selitykset ovat niin tavattoman naiiveja ja lapsellisia, että oikein pelottaa ajatus siitä, että sellaisia ihmisiä on oikeasti vastuullisilla paikoilla yhteiskunnassa.

        Ajattele nyt: lääkäri on niin ihastunut hoitajaan, että ei voi muuta ajatella eikä tiedä mitää tekee ja syyllistyy hoitovirheeseen. Lentäjä sammuttaa moottorin ilmassa kun on rakastunut lentoemoon, joka taas on niin rakastunut, ettei muista olevansa ilmassa...

        Te pettäjäthän näytätte oleva vieläkin sairaampia kuin olen osannut kuvitellakaan. Tiedän että te olette itsekkäitä ja vastuuttomia ihmisiä, joille vain oma etu on tärkeää eivätkä annetut lupaukset mielestänne sido teitä, mutta että te olette tämän lisäksi vielä tahdottomia imbesillejä, joilla ei ole minkäänlaista itsekontrollia .... voi pyhä sylvi!

        Siis että jos sattuu samaan työpaikaan mukavan miehen/naisen kanssa, niin ei voi itse asialle mitään. Pakko aloitta suhde. Pakko panna. Ei pysty estämään.


      • hadhad

        Sinun olisi pitänyt vaihtaa työpaikkaa, tietysti :D. Vaikka olisit lähemmäs 50v ja asuisit pienellä paikkakunnalla, josta et taatusti saisi enää töitä...

        Täällä on valloillaan käsitys, että rakastutaan aina satunnaiseen ohikulkijaan. Todellisuudessa rakastutaan työkaveriin, tai ihmiseen, jonka kanssa ollaan jossain tekemisissä työn puolesta. Tai harrastuksissa. Jokatapauksessa rakastumisen kohde on hyvin usein erittäin lähellä, ei sitä tarvitse ns. hakea mistään. Kaikkein vähiten varmaan rakastutaan esim palomieskalenterin maaliskuun mieheen, valokuvaan. Ja sitä kautta lähdetään etsimään kohdetta tosielämästä. Kuka hän on? Onko naimisissa? Mitkä ovat mahdollisuuteni?


      • jokuvainennainen
        seli itsellesi kirjoitti:

        Aloittaja puhuu täyttä asiaa, mutta onhan siihen toki lisättävä, että terveellä aikuisella on myös jonkinlainen itsekontrolli, jonka avulla asioita estetään etenemästä väärään suuntaan. Ja aikuinen terve ihminen myös tietää mikä on väärä suunta.

        Nämä pettäjien selitykset ovat niin tavattoman naiiveja ja lapsellisia, että oikein pelottaa ajatus siitä, että sellaisia ihmisiä on oikeasti vastuullisilla paikoilla yhteiskunnassa.

        Ajattele nyt: lääkäri on niin ihastunut hoitajaan, että ei voi muuta ajatella eikä tiedä mitää tekee ja syyllistyy hoitovirheeseen. Lentäjä sammuttaa moottorin ilmassa kun on rakastunut lentoemoon, joka taas on niin rakastunut, ettei muista olevansa ilmassa...

        Te pettäjäthän näytätte oleva vieläkin sairaampia kuin olen osannut kuvitellakaan. Tiedän että te olette itsekkäitä ja vastuuttomia ihmisiä, joille vain oma etu on tärkeää eivätkä annetut lupaukset mielestänne sido teitä, mutta että te olette tämän lisäksi vielä tahdottomia imbesillejä, joilla ei ole minkäänlaista itsekontrollia .... voi pyhä sylvi!

        Siis että jos sattuu samaan työpaikaan mukavan miehen/naisen kanssa, niin ei voi itse asialle mitään. Pakko aloitta suhde. Pakko panna. Ei pysty estämään.

        "Siis että jos sattuu samaan työpaikaan mukavan miehen/naisen kanssa, niin ei voi itse asialle mitään. Pakko aloitta suhde. Pakko panna. Ei pysty estämään."

        Tiedät itsekin, ettei se noin mene. Ei ole pakko. Usein vain ollaan hyviä ystäviä, ei ole seksisuhdetta. On silti mukavaa ja ihanaa yhdessä.


      • sallimunnauraaxxx
        seli itsellesi kirjoitti:

        Aloittaja puhuu täyttä asiaa, mutta onhan siihen toki lisättävä, että terveellä aikuisella on myös jonkinlainen itsekontrolli, jonka avulla asioita estetään etenemästä väärään suuntaan. Ja aikuinen terve ihminen myös tietää mikä on väärä suunta.

        Nämä pettäjien selitykset ovat niin tavattoman naiiveja ja lapsellisia, että oikein pelottaa ajatus siitä, että sellaisia ihmisiä on oikeasti vastuullisilla paikoilla yhteiskunnassa.

        Ajattele nyt: lääkäri on niin ihastunut hoitajaan, että ei voi muuta ajatella eikä tiedä mitää tekee ja syyllistyy hoitovirheeseen. Lentäjä sammuttaa moottorin ilmassa kun on rakastunut lentoemoon, joka taas on niin rakastunut, ettei muista olevansa ilmassa...

        Te pettäjäthän näytätte oleva vieläkin sairaampia kuin olen osannut kuvitellakaan. Tiedän että te olette itsekkäitä ja vastuuttomia ihmisiä, joille vain oma etu on tärkeää eivätkä annetut lupaukset mielestänne sido teitä, mutta että te olette tämän lisäksi vielä tahdottomia imbesillejä, joilla ei ole minkäänlaista itsekontrollia .... voi pyhä sylvi!

        Siis että jos sattuu samaan työpaikaan mukavan miehen/naisen kanssa, niin ei voi itse asialle mitään. Pakko aloitta suhde. Pakko panna. Ei pysty estämään.

        Ai se menee niin, että vain salasuhteessa oleva rakastunut pettäjä tai kakkonen mokaa töissään rakkauden huumassa. Minä luulin, että rakastuminen on kaikilla voimakas tunnetila. Täytyy sanoa, että on se vapaiden ihmisten rakastuminen sitten he*vetin paljon laimeampaa, kun ei edes ajatus harhaile sen vuoksi...
        Päivän parhaat naurut tarjosi tuo kirjoitus.


    • Vinkki kakkosille

      Muista kakkonen kysellä 3v välein, onko suhde jo edennyt niin pitkälle että mies kokee eron tai salasuhteen päättämisen ainoaksi mahdollisuudeksi.

      Tänään Iltalehdessä:
      "Rakastin Armia. Mutta suhteemme ei ollut edennyt niin pitkälle, että olisin kokenut olevani joko- tai valinnan edessä."
      -17 vuotta Armin kanssa salasuhteillut "MULLA oli paha olo koko ajan" Danny, "..ai niin Liisaankin sattui". IsoD unohti mainita Armin tuskan ja elämäntragedian tällä kertaa.

    • vinkki sulle

      Vinkki ykkösille. Mahtoi olla Dannyn vaimolla vaikeaa kun tiesi miehen sivusuhteesta ja rakkaudesta Armiin ja joutui katsomaan sitä sivusta. Aikamoista kärsimystä ,minä olisin jättänyt miehen.

      • Jätti ilman avioeroa

        Liisa jätti,kun lähti yksin asumaan Ruotsiin. Mutta ei virallisesti hakenut eroa. Ei Dannykaan, sen sijaan hän seurasi Liisaa Ruotsiin. Liisa otti eron Armin kuoleman jälkeen.


      • näin se meni
        Jätti ilman avioeroa kirjoitti:

        Liisa jätti,kun lähti yksin asumaan Ruotsiin. Mutta ei virallisesti hakenut eroa. Ei Dannykaan, sen sijaan hän seurasi Liisaa Ruotsiin. Liisa otti eron Armin kuoleman jälkeen.

        Liisa oli ja on varakas nainen. Hän piti Dannya rahoilla kiinni itsessään koska ei halunnut hävitä kauniimmalle naiselle. Kun Armi kuoli. Liisa vihdoin päästi miehensä menemään.


      • Ei mennyt noin
        näin se meni kirjoitti:

        Liisa oli ja on varakas nainen. Hän piti Dannya rahoilla kiinni itsessään koska ei halunnut hävitä kauniimmalle naiselle. Kun Armi kuoli. Liisa vihdoin päästi miehensä menemään.

        Ei mennyt. Danny oli myös varakas mies, hän tienasi jo 60-70-luvuilla erittäin paljon maan suositumpana iskelmätähtenä ja oman tuotantoyhtiön omistajana.


      • Ihan oikein
        näin se meni kirjoitti:

        Liisa oli ja on varakas nainen. Hän piti Dannya rahoilla kiinni itsessään koska ei halunnut hävitä kauniimmalle naiselle. Kun Armi kuoli. Liisa vihdoin päästi miehensä menemään.

        Sehän vain osoittaa, että herra Lipsanen tykkäsi enemmän rahasta kuin pikkukakkosestaan. Että rouva LIpsanen vihdoin päästi miehen menemään? Minusta rouva Lipsanen jätti ihan itse miehensä.


    • tunteita ei voi kuol

      Minusta rakastumisen voi jakaa salasuhteena moneen eri kategoriaan.
      On olemassa:
      - näitä läheisyyden etsijöitä. Kotona, tai paremminkin kotoa pois, on uraa tahkova puoliso, jolloin ei edes tunne elävänsä parisuhteessa.
      - näitä, jotka etsivät seuraa yhdeksi yöksi, mutta siitä tuleekin pitkä seksisuhde, joka voi johtaa rakastumiseen
      -näitä, jotka joutuvat viettämään aikaa olosuhteiden myötä toisen henkilön kanssa ja rakastuvat.

      Missä näissä tapauksissa voi johtaa aitoon rakastumiseen? Kaikissa, mutta 1. vaihtoehdossa kyse on ehkä ennemminkin rakastuminen siihen, mitä saa siltä toiselta, ei niinkään häneen ihmisenä ( Riippuen kuinka itselle tärkeä emotionaalinen asia on kyseessä). 2. vaihtoehdossa kyse on ehkä ennemminkin siitä, että seksi luo yhteentuntuvuutta, jolloin siitä on helppo kehittää romanttinenkin suhde, jos kemiat muuten pelaa. 3. vaihtoehdossa, vaikka työpaikalla, joudut olemaan saman ihmisen seurassa suuren osan päivästä. Kotona ollessasi vaikkapa puolisosi kanssa, teille tulee aina jotain keskeytyksiä, mutta työpaikalla se tilanne on siinä. Kun olet ollut samalla lailla stimuloivassa tilanteessa monta tuntia, pakostakin ajatuksia kantautuu kotiinkin. Näin ollen työpaikkasi henkilö saa sijaa ajatuksissasi.

      Toki omalla tahdonvoimalla voi olla pettämättä, mutta saa olla aikamoinen taikuri, jos pystyy tunteensa kuollettamaan. Suurin osa tällaisista ihmisistä vain huijaavat itseään. Ne tunteet vain ovat ja pysyvät. Jos haluaa alkaa suojelemaan liittoansa, niin ota lopputili. Pidä itsesi kaukana toisesta. Mutta se ei poista sitä faktaa, että ihminen on jo päässyt pääsi sisään, kun olet tavannut jotain sellaista, mitä olet aina halunnut. Se toinen ihminen osoittanut tarpeen, jota puolisosi ei pysty täyttämään.
      Miten elämä jatkuu? Avioliitto jatkuu, mutta puoliso alkaa sen jälkeen näyttämään riittämättömältä. Otat asian puheeksi, tarvitset sitä ja tätä. Puoliso lupaa yrittää. Hän yrittää ja yrittää, mutta ei se tunnu samalta, koska puolisosi ei ole oikeasti sellainen. Etkä halua hänen tuntevan, että hänessä on vikaa pelkästään sen takia, että sinä tarvitset jotain. Lopulta eroat, kun mikään ei tunnu enää samalta.

      • jokuvainennainen

        "Toki omalla tahdonvoimalla voi olla pettämättä, mutta saa olla aikamoinen taikuri, jos pystyy tunteensa kuollettamaan"

        Minä jopa suosittelisin pettämään mieluummin kuin miettimään mahdollisesti vuosia miten tunteet voisi kuollettaa. Tuossa touhussa kun yleensä käy niin, että kaikki tunteet kuolee. Myös puolisoon ja muihin läheisiin. Tulee katkeraksi. Siitäkö se elämä sitten aukeaa auvoisena?


      • Turta.
        jokuvainennainen kirjoitti:

        "Toki omalla tahdonvoimalla voi olla pettämättä, mutta saa olla aikamoinen taikuri, jos pystyy tunteensa kuollettamaan"

        Minä jopa suosittelisin pettämään mieluummin kuin miettimään mahdollisesti vuosia miten tunteet voisi kuollettaa. Tuossa touhussa kun yleensä käy niin, että kaikki tunteet kuolee. Myös puolisoon ja muihin läheisiin. Tulee katkeraksi. Siitäkö se elämä sitten aukeaa auvoisena?

        Meille kävi näin. Rakastuttiin, mutta se jäi siihen koska mies varattu ja hänellä on pieniä lapsia. Yhteisiltä tuttavilta kuulin, että mies on onneton. Minä en tunne enää mitään. Olen täysin turta. Vain sen takia, että ajattelemme kaikkien parasta. Elämme nyt yhteiskunnan kriteerien mukaan...


    • rehellisyyttä

      Pari voi kuitenkin olla toisilleen rehellisiä, ja usein ovatkin, vaikka eivät syystä tai toisesta ole sitä ulospäin. Sille rehellisyydelle rakentuu keskinäinen rakkaus. usein etenkin varattu mies uskaltaa vasta sen jälkeen erota, kun rakkaus toiseen on varmaa, eli "tulevaisuuden ennustaminen" on edes vähän vakaammalla pohjalla.

      Miksi sitten annetaan aikaa ja tilaa rakastua varattuun? Hmm... varmaan ihan samasta syystä kuin vapaaseenkin. Ei ole onnellisia omassa liitossaan tai toinen ihminen vain viehättää ja tarjoaa asioita, joita omaan elämäänsä kaipaa.

    • On typerää

      Mitä mies etsii jos on jo parisuhteessa, vikaa heissä on itsessäkin. Kuinka muka ns. vapaa nainen ei ole vastuussa suhteesta ukkomieheen vaikka ukkomies on ensin ottanutkin yhteyttä. Kuinka vapaa nainen voi syyllistää pelkästään sen ukkomiehen, kun on itsekin syyllinen suhteeseen? Muka itse niin viaton omasta mielestään vaikka selvä syyllinen onkin.

      • Ihminen on

        Ihmisen itsepetos, antaa itselleen anteeksi, olosuhteensa selitellen, jopa unohtaa. Harva osaa analysoida itsensä ulkopuolisen näkijän silmin. Kypsymättömin istuu vankilassa uskoen olevansa syyttömänä tuomittu, olosuhteiden, joku muu kuin hän itse on syyllinen kakkuun, vanki on hänen uhrinsa.


      • auringonkukka121

        Uskon, että aika moni vapaa nainen tuntee syyllisyyttä suhteestaan ukkomieheen. Mutta aivan eri lähtökohdista kuin ukkomies itse. Varattu mies tekee tietoisen valinnan aloittaa suhteen vaikka on naimisissa. Vapaa nainen on vapaa seurustelemaan ja haluua uskoa ukkomiehen sanaan että on eroamassa. Kuten jo tälläkin palstalla on monta kertaa todettu, harva nainen alkaisi suhteeseen lainkaan, jos mies heti ensi tapaamisella toteaisi, että olen naimisissa enkä aio koskaan erota, mutta haluan vain seksiä kanssasi!


      • Ei petetty eikä jäte
        auringonkukka121 kirjoitti:

        Uskon, että aika moni vapaa nainen tuntee syyllisyyttä suhteestaan ukkomieheen. Mutta aivan eri lähtökohdista kuin ukkomies itse. Varattu mies tekee tietoisen valinnan aloittaa suhteen vaikka on naimisissa. Vapaa nainen on vapaa seurustelemaan ja haluua uskoa ukkomiehen sanaan että on eroamassa. Kuten jo tälläkin palstalla on monta kertaa todettu, harva nainen alkaisi suhteeseen lainkaan, jos mies heti ensi tapaamisella toteaisi, että olen naimisissa enkä aio koskaan erota, mutta haluan vain seksiä kanssasi!

        Mutta kuinka moni ukkomies haluaa kärähtää? Ei yksikään ja siksi pidetään salasuhdetta vuosikausia....
        Tätä pitäisi kakkosen miettiä jo heti aluksi, että jos kotona on kaikki niin helkutin huonosti, niin miksi uutta suhdetta salataan?

        Ukkomies haluaa salata viimeiseen asti, mutta jos käry käy ja vaimo heittää ulos niin silloin normaali tie on salarakkaan hoteisiin. Moni joutuu sinne pakosti ja usein kunnolla tuntematta vastapuolta. Seksihän on vain osa oikeaa parisuhdetta.
        Tämä on syynä useiden uusperheiden epäonnistumiseen!

        Entä sitten nämä kakkoset, jotka täällä julistavat haluavansa miehestä seksiä silloin tällöin ei muuta? Eivät ottaisi heitä oikeasti parisuhteeseen, kun ovat pettureita luonteeltaan. Niinpä!

        Silti nämä itsekkäästi ajattelevat ja elävät naiset haluavat olla rikkomassa toisten parisuhteita sekä aiheuttamassa suurta traumaa heidän lapsilleen. Myös muille läheisille...

        Miten ihminen voi olla niin häikäilemätön!!?? Nämä tapaukset ovat tämän yhteiskunnan pohjasakkaa, joilta puuttuu itsekunnioitus kokonaan.


      • t4wetr3rwe
        Ei petetty eikä jäte kirjoitti:

        Mutta kuinka moni ukkomies haluaa kärähtää? Ei yksikään ja siksi pidetään salasuhdetta vuosikausia....
        Tätä pitäisi kakkosen miettiä jo heti aluksi, että jos kotona on kaikki niin helkutin huonosti, niin miksi uutta suhdetta salataan?

        Ukkomies haluaa salata viimeiseen asti, mutta jos käry käy ja vaimo heittää ulos niin silloin normaali tie on salarakkaan hoteisiin. Moni joutuu sinne pakosti ja usein kunnolla tuntematta vastapuolta. Seksihän on vain osa oikeaa parisuhdetta.
        Tämä on syynä useiden uusperheiden epäonnistumiseen!

        Entä sitten nämä kakkoset, jotka täällä julistavat haluavansa miehestä seksiä silloin tällöin ei muuta? Eivät ottaisi heitä oikeasti parisuhteeseen, kun ovat pettureita luonteeltaan. Niinpä!

        Silti nämä itsekkäästi ajattelevat ja elävät naiset haluavat olla rikkomassa toisten parisuhteita sekä aiheuttamassa suurta traumaa heidän lapsilleen. Myös muille läheisille...

        Miten ihminen voi olla niin häikäilemätön!!?? Nämä tapaukset ovat tämän yhteiskunnan pohjasakkaa, joilta puuttuu itsekunnioitus kokonaan.

        Tässäkin kirjoituksessa syy kaadetaan kokonaan itsekkään kakkosen niskaan, miksi?

        Miksi et ripitä varattua miestä, joka hakee liittonsa näivetyttyä seksiä toisen naisen luota? Ehei, vaan sinkkunainen, joka haluaa ukkomieheltä vain seksiä on tarinan pahis!

        Miksi selität sinkunaisen haluavan rikkoa toisten parisuhteen jne jne - eikös jokaisen kohdallaan pitäisi tietää, onko parisuhteessa vai ei, kun alkaa uuden ihmisen kanssa "häärätä"? Kyllä varattu ihminen on itse päävastuussa siitä, jos päästää parisuhteen ulkopuolisen tahon sotkemaan asiansa ja koko perheen asiat saman tien.

        Sinäkin vain tyydyt toteamaan ukkomiehen halun salata sähläämisensä loppuun saakka ym ja kaadat päävastuun pettämisestä toiselle naiselle - miksi? Jossei ihminen itse osaa kunnioitaa parisuhdettaan, vaan lähtee salasuhteeseen, niin miten joku muu voisi sitä parisuhdetta kunnioittaa?!

        Hupaisaa, että sanonta "pojat ovat poikia" pätee tässäkin... Varatulla miehellä ei ole vastuuta, vaan sinkkunaisen pitäisi olla hänen moraalinvartijansa.


      • ei ymmärrä
        Ei petetty eikä jäte kirjoitti:

        Mutta kuinka moni ukkomies haluaa kärähtää? Ei yksikään ja siksi pidetään salasuhdetta vuosikausia....
        Tätä pitäisi kakkosen miettiä jo heti aluksi, että jos kotona on kaikki niin helkutin huonosti, niin miksi uutta suhdetta salataan?

        Ukkomies haluaa salata viimeiseen asti, mutta jos käry käy ja vaimo heittää ulos niin silloin normaali tie on salarakkaan hoteisiin. Moni joutuu sinne pakosti ja usein kunnolla tuntematta vastapuolta. Seksihän on vain osa oikeaa parisuhdetta.
        Tämä on syynä useiden uusperheiden epäonnistumiseen!

        Entä sitten nämä kakkoset, jotka täällä julistavat haluavansa miehestä seksiä silloin tällöin ei muuta? Eivät ottaisi heitä oikeasti parisuhteeseen, kun ovat pettureita luonteeltaan. Niinpä!

        Silti nämä itsekkäästi ajattelevat ja elävät naiset haluavat olla rikkomassa toisten parisuhteita sekä aiheuttamassa suurta traumaa heidän lapsilleen. Myös muille läheisille...

        Miten ihminen voi olla niin häikäilemätön!!?? Nämä tapaukset ovat tämän yhteiskunnan pohjasakkaa, joilta puuttuu itsekunnioitus kokonaan.

        Minäkään en ymmärrä sitä, että ukkomiehen kanssa ollaan vain seksin vuoksi! Jos ei halua parisuhdetta vaan ainoastaan seksiä, eikö siihen kelpaisi vapaakin mies? Jos rakastuu ihmiseen, vapaaseen tai varattuun, haluaa tälle hyvää ja joskus varattu eroaa puolisostaan, mutta sitä en ymmärrä, että vain seksin himosta ollaan valmiita hajottamaan toisen liitto. Onnettomassa liitossa elävä mies tekee sen yksinkin, mutta miten kukaan nainen vain seksistä haluaa olal tällaisessa mukana?!


      • hampaita naurattaa
        Ei petetty eikä jäte kirjoitti:

        Mutta kuinka moni ukkomies haluaa kärähtää? Ei yksikään ja siksi pidetään salasuhdetta vuosikausia....
        Tätä pitäisi kakkosen miettiä jo heti aluksi, että jos kotona on kaikki niin helkutin huonosti, niin miksi uutta suhdetta salataan?

        Ukkomies haluaa salata viimeiseen asti, mutta jos käry käy ja vaimo heittää ulos niin silloin normaali tie on salarakkaan hoteisiin. Moni joutuu sinne pakosti ja usein kunnolla tuntematta vastapuolta. Seksihän on vain osa oikeaa parisuhdetta.
        Tämä on syynä useiden uusperheiden epäonnistumiseen!

        Entä sitten nämä kakkoset, jotka täällä julistavat haluavansa miehestä seksiä silloin tällöin ei muuta? Eivät ottaisi heitä oikeasti parisuhteeseen, kun ovat pettureita luonteeltaan. Niinpä!

        Silti nämä itsekkäästi ajattelevat ja elävät naiset haluavat olla rikkomassa toisten parisuhteita sekä aiheuttamassa suurta traumaa heidän lapsilleen. Myös muille läheisille...

        Miten ihminen voi olla niin häikäilemätön!!?? Nämä tapaukset ovat tämän yhteiskunnan pohjasakkaa, joilta puuttuu itsekunnioitus kokonaan.

        Minä ainakin tiedän ukkomiehen, joka nimenomaan haluaa kärähtää. Hän on rakastunut toiseen naiseen, mutta ajattelee, että jos hän kärähtää, vaimo ehkä haluaa erota, ja sitten hän ei ole syyllinen kaikkeen, vain uskottomuuteen, mutta vaimo eroon. Vaimon eropäätös siis helpottaisi miehen elämää, monellakin tapaa.

        Ja kun ekasta kärähtämisestä vaimo ei vielä halunnut erota, nyt mies tapailee rakastamaansa naista entistä avoimemmin... Ehkä toinen kerta toden sanoo!


      • tsemppiä luuserille
        hampaita naurattaa kirjoitti:

        Minä ainakin tiedän ukkomiehen, joka nimenomaan haluaa kärähtää. Hän on rakastunut toiseen naiseen, mutta ajattelee, että jos hän kärähtää, vaimo ehkä haluaa erota, ja sitten hän ei ole syyllinen kaikkeen, vain uskottomuuteen, mutta vaimo eroon. Vaimon eropäätös siis helpottaisi miehen elämää, monellakin tapaa.

        Ja kun ekasta kärähtämisestä vaimo ei vielä halunnut erota, nyt mies tapailee rakastamaansa naista entistä avoimemmin... Ehkä toinen kerta toden sanoo!

        Onkohan tuo nyt totta: melkoinen luuseri, kun haluaa syyt toisen niskoille. Voi sitten kaupungilla selitellä, että minä kyllä olisin jatkanut, mutta kun vaimo halusi erota, niin pakkohan se oli. Toivotaan nyt, että tuota miestä vihdoin onnestaa ja jos ei niin voihan pyytää kylään, vaikka istuskelemaan sohvalle, siinä somasti käsikkäin, niin eiköhän se ero sieltä tule, kun oikein yrittää.


      • mäolenkaipohjasakkaa
        Ei petetty eikä jäte kirjoitti:

        Mutta kuinka moni ukkomies haluaa kärähtää? Ei yksikään ja siksi pidetään salasuhdetta vuosikausia....
        Tätä pitäisi kakkosen miettiä jo heti aluksi, että jos kotona on kaikki niin helkutin huonosti, niin miksi uutta suhdetta salataan?

        Ukkomies haluaa salata viimeiseen asti, mutta jos käry käy ja vaimo heittää ulos niin silloin normaali tie on salarakkaan hoteisiin. Moni joutuu sinne pakosti ja usein kunnolla tuntematta vastapuolta. Seksihän on vain osa oikeaa parisuhdetta.
        Tämä on syynä useiden uusperheiden epäonnistumiseen!

        Entä sitten nämä kakkoset, jotka täällä julistavat haluavansa miehestä seksiä silloin tällöin ei muuta? Eivät ottaisi heitä oikeasti parisuhteeseen, kun ovat pettureita luonteeltaan. Niinpä!

        Silti nämä itsekkäästi ajattelevat ja elävät naiset haluavat olla rikkomassa toisten parisuhteita sekä aiheuttamassa suurta traumaa heidän lapsilleen. Myös muille läheisille...

        Miten ihminen voi olla niin häikäilemätön!!?? Nämä tapaukset ovat tämän yhteiskunnan pohjasakkaa, joilta puuttuu itsekunnioitus kokonaan.

        Mä kai sitten olen sitä yhteiskunnan pohjasakkaa. Mulla on suhde ukkomieheen, ollut jo tosi kauan. Hän kertoi heti alussa, ettei aio koskaan vaimostaan erota. Mä taas kerroin hänelle, etten koskaan sitä tule häneltä vaatimaan. Nämä on meidän pelisäännöt ja näillä mennään. Vaikka hän vaimoaan pettää, niin mua kohtaan on rehellinen tuossa asiassa. Kyllä mä hänestä tykkään ja hän on sanonut tykkäävänsä musta. Mutta avioparina en meitä näe. Hän joskus leikittelee ajatuksella, että olisiko meillä näin kivaa, jos oltaisiin naimisssa. Sitä en tule koskaan tietämään, ainakaan näillä näkymin. Mun on hyvä olla näin.
        Ja kyllä, olen itsekäs, poimin rusinat pullasta. Enkä tunne lainkaan huonoa omaatuntoa.


      • Näitä riittää
        hampaita naurattaa kirjoitti:

        Minä ainakin tiedän ukkomiehen, joka nimenomaan haluaa kärähtää. Hän on rakastunut toiseen naiseen, mutta ajattelee, että jos hän kärähtää, vaimo ehkä haluaa erota, ja sitten hän ei ole syyllinen kaikkeen, vain uskottomuuteen, mutta vaimo eroon. Vaimon eropäätös siis helpottaisi miehen elämää, monellakin tapaa.

        Ja kun ekasta kärähtämisestä vaimo ei vielä halunnut erota, nyt mies tapailee rakastamaansa naista entistä avoimemmin... Ehkä toinen kerta toden sanoo!

        Ja sinä odotat edelleenkin tuota luuseria ja osallistut hänen peliinsä! Kannattaako sitä täällä kehua? Sinuna juoksisin niin kovaa kuin jaloista pääsisin, enkä taakseni katsoisi...
        Normaalia ihmistä hävettäisi tunnustaa osallisuudesta petokseen sekä myös hävettäisi jatkaa käryn jälkeen. Nyt olet sitten tullut tunnetuksi siinä perhepiirissä. Onnea valitsemallesi tielle!


      • ainaista juhlaa

        Jokainen täysi-ikäinen vastaa omista tekemistään. Ei niin voi ajatella, että kun se toinen ei suostu ukkomiehen kanssa, niin ukkomies "pelastuu" pahoilta teiltä.

        Joka haluaa pettää, se löytää aivan varmasti siihen kanssatoverinsa. Maailmassa on paljon ihmisiä, Suomessakin kyllin monta.

        Sinkkuihminen, joka on suhteessa varatun ihmisen kanssa ei petä ketään muuta kuin mahdollisesti itseään. Sinkku ei ole suhteessa pettäjän vakikumppaniin.
        Syitä pettämiseen tietysti löytyy varmaan monta, eikä pettäjä mitalia antsaitse. Mutta pettämisen paljastuttua pitänee kuitenkin miettiä, miksi tähän tilanteeseen on tultu. Vai pettääkö vain sen tähden, että tasainen arki yhden kumppanin kanssa ei riitä. Silloin uskollinen parisuhde ei onnistu koskaan.


      • Ymmärrys hoi
        t4wetr3rwe kirjoitti:

        Tässäkin kirjoituksessa syy kaadetaan kokonaan itsekkään kakkosen niskaan, miksi?

        Miksi et ripitä varattua miestä, joka hakee liittonsa näivetyttyä seksiä toisen naisen luota? Ehei, vaan sinkkunainen, joka haluaa ukkomieheltä vain seksiä on tarinan pahis!

        Miksi selität sinkunaisen haluavan rikkoa toisten parisuhteen jne jne - eikös jokaisen kohdallaan pitäisi tietää, onko parisuhteessa vai ei, kun alkaa uuden ihmisen kanssa "häärätä"? Kyllä varattu ihminen on itse päävastuussa siitä, jos päästää parisuhteen ulkopuolisen tahon sotkemaan asiansa ja koko perheen asiat saman tien.

        Sinäkin vain tyydyt toteamaan ukkomiehen halun salata sähläämisensä loppuun saakka ym ja kaadat päävastuun pettämisestä toiselle naiselle - miksi? Jossei ihminen itse osaa kunnioitaa parisuhdettaan, vaan lähtee salasuhteeseen, niin miten joku muu voisi sitä parisuhdetta kunnioittaa?!

        Hupaisaa, että sanonta "pojat ovat poikia" pätee tässäkin... Varatulla miehellä ei ole vastuuta, vaan sinkkunaisen pitäisi olla hänen moraalinvartijansa.

        t4wetr3rwe:lle!
        Jos yhtään ymmärtäisit lukemaasi, niin edellisessä ei syytetä kakkosta muusta kuin pettäjän perheen traumatoitumisesta! Se on aina edessä, kun käry käy! Sitä sinäkään tuskin pystyt kieltämään.

        Syylliset tapahtumaan joka rikkoo liikaa ulkopuolisia ovat tietysti nämä salasuhteilijat yhdessä! Kakkonen ei pääse sillä pälkähästä sillä, että kertoo olevansa vapaa nainen.
        Normaalia ja vähääkään rehellistä ihmistä luulisi hävettävän omat touhunsa, mutta eivät nämä itsekkäästi ajattelevat naikkoset mitään häpeä.

        Olen sivullisena nähnyt tapahtumia läheltä, joten tiedän mistä kirjoitan! Minulle pettäjät ja kakkoset ovat nollaihmisiä.


      • Jatk. ymmärrys hoi
        Ymmärrys hoi kirjoitti:

        t4wetr3rwe:lle!
        Jos yhtään ymmärtäisit lukemaasi, niin edellisessä ei syytetä kakkosta muusta kuin pettäjän perheen traumatoitumisesta! Se on aina edessä, kun käry käy! Sitä sinäkään tuskin pystyt kieltämään.

        Syylliset tapahtumaan joka rikkoo liikaa ulkopuolisia ovat tietysti nämä salasuhteilijat yhdessä! Kakkonen ei pääse sillä pälkähästä sillä, että kertoo olevansa vapaa nainen.
        Normaalia ja vähääkään rehellistä ihmistä luulisi hävettävän omat touhunsa, mutta eivät nämä itsekkäästi ajattelevat naikkoset mitään häpeä.

        Olen sivullisena nähnyt tapahtumia läheltä, joten tiedän mistä kirjoitan! Minulle pettäjät ja kakkoset ovat nollaihmisiä.

        Kysyt miten joku muu voisi sitä parisuhdetta kunnioittaa? Vastaukseksi kerron sinulle ymmärtämättömälle ihmiselle, että jokainen kunnollinen ja korkean moraalin omaava ihminen kunnioittaa toisen parisuhdetta. Se on aina pyhä, olkoonkin sitten loppupeleissä millainen tahansa!

        Kannattaisi siis opiskella hiukan oikeaa elämääkin, niin avautuisi asiat paremmin!


      • outoilmiö
        Ihminen on kirjoitti:

        Ihmisen itsepetos, antaa itselleen anteeksi, olosuhteensa selitellen, jopa unohtaa. Harva osaa analysoida itsensä ulkopuolisen näkijän silmin. Kypsymättömin istuu vankilassa uskoen olevansa syyttömänä tuomittu, olosuhteiden, joku muu kuin hän itse on syyllinen kakkuun, vanki on hänen uhrinsa.

        Ihminen on, olen joutunut tuollaisen ihmisen kohteeksi.
        Teki kaikkea pahaa, maan ja taivaan väliltä, häirintää ja valheiden levitystä.
        Mutta kuten sinäkin kirjoitat, hänen mukaansa hänellä oli OIKEUS tehdä niin kuin teki ja hän on kääntänyt omat tekonsa toisten teoiksi.

        Mieheni sanoon hänen olevan sosiopaatti...voi olla oikeassa en tiedä mutta voin sanoa harvinainen on lajissaan.


      • outoilmiö
        outoilmiö kirjoitti:

        Ihminen on, olen joutunut tuollaisen ihmisen kohteeksi.
        Teki kaikkea pahaa, maan ja taivaan väliltä, häirintää ja valheiden levitystä.
        Mutta kuten sinäkin kirjoitat, hänen mukaansa hänellä oli OIKEUS tehdä niin kuin teki ja hän on kääntänyt omat tekonsa toisten teoiksi.

        Mieheni sanoon hänen olevan sosiopaatti...voi olla oikeassa en tiedä mutta voin sanoa harvinainen on lajissaan.

        lisäys, tämä ei ollut kakkonen vaan jätetty ex


      • valitseparempielämä
        mäolenkaipohjasakkaa kirjoitti:

        Mä kai sitten olen sitä yhteiskunnan pohjasakkaa. Mulla on suhde ukkomieheen, ollut jo tosi kauan. Hän kertoi heti alussa, ettei aio koskaan vaimostaan erota. Mä taas kerroin hänelle, etten koskaan sitä tule häneltä vaatimaan. Nämä on meidän pelisäännöt ja näillä mennään. Vaikka hän vaimoaan pettää, niin mua kohtaan on rehellinen tuossa asiassa. Kyllä mä hänestä tykkään ja hän on sanonut tykkäävänsä musta. Mutta avioparina en meitä näe. Hän joskus leikittelee ajatuksella, että olisiko meillä näin kivaa, jos oltaisiin naimisssa. Sitä en tule koskaan tietämään, ainakaan näillä näkymin. Mun on hyvä olla näin.
        Ja kyllä, olen itsekäs, poimin rusinat pullasta. Enkä tunne lainkaan huonoa omaatuntoa.

        Voi tyttöparkaa.. Ensinnäkin,en voi ymmärtää,että sallit miehen käyttää sinua hyväksi! Sitähän se tosiasiassa on,vaikka kuinka asiaa puit! Toiseksi,miten olet niin paatunut,ettet tunne huonoa omaatuntoa? Makaat toisen naisen aviomiehen kanssa!
        Kuinkahan kauan aiot jatkaa..etkö halua avioitua itse? Mieshän sanoi,ettei eroa vaimostaan. Itse olen vaimo ja äiti! En ikinä petä miestäni. Minuakin ovat monet ukkomiehet yrittäneet,mutta kieltäydyn pettämästä. Myös vapaat miehet yrittelevät,mutta kieltäydyn aina! Kunnioitan itseäni ja miestäni. Rakastan myös häntä,enkä halua valehdella tai olla petollinen. En halua stuttaa ketään....

        Lopeta suhde varattuun ja löydät miehiä,joista voit valita sen aviokumppanin jonain päivänä! Ja aikaisempi suhde ukkomieheen unohtuu ja jää taakse!


      • mäolenkaipohjasakkaa
        valitseparempielämä kirjoitti:

        Voi tyttöparkaa.. Ensinnäkin,en voi ymmärtää,että sallit miehen käyttää sinua hyväksi! Sitähän se tosiasiassa on,vaikka kuinka asiaa puit! Toiseksi,miten olet niin paatunut,ettet tunne huonoa omaatuntoa? Makaat toisen naisen aviomiehen kanssa!
        Kuinkahan kauan aiot jatkaa..etkö halua avioitua itse? Mieshän sanoi,ettei eroa vaimostaan. Itse olen vaimo ja äiti! En ikinä petä miestäni. Minuakin ovat monet ukkomiehet yrittäneet,mutta kieltäydyn pettämästä. Myös vapaat miehet yrittelevät,mutta kieltäydyn aina! Kunnioitan itseäni ja miestäni. Rakastan myös häntä,enkä halua valehdella tai olla petollinen. En halua stuttaa ketään....

        Lopeta suhde varattuun ja löydät miehiä,joista voit valita sen aviokumppanin jonain päivänä! Ja aikaisempi suhde ukkomieheen unohtuu ja jää taakse!

        Sä ajattelet, että olen nuori tytön hupakko. Pakko tuottaa sulle pettymys. 20 vuotisen avioliiton jälkeen en todellakaan aio avioitua. Avioliittoni päättymiseen ei liittynyt uskottomuutta puolin eikä toisin. Jos mun tapauksessa on kysymys hyväksikäytöstä, niin se on kyllä molemminpuolista. Mä saan hyvää seksiä ja mukavaa seuraa, toinen osapuoli saa saman. Paatunut varmasti olen. Eroni jälkeen olen yrittänyt myös vapaiden kanssa seurustella, mutta eipä vaan luonnistanut nekään kokeilut. Ehkä mä olen ihminen, jota ei ole luotu parisuhteeseen.


      • olet pohjasakkaa
        mäolenkaipohjasakkaa kirjoitti:

        Sä ajattelet, että olen nuori tytön hupakko. Pakko tuottaa sulle pettymys. 20 vuotisen avioliiton jälkeen en todellakaan aio avioitua. Avioliittoni päättymiseen ei liittynyt uskottomuutta puolin eikä toisin. Jos mun tapauksessa on kysymys hyväksikäytöstä, niin se on kyllä molemminpuolista. Mä saan hyvää seksiä ja mukavaa seuraa, toinen osapuoli saa saman. Paatunut varmasti olen. Eroni jälkeen olen yrittänyt myös vapaiden kanssa seurustella, mutta eipä vaan luonnistanut nekään kokeilut. Ehkä mä olen ihminen, jota ei ole luotu parisuhteeseen.

        Nimimerkkisi täsmää. Jätä pois vain tuo "kai" sana. Kun kärähdätte, vaimoa sattuu ja lujaa. Sinun avioliittoosi ei liittynyt uskottomuutta, mutta useimmat ilman omakohtaista kokemustakin ymmärtävät kivun. Mies ei halua erota, häneenkin tulee koskemaan, on tosin itse aiheutettua. Vaimosta riippuen voi olla, että koskee sinuunkin. Vaimo voi kostaa sinulle ja tapoja ja mahdollisuuksia kyllä löytyy. Odota vain.


      • Otan kun annetaan
        t4wetr3rwe kirjoitti:

        Tässäkin kirjoituksessa syy kaadetaan kokonaan itsekkään kakkosen niskaan, miksi?

        Miksi et ripitä varattua miestä, joka hakee liittonsa näivetyttyä seksiä toisen naisen luota? Ehei, vaan sinkkunainen, joka haluaa ukkomieheltä vain seksiä on tarinan pahis!

        Miksi selität sinkunaisen haluavan rikkoa toisten parisuhteen jne jne - eikös jokaisen kohdallaan pitäisi tietää, onko parisuhteessa vai ei, kun alkaa uuden ihmisen kanssa "häärätä"? Kyllä varattu ihminen on itse päävastuussa siitä, jos päästää parisuhteen ulkopuolisen tahon sotkemaan asiansa ja koko perheen asiat saman tien.

        Sinäkin vain tyydyt toteamaan ukkomiehen halun salata sähläämisensä loppuun saakka ym ja kaadat päävastuun pettämisestä toiselle naiselle - miksi? Jossei ihminen itse osaa kunnioitaa parisuhdettaan, vaan lähtee salasuhteeseen, niin miten joku muu voisi sitä parisuhdetta kunnioittaa?!

        Hupaisaa, että sanonta "pojat ovat poikia" pätee tässäkin... Varatulla miehellä ei ole vastuuta, vaan sinkkunaisen pitäisi olla hänen moraalinvartijansa.

        Samaa mieltä, kyllä se varattu pukki on ihan itse päävastuussa omista hässimistään. Jos liitto on näivettynyt ja mies käy hässimässä toisia naisia, niin katse sinne peiliin vaan.


      • succerrrrrr
        hampaita naurattaa kirjoitti:

        Minä ainakin tiedän ukkomiehen, joka nimenomaan haluaa kärähtää. Hän on rakastunut toiseen naiseen, mutta ajattelee, että jos hän kärähtää, vaimo ehkä haluaa erota, ja sitten hän ei ole syyllinen kaikkeen, vain uskottomuuteen, mutta vaimo eroon. Vaimon eropäätös siis helpottaisi miehen elämää, monellakin tapaa.

        Ja kun ekasta kärähtämisestä vaimo ei vielä halunnut erota, nyt mies tapailee rakastamaansa naista entistä avoimemmin... Ehkä toinen kerta toden sanoo!

        Sopii yrittää, minä en jätä miestäni koskaan. Vaikka ihan sinun kiusaksesi.


      • provo!!!
        succerrrrrr kirjoitti:

        Sopii yrittää, minä en jätä miestäni koskaan. Vaikka ihan sinun kiusaksesi.

        Olet varmaan tosi onnellinen. No, ihan sama, siivoile sä ens viikolla kotona kunmä lähden miehesi kanssa Nizzaan.


      • vera.
        auringonkukka121 kirjoitti:

        Uskon, että aika moni vapaa nainen tuntee syyllisyyttä suhteestaan ukkomieheen. Mutta aivan eri lähtökohdista kuin ukkomies itse. Varattu mies tekee tietoisen valinnan aloittaa suhteen vaikka on naimisissa. Vapaa nainen on vapaa seurustelemaan ja haluua uskoa ukkomiehen sanaan että on eroamassa. Kuten jo tälläkin palstalla on monta kertaa todettu, harva nainen alkaisi suhteeseen lainkaan, jos mies heti ensi tapaamisella toteaisi, että olen naimisissa enkä aio koskaan erota, mutta haluan vain seksiä kanssasi!

        Kyllähän kakkonen tekee hänkin tietoisen valinnan ryhtyessään "seurustelemaan" ukkomiehen kanssa. Eikä kaikki varatut sano olevansa eroamassa. Jotkut jopa suoraan sanovat, etteivät ole. Monet ihmiset tosiaan myös miettivät kannattaako toisen lupauksiin luottaa. Mutta tämä on ihmissuhteissa aina näin. Myös vaimo voi haluta uskoa, että miehensä sanaan "jättää kakkosen" voi luottaa. Siksipä vain ja ainoastaan teot puhuvat puolestaan. Kysymys on ajasta ja rajoista.

        Elämässä ei silti mikään ole varmaa paitsi epävarma. Vaikka monet ovat sanoneet, että suhde on vain seksiä tai vain salasuhde, ei ikinä aio erota, mutta mukaan saattaa tulla rakkaus. Näin on käynyt monta kertaa ja tulee varmasti käymään lisääkin. Ei ole kristallipalloa kenellekään.


    • arguine

      varatun kanssa seksi on vain seksiä. Varatut eivät jää roikkumaan. Vapaat voivat jäädäkin.

      • älä yleistä

        "varatut eivät jää roikkumaan". Ihan kuule voivat jäädä, siinä missä vapaatkin. Olisi taas aivan samanlaista sanoa, että kaikilla vaaleahiuksisilla on piilarit tai kaikki tytöt tykkäävät vaaleanpunaisesta!


      • arguine
        älä yleistä kirjoitti:

        "varatut eivät jää roikkumaan". Ihan kuule voivat jäädä, siinä missä vapaatkin. Olisi taas aivan samanlaista sanoa, että kaikilla vaaleahiuksisilla on piilarit tai kaikki tytöt tykkäävät vaaleanpunaisesta!

        en yleistä en :D


    • sunprime

      Ketjun läpi luettuani, en voi olla ihmettelemättä yhtä asiaa: miksi joillekin on niin vaikeaa ymmärtää ja uskoa, että varatun miehen kanssa seurusteleva nainen voi ihan aidosti rakastaa tätä miestä? Ja mikä tuntuu olevan vielä vaikeampaa uskoa, se että naimisissa oleva mies, voi ihan aidosti rakastaa tätä toista naista.

      Ja kyllä, aina se rakastunut mies ei vaimoaan jätä, vaan syystä tai toisesta jää liittoonsa. Joskus hän jatkaa siitä huolimatta tämän rakastamansa naisen kanssa suhdetta, toisinaan se suhde päättyy. Mutta yhtä kaikki, ainoa totuus ei ole se, että "rakastunut mies jättää kyllä puolisonsa rakkaansa vuoksi.", tai se, että "kakkoset haluavat vain seksiä.", tai että "varatun miehen ja kakkosen välillä ei mitenkään voi olla aitoa rakkautta.".

      Avarakatseisuutta edes hieman, please.

      • Tästä syystä

        Mutta kun se rakkaus oikeasti voi elää vain rehellisyydessä. On niin vaikea uskoa kaksoiselämää elävän ihmisen olevan kyvykäs oikeasti rakastamaan koska kaksoiselämä vie jo hitosti siitä poispäin energiaa.
        . Luulenpa että se on enemmän sitä rakkauden harhaa?


      • hgsfgh
        Tästä syystä kirjoitti:

        Mutta kun se rakkaus oikeasti voi elää vain rehellisyydessä. On niin vaikea uskoa kaksoiselämää elävän ihmisen olevan kyvykäs oikeasti rakastamaan koska kaksoiselämä vie jo hitosti siitä poispäin energiaa.
        . Luulenpa että se on enemmän sitä rakkauden harhaa?

        Rakkaus ei tarvitse rehellisyyttä, rakastaa voi myös salassa. Kaksoiselämä saattaa viedä paljon energiaa, mutta ei rakkaudelta. Rakkaus tuo energiaa, jota vakisuhteessa ei muuten olisi. Hyvin usein ihminen, joka elää kaksoiselämää, on lopen uupunut liittoonsa, mutta haluaa kuitenkin jatkaa sitä. Jostain muusta syystä kuin rakkaudesta. Hassua kyllä, hän tarvitsee ainoastaan salasuhteen rakkauden jatkaakseen liittoa.


      • Yritän avartaa

        Rakastunut on onnellinen. Oletko sinä? Useimmat hakevat täällä neuvoja onnettomuudessaan.


      • EipäNIIn
        hgsfgh kirjoitti:

        Rakkaus ei tarvitse rehellisyyttä, rakastaa voi myös salassa. Kaksoiselämä saattaa viedä paljon energiaa, mutta ei rakkaudelta. Rakkaus tuo energiaa, jota vakisuhteessa ei muuten olisi. Hyvin usein ihminen, joka elää kaksoiselämää, on lopen uupunut liittoonsa, mutta haluaa kuitenkin jatkaa sitä. Jostain muusta syystä kuin rakkaudesta. Hassua kyllä, hän tarvitsee ainoastaan salasuhteen rakkauden jatkaakseen liittoa.

        Ei omassa suhteessaan onneton ihminen kykene rakastamaan yhtään ketään. Hän hakee vain onnellisuutta toisen ihmisen kautta eli sen kakkosen. Ihminen on kyvykäs rakastamaan vasta ollessaan onnellinen. Täytyy olla ensin yksin onnellinen jotta voi jakaa sen onnellisuuden toisen kanssa. Se on parasta. Siksi eron jälkeen jokaisen olisi suotavaa käydä kaikki eroon liittyvät tunteet ja oma osuutensa läpi ennen kuin aloittaa uuden suhteen. Ei ihminen jolla on toisaalla onneton elämä ja toisaalla onnellinen kykene selvittämään mikä meni pieleen siellä toisessa ja mitä pitää tehdä toisin seuraavassa ja eroihin liittyy kipua, surua ja ikävää jopa vihaa. Ne on itsekseen käytävä läpi ja sitten tuntee itsensä paremmin ja pystyy näkemään seuraavan ihmisen omana persoonanaan ja rakastamaan tätä sellaisena omana epätäydellisenä itsenään vertaamatta toiseen.


      • din-

        Rakkaus. Kaikki kokevat sen omalla tavallaan. Itse olen maailman avarakatseisin ihminen ;). Silti olen sitä mieltä, että rakkaussuhde toiseen kuin kumppaniinsa rasittaa ja käy ennenpitkää psykeen päälle, tavalla jota ei koskaan uskoisi. Monet huomaavat sen vasta kuukausia/vuosia sen jälkeen, kun jompikumpi suhde on päättynyt.


      • din-
        EipäNIIn kirjoitti:

        Ei omassa suhteessaan onneton ihminen kykene rakastamaan yhtään ketään. Hän hakee vain onnellisuutta toisen ihmisen kautta eli sen kakkosen. Ihminen on kyvykäs rakastamaan vasta ollessaan onnellinen. Täytyy olla ensin yksin onnellinen jotta voi jakaa sen onnellisuuden toisen kanssa. Se on parasta. Siksi eron jälkeen jokaisen olisi suotavaa käydä kaikki eroon liittyvät tunteet ja oma osuutensa läpi ennen kuin aloittaa uuden suhteen. Ei ihminen jolla on toisaalla onneton elämä ja toisaalla onnellinen kykene selvittämään mikä meni pieleen siellä toisessa ja mitä pitää tehdä toisin seuraavassa ja eroihin liittyy kipua, surua ja ikävää jopa vihaa. Ne on itsekseen käytävä läpi ja sitten tuntee itsensä paremmin ja pystyy näkemään seuraavan ihmisen omana persoonanaan ja rakastamaan tätä sellaisena omana epätäydellisenä itsenään vertaamatta toiseen.

        "Ei omassa suhteessaan onneton ihminen kykene rakastamaan yhtään ketään"

        Sekoitat kaksi asiaa. Parisuhteen ja ihmisen henkilökohtaisen onnen. Vaikka ei rakasta kumppaniaan, se ei tee ihmisestä automaattisesti onnetonta. Ihminen voi elää melkoisen onnellista ja täysipanoista elämää ilman rakkautta puolisoonsa.Voi rakastaa lapsiaan, vanhempiaan, ystäviään - ja vaikkapa salarakastaan - tai harrastustaan. Parisuhde on vain osa ihmisen elämää. Joillakin suurempi osa, joillakin pienempi. Toisilla ihan mitätön. Kunhan nyt samassa osoitteessa asutaan, se riittää.


      • Selväse
        din- kirjoitti:

        "Ei omassa suhteessaan onneton ihminen kykene rakastamaan yhtään ketään"

        Sekoitat kaksi asiaa. Parisuhteen ja ihmisen henkilökohtaisen onnen. Vaikka ei rakasta kumppaniaan, se ei tee ihmisestä automaattisesti onnetonta. Ihminen voi elää melkoisen onnellista ja täysipanoista elämää ilman rakkautta puolisoonsa.Voi rakastaa lapsiaan, vanhempiaan, ystäviään - ja vaikkapa salarakastaan - tai harrastustaan. Parisuhde on vain osa ihmisen elämää. Joillakin suurempi osa, joillakin pienempi. Toisilla ihan mitätön. Kunhan nyt samassa osoitteessa asutaan, se riittää.

        Jos ihminen elää onnellista ja täysipainoista elämää ilman rakkautta kumppaniinsa niin tuskin hänen sitä toisaaltakaan tarvitsee sitten halea? Miksi onnellinen ihminen lähtisi pettämään jos ei kaipaa rakkautta? Täysipainoinen elämä ei todelllakaan ole rakkaudesta kiinni mutta onhan se rakastetuksi tulemisen tarve silti yksi perustarpeista. Uskon että tämän tarpeen tyydyttämisen voi toki hakea liiton ulkopuolelta mutta jotta se voisi tapahtua onnellisena on siihen oltava sen oman puolison suostumus tai lupa. Jokaisen onnellisuus kärsii viimeistään siinä kohtaa kun tietää loukkaavansa tekemisillään jotakin. Kaksoiselämä syö aina ihmistä ja ei kaksoiselämää elävä voi olla onnellinen.


      • asasasas3
        Selväse kirjoitti:

        Jos ihminen elää onnellista ja täysipainoista elämää ilman rakkautta kumppaniinsa niin tuskin hänen sitä toisaaltakaan tarvitsee sitten halea? Miksi onnellinen ihminen lähtisi pettämään jos ei kaipaa rakkautta? Täysipainoinen elämä ei todelllakaan ole rakkaudesta kiinni mutta onhan se rakastetuksi tulemisen tarve silti yksi perustarpeista. Uskon että tämän tarpeen tyydyttämisen voi toki hakea liiton ulkopuolelta mutta jotta se voisi tapahtua onnellisena on siihen oltava sen oman puolison suostumus tai lupa. Jokaisen onnellisuus kärsii viimeistään siinä kohtaa kun tietää loukkaavansa tekemisillään jotakin. Kaksoiselämä syö aina ihmistä ja ei kaksoiselämää elävä voi olla onnellinen.

        "Uskon että tämän tarpeen tyydyttämisen voi toki hakea liiton ulkopuolelta mutta jotta se voisi tapahtua onnellisena on siihen oltava sen oman puolison suostumus tai lupa. Jokaisen onnellisuus kärsii viimeistään siinä kohtaa kun tietää loukkaavansa tekemisillään jotakin"

        Kaksoiselämä aivan varmasti syö ihmistä, mutta siinä paikassa ei oltaisi, jos siitä ei myös saisi tuplasti. Tai ei edes tuplasti, mutta kaiken huomioonottaen saa enemmän kuin erossa uudessa suhteessa. Tuossa on myös se juttu, että monesti tämä liiton ulkopuolinen rakkaus on sellainen, jonka kanssa ei voisi edes kuvitella asuvansa saman katon alla. Tässä ei ole mitään eroa tilanteeseen, jossa molemmat ovat vapaita. Hyvin monet seikat puoltavat sitä, ettei yhteiselo 100%:sesti kannata.

        Se, että puoliso tietää toisen rakkaudesta saattaa loukata eniten. Eikä siihen saa yleensä muunlaista lupaa kuin sen, että liittoa vielä jatketaan.


      • Eikainiin
        asasasas3 kirjoitti:

        "Uskon että tämän tarpeen tyydyttämisen voi toki hakea liiton ulkopuolelta mutta jotta se voisi tapahtua onnellisena on siihen oltava sen oman puolison suostumus tai lupa. Jokaisen onnellisuus kärsii viimeistään siinä kohtaa kun tietää loukkaavansa tekemisillään jotakin"

        Kaksoiselämä aivan varmasti syö ihmistä, mutta siinä paikassa ei oltaisi, jos siitä ei myös saisi tuplasti. Tai ei edes tuplasti, mutta kaiken huomioonottaen saa enemmän kuin erossa uudessa suhteessa. Tuossa on myös se juttu, että monesti tämä liiton ulkopuolinen rakkaus on sellainen, jonka kanssa ei voisi edes kuvitella asuvansa saman katon alla. Tässä ei ole mitään eroa tilanteeseen, jossa molemmat ovat vapaita. Hyvin monet seikat puoltavat sitä, ettei yhteiselo 100%:sesti kannata.

        Se, että puoliso tietää toisen rakkaudesta saattaa loukata eniten. Eikä siihen saa yleensä muunlaista lupaa kuin sen, että liittoa vielä jatketaan.

        Tarviiko olla kuitenkaan suhteessa molempiin? Eikö olisi kuitenkin viisasta erota ja elää yksinään ja olla suhteessa vapaana siihen "kakkoseen" mutta eihän nyt pakko ole yhteen muuttaa. Jos yhteiselo ei kannata sen kanssa jota rakastaa niin ei tietenkään ole pakko yhteen mennä vaikka eroisikin siitä vaimosta eli siitä jota pettää suhteillessaan kakkoseen. Ei tarvitse pettää mikä varmasti syö enemmän kuin ero eikä tarvitse mennä viettämään silti yhteiseloa sen toisenkaan kanssa. Mies voisi antaa vapauden vaimolleen ja mahdollisuuden uskolliseen mieheen jo senkin takia että vaikka ei vaimoa enään rakasta niin rehellinen voisi hänelle silti olla. Kyllä se rakkauden pitäisi olla niin paljon antavaa että sen voimalla voi toisesta päästää irti ja kaikkea ei ajatella niin miten paljon minä tästä saan tiosta vaimosta viis. Rakastaako kakkosnainen tuollaista miestä joka niin tekee? Onhan siinä nyt paljonkin eroa ovatko suhteessa vapaat ihmiset kuin että toinen on varattu. Ero on se että sen vaimon elämä on myös siinä pelissä.


      • matsku_a
        Eikainiin kirjoitti:

        Tarviiko olla kuitenkaan suhteessa molempiin? Eikö olisi kuitenkin viisasta erota ja elää yksinään ja olla suhteessa vapaana siihen "kakkoseen" mutta eihän nyt pakko ole yhteen muuttaa. Jos yhteiselo ei kannata sen kanssa jota rakastaa niin ei tietenkään ole pakko yhteen mennä vaikka eroisikin siitä vaimosta eli siitä jota pettää suhteillessaan kakkoseen. Ei tarvitse pettää mikä varmasti syö enemmän kuin ero eikä tarvitse mennä viettämään silti yhteiseloa sen toisenkaan kanssa. Mies voisi antaa vapauden vaimolleen ja mahdollisuuden uskolliseen mieheen jo senkin takia että vaikka ei vaimoa enään rakasta niin rehellinen voisi hänelle silti olla. Kyllä se rakkauden pitäisi olla niin paljon antavaa että sen voimalla voi toisesta päästää irti ja kaikkea ei ajatella niin miten paljon minä tästä saan tiosta vaimosta viis. Rakastaako kakkosnainen tuollaista miestä joka niin tekee? Onhan siinä nyt paljonkin eroa ovatko suhteessa vapaat ihmiset kuin että toinen on varattu. Ero on se että sen vaimon elämä on myös siinä pelissä.

        "Tarviiko olla kuitenkaan suhteessa molempiin?"
        No varmasti, jos kerran ollaan suhteessa molempiin :).

        Vaikka me täällä kuinka viisaasti pähkäilisimme miten hienoa olisi, jos varattu eroasi, niin käytännössä on hyvin monta asiaa, joihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Ehkä tärkein niistä on se, ettei vaimolle (tai miehellekään) niin vain "anneta vapautta", kun vaimo ei sitä halua sen kummemmin kuin mieskään, vaan halutaan jatkaa karikkoistakin liittoa. Monet vaimot kokevat eron todelliseksi pettämiseksi, eikä niinkään suhdetta toiseen naiseen. Etenkin jos on pieniä lapsia. Monet miehet taas eivät halua erota, vaikka vaimolla olisi toinen. Jos vaimo palvelee kotona miestään ja hoitaa lapset kuten ennenkin, niin yksi rakastaja nyt sinne tai tänne.. Turhaa sen takia on lähteä omaisuutta jakamaan ja tekemään hankalia sopimuksia lasten huoltajuudesta. Ei myöskään pidä unohtaa, että monet liitot ovat puhtaasti ns. järkiavioliittoja - aina siihen asti, kunnes toinen rakastuu. Järkiavioliiton purkaminen on kaikkein vaikeinta, myös rakastuneelle itselleen.

        Kuulin, että tuttavani mies lähti yllättäen, viikon varoitusajalla toisen naisen matkaan. Heillä on neljä alle kouluikäistä lasta, josta nuorin on 4kk. On omakotitalo, huvila, kolme autoa ym mammonaa. Ja ennenkaikkea tuttavani on kolmikymppinen erittäin mukava, huumorintajuinen ja hyvännäköinen nainen. Tässä kohdin minulla on sellainen tunne, että hänen mies ei niinkään lähtenyt uuden rakkauden luokse, vaan hän lähti karkuun, paetakseen omaa vastuuta.

        Pääpointtini on se, ettei tasan mene koskaan mikään eikä mistään voi ulkopuolinen kovin paljoa päätellä ja kertoa mikä on "oikein". Vain asianomaiset itse tietävät missä mennään (eikä tosin aina hekään).


      • oikeinvaiväärin
        matsku_a kirjoitti:

        "Tarviiko olla kuitenkaan suhteessa molempiin?"
        No varmasti, jos kerran ollaan suhteessa molempiin :).

        Vaikka me täällä kuinka viisaasti pähkäilisimme miten hienoa olisi, jos varattu eroasi, niin käytännössä on hyvin monta asiaa, joihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Ehkä tärkein niistä on se, ettei vaimolle (tai miehellekään) niin vain "anneta vapautta", kun vaimo ei sitä halua sen kummemmin kuin mieskään, vaan halutaan jatkaa karikkoistakin liittoa. Monet vaimot kokevat eron todelliseksi pettämiseksi, eikä niinkään suhdetta toiseen naiseen. Etenkin jos on pieniä lapsia. Monet miehet taas eivät halua erota, vaikka vaimolla olisi toinen. Jos vaimo palvelee kotona miestään ja hoitaa lapset kuten ennenkin, niin yksi rakastaja nyt sinne tai tänne.. Turhaa sen takia on lähteä omaisuutta jakamaan ja tekemään hankalia sopimuksia lasten huoltajuudesta. Ei myöskään pidä unohtaa, että monet liitot ovat puhtaasti ns. järkiavioliittoja - aina siihen asti, kunnes toinen rakastuu. Järkiavioliiton purkaminen on kaikkein vaikeinta, myös rakastuneelle itselleen.

        Kuulin, että tuttavani mies lähti yllättäen, viikon varoitusajalla toisen naisen matkaan. Heillä on neljä alle kouluikäistä lasta, josta nuorin on 4kk. On omakotitalo, huvila, kolme autoa ym mammonaa. Ja ennenkaikkea tuttavani on kolmikymppinen erittäin mukava, huumorintajuinen ja hyvännäköinen nainen. Tässä kohdin minulla on sellainen tunne, että hänen mies ei niinkään lähtenyt uuden rakkauden luokse, vaan hän lähti karkuun, paetakseen omaa vastuuta.

        Pääpointtini on se, ettei tasan mene koskaan mikään eikä mistään voi ulkopuolinen kovin paljoa päätellä ja kertoa mikä on "oikein". Vain asianomaiset itse tietävät missä mennään (eikä tosin aina hekään).

        Paetaan omaa vastuuta, tätä ei varmaan moni ymmärrä, koska aina puhutaan, että rakastutaan toiseen. Toit esiin tärkeän seikan, paon arjesta ja paon vastuusta. Jos yllä olevassa tapauksessa oli mukana myös pakoa arjesta, olisi sen voinut hoitaa puolisonsa kanssa toisin ja olisi ehkä syntynyt jotain kipinää. Toivottavasti ei käy niin, että kun lähtee sutta pakoon, niin tulee karhu vastaan.


      • Piste..
        matsku_a kirjoitti:

        "Tarviiko olla kuitenkaan suhteessa molempiin?"
        No varmasti, jos kerran ollaan suhteessa molempiin :).

        Vaikka me täällä kuinka viisaasti pähkäilisimme miten hienoa olisi, jos varattu eroasi, niin käytännössä on hyvin monta asiaa, joihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Ehkä tärkein niistä on se, ettei vaimolle (tai miehellekään) niin vain "anneta vapautta", kun vaimo ei sitä halua sen kummemmin kuin mieskään, vaan halutaan jatkaa karikkoistakin liittoa. Monet vaimot kokevat eron todelliseksi pettämiseksi, eikä niinkään suhdetta toiseen naiseen. Etenkin jos on pieniä lapsia. Monet miehet taas eivät halua erota, vaikka vaimolla olisi toinen. Jos vaimo palvelee kotona miestään ja hoitaa lapset kuten ennenkin, niin yksi rakastaja nyt sinne tai tänne.. Turhaa sen takia on lähteä omaisuutta jakamaan ja tekemään hankalia sopimuksia lasten huoltajuudesta. Ei myöskään pidä unohtaa, että monet liitot ovat puhtaasti ns. järkiavioliittoja - aina siihen asti, kunnes toinen rakastuu. Järkiavioliiton purkaminen on kaikkein vaikeinta, myös rakastuneelle itselleen.

        Kuulin, että tuttavani mies lähti yllättäen, viikon varoitusajalla toisen naisen matkaan. Heillä on neljä alle kouluikäistä lasta, josta nuorin on 4kk. On omakotitalo, huvila, kolme autoa ym mammonaa. Ja ennenkaikkea tuttavani on kolmikymppinen erittäin mukava, huumorintajuinen ja hyvännäköinen nainen. Tässä kohdin minulla on sellainen tunne, että hänen mies ei niinkään lähtenyt uuden rakkauden luokse, vaan hän lähti karkuun, paetakseen omaa vastuuta.

        Pääpointtini on se, ettei tasan mene koskaan mikään eikä mistään voi ulkopuolinen kovin paljoa päätellä ja kertoa mikä on "oikein". Vain asianomaiset itse tietävät missä mennään (eikä tosin aina hekään).

        Toivottavasti kaikki osapuolet saavat elää niinkuin haluavat. Onko tässä tapauksessa kysytty vaimolta mitä se haluaa? Rakastunut mies jolla on niin suuri tunne kakkoseensa turvanaan ottaa varmasti huomioon järkiliitossaankin se että vaimo saa myös sanoa sanottavansa kannattaako erota vai ei. Se minkä vaimo kokee pettämiseksi tietää vain se vaimo. Vaimo todennäköisesti eroaisi jos sillä olisi toinen mies jota se oikeasti rakastaisi halusi mies sitä tai ei. Toki jos se toinen on vain arkeen lisämauste niin ehkä sitten ei eroaisi mutta silloinkysehän ei ole siitä "oikeasta" rakkaudesta siihen toiseen. Rakkaus ei minun mielestäni ole mikään turha syy erota siitä jota ei rakasta. Sinä sanoit että mies voi oikeasti rakastaa sitä toista ja jos näin on niin eiköhän jokainen vaimo haluakkin että se mies menee sinne missä se oikea rakkaus on? Jos siis siltä vaimolta asiaa kysytään ja minä väitän että mies joka OIKEASTI rakastaa kakkostaan niin tekeekin. Muuten se suhde on jotakin muuta siihen kakkoseen.


      • pirkkokerttupiste
        Piste.. kirjoitti:

        Toivottavasti kaikki osapuolet saavat elää niinkuin haluavat. Onko tässä tapauksessa kysytty vaimolta mitä se haluaa? Rakastunut mies jolla on niin suuri tunne kakkoseensa turvanaan ottaa varmasti huomioon järkiliitossaankin se että vaimo saa myös sanoa sanottavansa kannattaako erota vai ei. Se minkä vaimo kokee pettämiseksi tietää vain se vaimo. Vaimo todennäköisesti eroaisi jos sillä olisi toinen mies jota se oikeasti rakastaisi halusi mies sitä tai ei. Toki jos se toinen on vain arkeen lisämauste niin ehkä sitten ei eroaisi mutta silloinkysehän ei ole siitä "oikeasta" rakkaudesta siihen toiseen. Rakkaus ei minun mielestäni ole mikään turha syy erota siitä jota ei rakasta. Sinä sanoit että mies voi oikeasti rakastaa sitä toista ja jos näin on niin eiköhän jokainen vaimo haluakkin että se mies menee sinne missä se oikea rakkaus on? Jos siis siltä vaimolta asiaa kysytään ja minä väitän että mies joka OIKEASTI rakastaa kakkostaan niin tekeekin. Muuten se suhde on jotakin muuta siihen kakkoseen.

        Oikein, mies, joka oikeasti kakkostaan rakastaa, valitsee myös kakkosen ja eroaa. Jos ei eroa, niin se ei sitten ollut oikeaa rakkautta.


      • qwertty1
        Piste.. kirjoitti:

        Toivottavasti kaikki osapuolet saavat elää niinkuin haluavat. Onko tässä tapauksessa kysytty vaimolta mitä se haluaa? Rakastunut mies jolla on niin suuri tunne kakkoseensa turvanaan ottaa varmasti huomioon järkiliitossaankin se että vaimo saa myös sanoa sanottavansa kannattaako erota vai ei. Se minkä vaimo kokee pettämiseksi tietää vain se vaimo. Vaimo todennäköisesti eroaisi jos sillä olisi toinen mies jota se oikeasti rakastaisi halusi mies sitä tai ei. Toki jos se toinen on vain arkeen lisämauste niin ehkä sitten ei eroaisi mutta silloinkysehän ei ole siitä "oikeasta" rakkaudesta siihen toiseen. Rakkaus ei minun mielestäni ole mikään turha syy erota siitä jota ei rakasta. Sinä sanoit että mies voi oikeasti rakastaa sitä toista ja jos näin on niin eiköhän jokainen vaimo haluakkin että se mies menee sinne missä se oikea rakkaus on? Jos siis siltä vaimolta asiaa kysytään ja minä väitän että mies joka OIKEASTI rakastaa kakkostaan niin tekeekin. Muuten se suhde on jotakin muuta siihen kakkoseen.

        "eiköhän jokainen vaimo haluakkin että se mies menee sinne missä se oikea rakkaus on? "

        Sitä ei kaikki vaimot halua. Eivät miehetkään, siksi jäävät vaimonsa luokse. Liittoon ei jäädä rakkaudesta puolisoon, eikä liitosta kovinkaan usein erota rakkaudesta toiseen. Liittoon jäädään velvollisuudentunnosta puolisoon ja lapsiin. Monet vaimot myös arvostavat miehensä velvollisuudentuntoa enemmän kuin rakkautta. Siksi vaimot jäävät liittoon, vaikka mies rakastaa toista.


      • puhut asiaa
        qwertty1 kirjoitti:

        "eiköhän jokainen vaimo haluakkin että se mies menee sinne missä se oikea rakkaus on? "

        Sitä ei kaikki vaimot halua. Eivät miehetkään, siksi jäävät vaimonsa luokse. Liittoon ei jäädä rakkaudesta puolisoon, eikä liitosta kovinkaan usein erota rakkaudesta toiseen. Liittoon jäädään velvollisuudentunnosta puolisoon ja lapsiin. Monet vaimot myös arvostavat miehensä velvollisuudentuntoa enemmän kuin rakkautta. Siksi vaimot jäävät liittoon, vaikka mies rakastaa toista.

        Puhut varmasti asiaa. Toisen ihmisen pään sisään vaan ei pääse. Ei oikeasti tiedä, ketä se pettäjä rakastaa. Mun mielestä voi rakastaa kahta ihmistä samaan aikaan. Molempia omalla tavallaan. Pettäjien joukossa on varmasti myös heitä, jotka ei rakasta ketään. He vaan sanovat rakastavansa puoleen ja toiseen.
        Mä uskon myös tuohon, että liittoon ei monesti jäädä rakkaudesta vaan velvollisuudentunnosta etenkin jos on lapsia. Eikä pitkästä liitosta kukaan noin vaan lähde. Miettimättä eri vaihtoehtoja.
        Mutta käsi sydämelle ne jotka ovat jatkaneet liittoaan pettäjän kanssa: ihanko oikeasti rakastatte pettäjää ja ihanko oikeasti uskotte hänen rakastavan teitä? Vai onko se ns. julkisivu pidettävä yllä keinolla millä hyvänsä?
        Mun mies petti ja kohteli mua muutenkin aika pas..kasti. Yritimme jatkaa, kun mä muka rakastin häntä. En rakastanut. Pelotti vaan kovasti lähteä elämään yksin lasten kanssa. Erohan siitä lopulta tuli ja jälkeenpäin ihmettelen, että miksi edes yritin pitää kulisseja pystyssä. Kaikki oli onnettomia siinä tilanteessa.


      • Vaimot tuntee
        qwertty1 kirjoitti:

        "eiköhän jokainen vaimo haluakkin että se mies menee sinne missä se oikea rakkaus on? "

        Sitä ei kaikki vaimot halua. Eivät miehetkään, siksi jäävät vaimonsa luokse. Liittoon ei jäädä rakkaudesta puolisoon, eikä liitosta kovinkaan usein erota rakkaudesta toiseen. Liittoon jäädään velvollisuudentunnosta puolisoon ja lapsiin. Monet vaimot myös arvostavat miehensä velvollisuudentuntoa enemmän kuin rakkautta. Siksi vaimot jäävät liittoon, vaikka mies rakastaa toista.

        Vaimot jäävät liittoon koska eivät usko että mies tosissaan ketään toista rakastaa kunhan luulee rakastavansa. Vaimot tuntevat miehensä paremmin kuin mies itse joka luulee todellakin olevansa hirveän rakastunut ja miksi ei luulisi? Mieshän saa tuntea itsensä toisen seurassa sankariksi ja erityislaatuiseksi. Vaimo tietää jo miehen epätäydellisyyden siellä arjessa ja uskon että vaimo onkin oikeassa. Mies kuitenkin on pohjimmiltaan niin mukavuudenhaluinen että se piereskely sohvalla on pitemmän päälle mukavampaa kuin auringonlaskun tuijottelu romanttisesti kallionkielekkeellä ja rakastaja-Nylysenä oleminen.


      • emiliaEn
        puhut asiaa kirjoitti:

        Puhut varmasti asiaa. Toisen ihmisen pään sisään vaan ei pääse. Ei oikeasti tiedä, ketä se pettäjä rakastaa. Mun mielestä voi rakastaa kahta ihmistä samaan aikaan. Molempia omalla tavallaan. Pettäjien joukossa on varmasti myös heitä, jotka ei rakasta ketään. He vaan sanovat rakastavansa puoleen ja toiseen.
        Mä uskon myös tuohon, että liittoon ei monesti jäädä rakkaudesta vaan velvollisuudentunnosta etenkin jos on lapsia. Eikä pitkästä liitosta kukaan noin vaan lähde. Miettimättä eri vaihtoehtoja.
        Mutta käsi sydämelle ne jotka ovat jatkaneet liittoaan pettäjän kanssa: ihanko oikeasti rakastatte pettäjää ja ihanko oikeasti uskotte hänen rakastavan teitä? Vai onko se ns. julkisivu pidettävä yllä keinolla millä hyvänsä?
        Mun mies petti ja kohteli mua muutenkin aika pas..kasti. Yritimme jatkaa, kun mä muka rakastin häntä. En rakastanut. Pelotti vaan kovasti lähteä elämään yksin lasten kanssa. Erohan siitä lopulta tuli ja jälkeenpäin ihmettelen, että miksi edes yritin pitää kulisseja pystyssä. Kaikki oli onnettomia siinä tilanteessa.

        Noinhan se menee, että kahta voi rakastaa, kumpaistakin omalla tavallaan. Oli sitten varattu tai sinkku. Tästä tietenkin saattaa seurata ihmisille kaikenlaisia ongelmia, mutta se on ihan normaalia, kuuluu elämään. Tässä mietinkin, että suurin ongelma joillekin on se, ettei osata suhtautua ongelmiin, ottaa niitä vastaan, tutkia ja ratkaista ne sellaisena kuin ne ovat.


      • emiliaEn
        qwertty1 kirjoitti:

        "eiköhän jokainen vaimo haluakkin että se mies menee sinne missä se oikea rakkaus on? "

        Sitä ei kaikki vaimot halua. Eivät miehetkään, siksi jäävät vaimonsa luokse. Liittoon ei jäädä rakkaudesta puolisoon, eikä liitosta kovinkaan usein erota rakkaudesta toiseen. Liittoon jäädään velvollisuudentunnosta puolisoon ja lapsiin. Monet vaimot myös arvostavat miehensä velvollisuudentuntoa enemmän kuin rakkautta. Siksi vaimot jäävät liittoon, vaikka mies rakastaa toista.

        "Liittoon jäädään velvollisuudentunnosta"

        Ihan juuri näin. Joku on myös sanonut viisaasti "ei ole rakkautta ilman velvollisuudentuntoa". Tämän voisi ajatella myös niin, että liitossa pysytään rakkaudesta velvollisuudentunnosta. Kumpaisenkin määrä vaihtelee liitosta riippuen - myös sen molempien osapuolten kesken.


      • emiliaEn
        Vaimot tuntee kirjoitti:

        Vaimot jäävät liittoon koska eivät usko että mies tosissaan ketään toista rakastaa kunhan luulee rakastavansa. Vaimot tuntevat miehensä paremmin kuin mies itse joka luulee todellakin olevansa hirveän rakastunut ja miksi ei luulisi? Mieshän saa tuntea itsensä toisen seurassa sankariksi ja erityislaatuiseksi. Vaimo tietää jo miehen epätäydellisyyden siellä arjessa ja uskon että vaimo onkin oikeassa. Mies kuitenkin on pohjimmiltaan niin mukavuudenhaluinen että se piereskely sohvalla on pitemmän päälle mukavampaa kuin auringonlaskun tuijottelu romanttisesti kallionkielekkeellä ja rakastaja-Nylysenä oleminen.

        "Vaimot jäävät liittoon koska eivät usko että mies tosissaan ketään toista rakastaa kunhan luulee rakastavansa"

        En nyt ihan allekirjoita tuota. Jos mies sanoo rakastavansa, niin miksi hän vain luulisi rakastavansa? On ihan selvää, että jokainen, myös naiset!, haluavat tuntea itsensä sankariksi ja erityislaatuiseksi. Ja oman elämämme sankareitahan kaikki olemmekin. Samoin kuin meillä on myös oma erikoislaatuisuutemme. Siksi olisikin tärkeää oikeasti nähdä ja huomioida kumppaninsa.

        Vaimot kyllä varmasti jäävät useinkin liittoon, vaikka miehellä on toinen. Silti sanoisin, että tämä johtuu tuosta edellä (tai alla) puhutusta naisen omasta velvollisuudentunnosta ja rakkaudesta mieheen. Jos vaimo jää liittoon pelkästään miehestä johtuvista syistä, hän on todennäköisesti läheisriippuvainen. Tästä muistuikin mieleeni eräs tutkimus. Siinä todettiin, että rakkautta enemmän pareja yhdistää traumat. Samankaltaiset traumaattiset tai ikävät kokemukset, joista ei vielä ole päässyt eroon. Mielenkiintoista oli se, että pari erosi, kun toinen vapautui traumastaan. Tässä on vinha perä, sillä itse olen niin monesti todistanut tällaisia eroja.


      • Sorry to say

        Minä kyllä tiedän toisen naisen aidosti rakastuneen mieheeni. Tiedän myös, että mieheni ei ollut raastunut häneen. Tiedän, että mieheni kävi vain panemassa häntä eikä ollut koskaan minusta eroamassa.


      • viistoistakkk
        emiliaEn kirjoitti:

        "Vaimot jäävät liittoon koska eivät usko että mies tosissaan ketään toista rakastaa kunhan luulee rakastavansa"

        En nyt ihan allekirjoita tuota. Jos mies sanoo rakastavansa, niin miksi hän vain luulisi rakastavansa? On ihan selvää, että jokainen, myös naiset!, haluavat tuntea itsensä sankariksi ja erityislaatuiseksi. Ja oman elämämme sankareitahan kaikki olemmekin. Samoin kuin meillä on myös oma erikoislaatuisuutemme. Siksi olisikin tärkeää oikeasti nähdä ja huomioida kumppaninsa.

        Vaimot kyllä varmasti jäävät useinkin liittoon, vaikka miehellä on toinen. Silti sanoisin, että tämä johtuu tuosta edellä (tai alla) puhutusta naisen omasta velvollisuudentunnosta ja rakkaudesta mieheen. Jos vaimo jää liittoon pelkästään miehestä johtuvista syistä, hän on todennäköisesti läheisriippuvainen. Tästä muistuikin mieleeni eräs tutkimus. Siinä todettiin, että rakkautta enemmän pareja yhdistää traumat. Samankaltaiset traumaattiset tai ikävät kokemukset, joista ei vielä ole päässyt eroon. Mielenkiintoista oli se, että pari erosi, kun toinen vapautui traumastaan. Tässä on vinha perä, sillä itse olen niin monesti todistanut tällaisia eroja.

        Miehet on niin putkiaivoja että ne luulee usein rakastuneensa ja nehän rakastuu hymyileviin kaupankassoihinkin =) Riittää kun se nainen hymyilee niin oollaan jo muuttamassa yhteen...


      • miksi? oi, miksi?
        Sorry to say kirjoitti:

        Minä kyllä tiedän toisen naisen aidosti rakastuneen mieheeni. Tiedän myös, että mieheni ei ollut raastunut häneen. Tiedän, että mieheni kävi vain panemassa häntä eikä ollut koskaan minusta eroamassa.

        Hyi. Ja tuollaisen miehen otit vuoteeseesi? Oletko sitten huono sängyssä vai miksi mies vieraissa kävi?


      • hampaita naurattaa
        viistoistakkk kirjoitti:

        Miehet on niin putkiaivoja että ne luulee usein rakastuneensa ja nehän rakastuu hymyileviin kaupankassoihinkin =) Riittää kun se nainen hymyilee niin oollaan jo muuttamassa yhteen...

        Ja vaimo on ihan einstein, vaikka uskoo miehensä vakuutteluihin, että suhde toiseen on loppu vaikka on kärähtänyt saman kakkosen kanssa ties kuika monta kertaa!


      • ällö äijä
        Sorry to say kirjoitti:

        Minä kyllä tiedän toisen naisen aidosti rakastuneen mieheeni. Tiedän myös, että mieheni ei ollut raastunut häneen. Tiedän, että mieheni kävi vain panemassa häntä eikä ollut koskaan minusta eroamassa.

        Niinkö mies sulle kertoi? Rakastaako hän sua? Tuskin. Eikö sua okseta, että sun mies käyttää vieraita naisia vain seksiin? Ällö äijä.


      • kjöjkö
        hampaita naurattaa kirjoitti:

        Ja vaimo on ihan einstein, vaikka uskoo miehensä vakuutteluihin, että suhde toiseen on loppu vaikka on kärähtänyt saman kakkosen kanssa ties kuika monta kertaa!

        Ja tuosta saat kicksejä, heikosti menee sullakin.


      • sekava se on
        asasasas3 kirjoitti:

        "Uskon että tämän tarpeen tyydyttämisen voi toki hakea liiton ulkopuolelta mutta jotta se voisi tapahtua onnellisena on siihen oltava sen oman puolison suostumus tai lupa. Jokaisen onnellisuus kärsii viimeistään siinä kohtaa kun tietää loukkaavansa tekemisillään jotakin"

        Kaksoiselämä aivan varmasti syö ihmistä, mutta siinä paikassa ei oltaisi, jos siitä ei myös saisi tuplasti. Tai ei edes tuplasti, mutta kaiken huomioonottaen saa enemmän kuin erossa uudessa suhteessa. Tuossa on myös se juttu, että monesti tämä liiton ulkopuolinen rakkaus on sellainen, jonka kanssa ei voisi edes kuvitella asuvansa saman katon alla. Tässä ei ole mitään eroa tilanteeseen, jossa molemmat ovat vapaita. Hyvin monet seikat puoltavat sitä, ettei yhteiselo 100%:sesti kannata.

        Se, että puoliso tietää toisen rakkaudesta saattaa loukata eniten. Eikä siihen saa yleensä muunlaista lupaa kuin sen, että liittoa vielä jatketaan.

        Aivan läheltä kaksoiseläjää seuranneena, voin kertoa, että sitä elävä on henkisesti täysin ajopuu ja käyttäytyy täysin ristiriitaisesti haukkuen puolisonsa ja lapsensa ja heidän arkensa. Nälvii ja vihaa omia lapsiaan haukkuen myös äidin lapsille niin, että lapsistaan huoltapitävä äiti on huono äiti ja se yh-äiti, joka bailaa ja jumaloi varattua miestä on niin hyvä äidin malli. Kaksoiselämää elävä on siis jossain "psykoosissa", jossa suusta päästelee sanoja, jotka ovat kakkoselle arvosteluksi tarkoitettu, mutta jota todennäköisesti ei ole ääneen kakkoselleen sanonut, mutta sekavassa mielentilassa niitä päästelee.


      • Onhan näitä
        hampaita naurattaa kirjoitti:

        Ja vaimo on ihan einstein, vaikka uskoo miehensä vakuutteluihin, että suhde toiseen on loppu vaikka on kärähtänyt saman kakkosen kanssa ties kuika monta kertaa!

        En usko että kukaan vaimo uskoo vaikka haluaakin uskovansa. Ne ehkä enemmänkin odottaa että koska sen miehen mielenhäiriö menee ohitse. Aika usein se meneekin ohitse. Onhan se niin että eihän se vaimo tee kuitenkaan kenellekkään muulle pahaa kuin ehkä itselleen uskoessaan miestään. Mitä sillä on väliä? Sehän on hiton hienoa jos joku uskoo. Minä tunnen hlökohtaisesti parikin ukkomiestä jotka aikanaan hurahtivat suureen rakkauteen ja oikeasti siis luulivat rakastavansa kakkosiaan. Toisen vaimo heitti pihalle ja toinen odotti että mies itse lähtee. Pihalle heitetty ruinasi hetken päästä takaisin vaimon luo ja toinen lopetti sivusuhteilunsa ja nöyristelee nyt vaimon jalkojen juuressa. Ne rakastumiset ainakin meni ohi mutta molemmat kyllä kertoivat kovasti olleensa rakastuneita toisiin ja kertoivat siis juuri vaimoilleinsa tämän. Luulivat siis olevansa.


    • ihmetystäkummastusta

      Näitä tarinoita ja syitä on miltei yhtä paljon kuin on suhteita ja sivusuhteitakin. Kenellä on mikäkin syy olla suhteessa, pettää, jättää ja jäädä. Itsekkin olen ihmetellyt pariskuntaa jossa mies jäänyt kiinni sivusuhteesta useita kertoja ja kertonut vaimolleen rakastavansa toista mutta vaimo ei silti halua erota. Ihmetellä vom, mutta kenenkään pääkoppaan ei voi mennä sisälle. Jokainen tarina on omansa ja vain asianosainen tietää miksi tekee ja mitä.

      • Suurempi ihmetys

        ihmetystäkummastusta, vaimoakin suurempi ihmetys on, että mies joka sarjakäryää ja kertoo rakastavansa toista, ei eroa itse. Tiedätkö miksi tuo mies ei eroa?


      • minä

        Minä en häntä halunnut takaisin, mutta hän määräsi, että tulee, kun se toinen ei huolinut. Nyt vaan eletään... Jotenkin.


      • ihmetystäkummastusta
        Suurempi ihmetys kirjoitti:

        ihmetystäkummastusta, vaimoakin suurempi ihmetys on, että mies joka sarjakäryää ja kertoo rakastavansa toista, ei eroa itse. Tiedätkö miksi tuo mies ei eroa?

        Tiedän syyn. Se ei ole rakkaus vaimoon.


      • jöötii vain
        ihmetystäkummastusta kirjoitti:

        Tiedän syyn. Se ei ole rakkaus vaimoon.

        Joku panohalu se kuitenkin on, sarjakäryäjä ei rakasta ketään, sitä vie vain vehje, tuli kakkosellekin selväksi tämä.


      • din-
        Suurempi ihmetys kirjoitti:

        ihmetystäkummastusta, vaimoakin suurempi ihmetys on, että mies joka sarjakäryää ja kertoo rakastavansa toista, ei eroa itse. Tiedätkö miksi tuo mies ei eroa?

        Sanopa yksi syy miksi miehen pitäisi hakea eroa, kun rakastaa toista?

        Naiset jossain tapauksessa tuossa tilanteessa tekisivät niin, mutta miehet aniharvoin.


    • ei enää fraaseja

      Rakkaus ei tarvitse rehellisyyttä elääkseen, eikä se ole koskaan väärin tai väärää. Rakkaus on kaunis asia ja on onni saada kokea se. Rakkauden kohdetta ei voi valita tai rakkautta pakottaa.

    • Kiittää ja poistuu

      Hei ihmiset, rakastukaa ihan keneen haluatte, mutta minusta tämä miesten tapa pitää kahta vaimoa on kumpaakin naista kohtaan täysin epäreilua. Ja jos miehellä on jälkikasvua ensimmäisen vaimon kanssa, niin on lapsia kohtaan vastuuntunnotonta, että perheenisä antaa suuren osan vapaa-ajastaan kakkosvaimolle, eikä vietä sitä alkuperäisen ydinperheensä kanssa.

      • hgsfgh

        " rakastukaa ihan keneen haluatte, mutta minusta tämä miesten tapa pitää kahta vaimoa on kumpaakin naista kohtaan täysin epäreilua"

        Olen nainen ja rakastunut yleensä miehiin, joihin en haluaisi rakastua. Mielestäni SE on epäreilua ;). Epäreilua on myös ymmärtää, ettei jokainen rakkaus muutu rakastamiseksi. Ja vaikka muuttuukin, niin aina ei ole mitään järkeä eikä edes tahtoa alkaa parisuhteeseen rakkautensa kanssa. Vaikka se olisi molemminpuolista. Parisuhteeseen pelkkä rakkaus on liian vähän.

        "niin on lapsia kohtaan vastuuntunnotonta, että perheenisä antaa suuren osan vapaa-ajastaan kakkosvaimolle, eikä vietä sitä alkuperäisen ydinperheensä kanssa"

        Onko ero sitten yhtään parempi ja vastuuntuntoisempi vaihtoehto? Isä antaisi aikaansa lapsilleen vain joka toinen viikonloppu, ehkei sitäkään. Sitten kun vielä tietää, ettei ne isät siellä kotona välttämättä kuitenkaan anna kamalasti aikaa lapsilleen. Jotkut ei yhtään. Isä on aina töissä ja harrastuksissa. Lasten kannalta on jopa parempi, että isä on poissa, oli sitten missä tahansa, kuin että hän on kotona paljon, muttei koskaan läsnä.

        Mies ei voi pitää kahta vaimoa ilman molempien naisten suostumusta. Naiset eivät ole tahdottomia objektia, joita mies määrää. Suostumus on se, että 1. ja 2. vaimo jää suhteeseen.


      • woaah-ha-ha-ha
        hgsfgh kirjoitti:

        " rakastukaa ihan keneen haluatte, mutta minusta tämä miesten tapa pitää kahta vaimoa on kumpaakin naista kohtaan täysin epäreilua"

        Olen nainen ja rakastunut yleensä miehiin, joihin en haluaisi rakastua. Mielestäni SE on epäreilua ;). Epäreilua on myös ymmärtää, ettei jokainen rakkaus muutu rakastamiseksi. Ja vaikka muuttuukin, niin aina ei ole mitään järkeä eikä edes tahtoa alkaa parisuhteeseen rakkautensa kanssa. Vaikka se olisi molemminpuolista. Parisuhteeseen pelkkä rakkaus on liian vähän.

        "niin on lapsia kohtaan vastuuntunnotonta, että perheenisä antaa suuren osan vapaa-ajastaan kakkosvaimolle, eikä vietä sitä alkuperäisen ydinperheensä kanssa"

        Onko ero sitten yhtään parempi ja vastuuntuntoisempi vaihtoehto? Isä antaisi aikaansa lapsilleen vain joka toinen viikonloppu, ehkei sitäkään. Sitten kun vielä tietää, ettei ne isät siellä kotona välttämättä kuitenkaan anna kamalasti aikaa lapsilleen. Jotkut ei yhtään. Isä on aina töissä ja harrastuksissa. Lasten kannalta on jopa parempi, että isä on poissa, oli sitten missä tahansa, kuin että hän on kotona paljon, muttei koskaan läsnä.

        Mies ei voi pitää kahta vaimoa ilman molempien naisten suostumusta. Naiset eivät ole tahdottomia objektia, joita mies määrää. Suostumus on se, että 1. ja 2. vaimo jää suhteeseen.

        "Sitten kun vielä tietää, ettei ne isät siellä kotona välttämättä kuitenkaan anna kamalasti aikaa lapsilleen. Jotkut ei yhtään. Isä on aina töissä ja harrastuksissa. Lasten kannalta on jopa parempi, että isä on poissa, oli sitten missä tahansa, kuin että hän on kotona paljon, muttei koskaan läsnä."

        Samantien nainen voisi oikeastaan hankkia ne lapset spermapankin kanssa.


      • vastuuttomat vaimot

        Vastuuntunnotonta on hankkia lapsia suhteeseen jossa jo ennestään tietää miehellä olevan toinen nainen ja miehen rakastavan toista. Lapsia käytetään keinona sitoa mies itseen kiinni niin ettei tämä pääse lähtemään toisen naisen luokse. Sitten vedotaan juuri tuohon että miehen on jäätävä rakkaudettomaan liittoon lasten takia ja uhrauduttava perheen takia vaikkei mies ole edes lapsia halunnut. Rumaa teiltä vaimot!


      • Minä
        hgsfgh kirjoitti:

        " rakastukaa ihan keneen haluatte, mutta minusta tämä miesten tapa pitää kahta vaimoa on kumpaakin naista kohtaan täysin epäreilua"

        Olen nainen ja rakastunut yleensä miehiin, joihin en haluaisi rakastua. Mielestäni SE on epäreilua ;). Epäreilua on myös ymmärtää, ettei jokainen rakkaus muutu rakastamiseksi. Ja vaikka muuttuukin, niin aina ei ole mitään järkeä eikä edes tahtoa alkaa parisuhteeseen rakkautensa kanssa. Vaikka se olisi molemminpuolista. Parisuhteeseen pelkkä rakkaus on liian vähän.

        "niin on lapsia kohtaan vastuuntunnotonta, että perheenisä antaa suuren osan vapaa-ajastaan kakkosvaimolle, eikä vietä sitä alkuperäisen ydinperheensä kanssa"

        Onko ero sitten yhtään parempi ja vastuuntuntoisempi vaihtoehto? Isä antaisi aikaansa lapsilleen vain joka toinen viikonloppu, ehkei sitäkään. Sitten kun vielä tietää, ettei ne isät siellä kotona välttämättä kuitenkaan anna kamalasti aikaa lapsilleen. Jotkut ei yhtään. Isä on aina töissä ja harrastuksissa. Lasten kannalta on jopa parempi, että isä on poissa, oli sitten missä tahansa, kuin että hän on kotona paljon, muttei koskaan läsnä.

        Mies ei voi pitää kahta vaimoa ilman molempien naisten suostumusta. Naiset eivät ole tahdottomia objektia, joita mies määrää. Suostumus on se, että 1. ja 2. vaimo jää suhteeseen.

        No, ei se mies sitä aikaansa kotonakaan vietä ainakaan lapsen ja vaimon kanssa, vaan puhelimessa, joko viestitellen, taikka puhuen ulkona... Että sellaista.


      • Niin miten?
        vastuuttomat vaimot kirjoitti:

        Vastuuntunnotonta on hankkia lapsia suhteeseen jossa jo ennestään tietää miehellä olevan toinen nainen ja miehen rakastavan toista. Lapsia käytetään keinona sitoa mies itseen kiinni niin ettei tämä pääse lähtemään toisen naisen luokse. Sitten vedotaan juuri tuohon että miehen on jäätävä rakkaudettomaan liittoon lasten takia ja uhrauduttava perheen takia vaikkei mies ole edes lapsia halunnut. Rumaa teiltä vaimot!

        Siis se hävytön vaimo tekee ne vauvat yksin ilman viattoman aviomiehen osallistumista aktiin? Lapsenteko aviovuoteessa pitää kyllä saada hetipaikalla rangaistavaksi teoksi, on se vaan niin rumaa kun perheenäiti tulee raskaaksi.


      • jeejee jee
        Niin miten? kirjoitti:

        Siis se hävytön vaimo tekee ne vauvat yksin ilman viattoman aviomiehen osallistumista aktiin? Lapsenteko aviovuoteessa pitää kyllä saada hetipaikalla rangaistavaksi teoksi, on se vaan niin rumaa kun perheenäiti tulee raskaaksi.

        Ihan niin, neljä lasta tein tällaisen viattoman miehen kanssa. Ajatelkaa ja ihan vain sen vuoksi, että saan pukin pidettyä itselläni...


      • din-
        woaah-ha-ha-ha kirjoitti:

        "Sitten kun vielä tietää, ettei ne isät siellä kotona välttämättä kuitenkaan anna kamalasti aikaa lapsilleen. Jotkut ei yhtään. Isä on aina töissä ja harrastuksissa. Lasten kannalta on jopa parempi, että isä on poissa, oli sitten missä tahansa, kuin että hän on kotona paljon, muttei koskaan läsnä."

        Samantien nainen voisi oikeastaan hankkia ne lapset spermapankin kanssa.

        "Samantien nainen voisi oikeastaan hankkia ne lapset spermapankin kanssa"

        Tämä on yhä lisääntyvä suuntaus.


      • din-
        vastuuttomat vaimot kirjoitti:

        Vastuuntunnotonta on hankkia lapsia suhteeseen jossa jo ennestään tietää miehellä olevan toinen nainen ja miehen rakastavan toista. Lapsia käytetään keinona sitoa mies itseen kiinni niin ettei tämä pääse lähtemään toisen naisen luokse. Sitten vedotaan juuri tuohon että miehen on jäätävä rakkaudettomaan liittoon lasten takia ja uhrauduttava perheen takia vaikkei mies ole edes lapsia halunnut. Rumaa teiltä vaimot!

        Eikun aika luonnollista. Naisten biologinen kello tikittää, tiktak. Sitäpaitsi nainen pärjään AINA yksin parin lapsen kanssa. Avioeroakin nainen hakee 80%:ssa eroista. Mikään ei viittaa siihen, että nainen käyttäisi lapsia keinonaan sitoa mies itseensä. Sitäpaitsi sehän on miehen ongelma! Ei kenenkään, ei edes miehen ole pakko olla liitossa.


      • Naurattaaaa
        jeejee jee kirjoitti:

        Ihan niin, neljä lasta tein tällaisen viattoman miehen kanssa. Ajatelkaa ja ihan vain sen vuoksi, että saan pukin pidettyä itselläni...

        Tää oli päivän paras! =D Ajatelkaa, jos oikeasti olisi olemassa näin tyhmiä ihmisiä! :D


    • 94576

      Vastuutonta miehiltä syytää puppua kakkosille ja herättää turhia toiveita.
      Kakkosiltakin tosi outoa väittää, että mies olisi muka turhake lapsilleen ja välikappale vanhempien riitoihin.Kuinka joku voi ajatella noin pimeästi?Suorastaan inhoa.

      • Aikuinen Nainen

        Kaikki miehet eivät ole hyviä vanhempia kuten eivät kaikki naisetkaan. Nainen on kuitenkin se, joka eniten vastaa lapsista niin kasvatuksesta kuin käytännön hoivatyöstä vielä tänäkin päivänä. Valitettavasti!
        On vaimoja, jotka siivoavat miehensä ulos kodista, omivat lapset itselleen ("älä nyt ota syliin tota vauvaa - pudotat sen kuitenkin!") jne..... Harvoin aviomies saa olla tasa-arvoinen kumppani liitossaan (naisen vallankäyttöä nuo edellä mainitsemani toimet), vaan hänelle jää perheessä talouspäällikön virka, joka sekin toki voi aiheuttaa vallankäyttöä suhteessa vaimo.
        Mikään ei ole niin vaikea kuin miehen ja naisen välinen suhde, ja etenkin nuoret, mutta myös vanhemmat ihmiset eivät vain osaa elää parisuhteessa. Prof. Kaarina Määttä on kirjoittanut useita kirjoja suomalaisten rakkauksista, suhteista jne. ja mikä niissä menee pieleen. Kannattaisi tutustua näihin helppolukuisiin faktakirjoihin!


      • matsku_a
        Aikuinen Nainen kirjoitti:

        Kaikki miehet eivät ole hyviä vanhempia kuten eivät kaikki naisetkaan. Nainen on kuitenkin se, joka eniten vastaa lapsista niin kasvatuksesta kuin käytännön hoivatyöstä vielä tänäkin päivänä. Valitettavasti!
        On vaimoja, jotka siivoavat miehensä ulos kodista, omivat lapset itselleen ("älä nyt ota syliin tota vauvaa - pudotat sen kuitenkin!") jne..... Harvoin aviomies saa olla tasa-arvoinen kumppani liitossaan (naisen vallankäyttöä nuo edellä mainitsemani toimet), vaan hänelle jää perheessä talouspäällikön virka, joka sekin toki voi aiheuttaa vallankäyttöä suhteessa vaimo.
        Mikään ei ole niin vaikea kuin miehen ja naisen välinen suhde, ja etenkin nuoret, mutta myös vanhemmat ihmiset eivät vain osaa elää parisuhteessa. Prof. Kaarina Määttä on kirjoittanut useita kirjoja suomalaisten rakkauksista, suhteista jne. ja mikä niissä menee pieleen. Kannattaisi tutustua näihin helppolukuisiin faktakirjoihin!

        Vanhempien tai edes toisen pitää olla riittävän hyvä.

        "Harvoin aviomies saa olla tasa-arvoinen kumppani liitossaan "

        Miehet OVAT halutessaan tasa-arvoisia kumppaneita, jotka huomioivat puolisonsa ja lapsensa. Villahousumiehet eivät ehkä saa olla. Niin yksinkertaista se on.

        Yleensä kuitenkin naiset toivovat, anelevat, pyytävät, rukoilevat, joskus jopa komentavat ja määräävät miestänsä kantamaan vastuuta lapsista ja kodista, osallistumaan. Ei auta. Mies tekee sen mitä huvittaa.


      • Nainen-1966
        matsku_a kirjoitti:

        Vanhempien tai edes toisen pitää olla riittävän hyvä.

        "Harvoin aviomies saa olla tasa-arvoinen kumppani liitossaan "

        Miehet OVAT halutessaan tasa-arvoisia kumppaneita, jotka huomioivat puolisonsa ja lapsensa. Villahousumiehet eivät ehkä saa olla. Niin yksinkertaista se on.

        Yleensä kuitenkin naiset toivovat, anelevat, pyytävät, rukoilevat, joskus jopa komentavat ja määräävät miestänsä kantamaan vastuuta lapsista ja kodista, osallistumaan. Ei auta. Mies tekee sen mitä huvittaa.

        Naiset anelevat ja toivovat mutta myös uupuvat kaikkivoipaisuuteensa. Kyky antaa vastuuta miehelle on heikompi kyky kuin se toivominen. Käytännössä nainen omalla toiminnallaan ei anna miehelle sitä tilaa ja vastuuta kuitenkaan. Pelkkä miehen halu ei riitä eikä pelkkä naisen toivominen ja anelu. Se komentaminen ja rukoilu ei todellakaan auta kun samaan syssyyn miestä arvostellaan kun mies kuitenkin tekee erilailla kuin se nainen.


      • emiliaEn
        Nainen-1966 kirjoitti:

        Naiset anelevat ja toivovat mutta myös uupuvat kaikkivoipaisuuteensa. Kyky antaa vastuuta miehelle on heikompi kyky kuin se toivominen. Käytännössä nainen omalla toiminnallaan ei anna miehelle sitä tilaa ja vastuuta kuitenkaan. Pelkkä miehen halu ei riitä eikä pelkkä naisen toivominen ja anelu. Se komentaminen ja rukoilu ei todellakaan auta kun samaan syssyyn miestä arvostellaan kun mies kuitenkin tekee erilailla kuin se nainen.

        Naiset kyllä uupuvat, mutta ei kaikkivoipaisuuteensa, vaan juuri siihen ettei mies ota vastuuta, vaikka nainen sitä kuinka tyrkyttäisi. Miten nainen edes voisi arvostella miestä "erilailla tekemisestä", kun mies ei tee mitään? Miten nainen ei anna tilaa ja vastuuta miehelle, jos mies itse on töissä tai jossain muualla kuin kotona 24/7? Kyllä se on pelkästään miehestä itsestään kiinni miten toimii ja jakaa aikaansa. Eikä se nainen kotona lasten kanssa voi olla ottamatta vastuuta. Vai pitäisikö äidin mielestäsi vain lähteä ja jättää lapset? Laittaa tekstari lasten isälle "hopi hopi kotiin ottamaan vastuuta, nyt siellä on tilaa"? Ainoa vaan, että äidistä tehtäisiin lastensuojeluilmoitus eikä isä tulisi kuitenkaan. Että sillälailla.


      • oikeassa on ed. kirj
        emiliaEn kirjoitti:

        Naiset kyllä uupuvat, mutta ei kaikkivoipaisuuteensa, vaan juuri siihen ettei mies ota vastuuta, vaikka nainen sitä kuinka tyrkyttäisi. Miten nainen edes voisi arvostella miestä "erilailla tekemisestä", kun mies ei tee mitään? Miten nainen ei anna tilaa ja vastuuta miehelle, jos mies itse on töissä tai jossain muualla kuin kotona 24/7? Kyllä se on pelkästään miehestä itsestään kiinni miten toimii ja jakaa aikaansa. Eikä se nainen kotona lasten kanssa voi olla ottamatta vastuuta. Vai pitäisikö äidin mielestäsi vain lähteä ja jättää lapset? Laittaa tekstari lasten isälle "hopi hopi kotiin ottamaan vastuuta, nyt siellä on tilaa"? Ainoa vaan, että äidistä tehtäisiin lastensuojeluilmoitus eikä isä tulisi kuitenkaan. Että sillälailla.

        Mun mielestä edellinen kirjoittaja on aivan oikeassa. Naiset uupuvat ihan omaa syytään, koska eihän he oikeita naisia ja äitejä olisi, jos eivät 24/7 huolehtisi koko ajan kodista, lapsista ja työstään. Näinhän moni ajattelee. Niin mäkin tein entisessä elämässäni. En mä miestäni kuunnellut, en kysellyt, mitä hän halusi tehdä ja miten minkäkin asian. Ja sitten kun teki, niin ihan varmasti arvostelin, et mä olisin tehnyt tuon toisin.
        Naiset menkää itseenne. Mikä estää joskus sanomasta miehelle, että sun vuoros, hoida hommat ja ihan oikeasti lähteä vaikka lenkille tai leffaan? Ei tarvitse heittäytyä marttyyriksi ja mollata miestä selän takana. Itse jokainen valitsee, miten elää ja miten uuvuttaa itsensä. Ei siitä kirkkaampaa kruunua saa itselleen.
        Mä ainakin nyt tajuan, että on mahtavaa olla suhteessa, jossa tajuan antaa toiselle tilaa ja vastuuta. Enkä nalkuta enkä kiukuttele. Ja sehän heijastuu suoraan esim. seksiin. Onneksi tajuan tässä toisessa liitossa, että mies on mies ja tekee miehen tavalla.


      • hannele*
        oikeassa on ed. kirj kirjoitti:

        Mun mielestä edellinen kirjoittaja on aivan oikeassa. Naiset uupuvat ihan omaa syytään, koska eihän he oikeita naisia ja äitejä olisi, jos eivät 24/7 huolehtisi koko ajan kodista, lapsista ja työstään. Näinhän moni ajattelee. Niin mäkin tein entisessä elämässäni. En mä miestäni kuunnellut, en kysellyt, mitä hän halusi tehdä ja miten minkäkin asian. Ja sitten kun teki, niin ihan varmasti arvostelin, et mä olisin tehnyt tuon toisin.
        Naiset menkää itseenne. Mikä estää joskus sanomasta miehelle, että sun vuoros, hoida hommat ja ihan oikeasti lähteä vaikka lenkille tai leffaan? Ei tarvitse heittäytyä marttyyriksi ja mollata miestä selän takana. Itse jokainen valitsee, miten elää ja miten uuvuttaa itsensä. Ei siitä kirkkaampaa kruunua saa itselleen.
        Mä ainakin nyt tajuan, että on mahtavaa olla suhteessa, jossa tajuan antaa toiselle tilaa ja vastuuta. Enkä nalkuta enkä kiukuttele. Ja sehän heijastuu suoraan esim. seksiin. Onneksi tajuan tässä toisessa liitossa, että mies on mies ja tekee miehen tavalla.

        Eipäs nyt taas kiistellä kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä. Kysymys on valinnoista, mutta ennenkaikkea vuorovaikutuksesta.

        Joku äiti ei tosiaan kuuntele miestään ja tekee 24/7 duunia kodin ja lasten hyväksi.

        Aivan samoin joku isä viihtyy esim töidensä parissa 24/7 eikä korvaansa lotkauta, jos vaimo pyytää ottamaan hoitovastuuta, että pääsisi edes kerran viikossa lenkille. Tämä tietysti toistuu. Komppaan siinä kyllä edellistä kirjoittajaa, koska äiti tosiaan on sidottu lapsiinsa 24/7 PAKOSTA, eli siitä, että mies ei ole edes kotona, puhumattakaan että ottaisi perheestä vastuuta.

        Noissa molemmissa on kyse hyvin toimimattomasta vuorovaikutuksesta parin kesken. 1. vaimo ei kuuntele miestä ja 2. mies ei kuuntele vaimoaan. Joten et voi sanoa kuin 1. kohdan vaimolle "naiset menkää itseenne". 2. kohdassa täytyisi sanoa "miehet menkää itseenne", mutta kukas nyt niin sanoisi :? Sehän olisi kiukuttelua ja nalkuttamista.....

        Hyvä, että huomasit mikä edellisessä suhteessasi meni pieleen. Niin huomasin minäkin. Yllätys: olen tuo 2. kohdan äiti. Mies tosiaan oli poissa kotoa 24/7, olin ex-liitossani kyllä naimisissa oleva yksinhuoltaja. Mies ei reagoinut mihinkään. Kyllä hän aina lupasi aikaa, mutta sitä ei tullut. Jos jonnekin yhdessä lähdimme, ex täytyi pakottaa tai houkutella. Perillä aina marisi miten olisi töitä ja jotain tähdellisempää tekemistä. No, siinä meni viimeisetkin halut pyytää mitään. Lopulta menin miehen sukulaisillekin kylään lasten kanssa, ilman miestä. Minäkin totesin, etten kirkkaampaa kruunua saa siitä, että jatkan liittoa tuon miehen kanssa. Miehestä oli vain harmia, ei yhtään iloa.

        Uudessa suhteessani on ollut todella mahtavaa. Mies ymmärtää osallistua kaikkeen "automaattisesti", tekee, toimii, puhuu ja ennenkaikkea kuuntelee. Ottaa minut kuin lapsetkin kaikessa huomioon. Se täytyy sanoa, etten ole antanut miehelle yhtään vastuuta. Kyllä hän itse on sitä kantanut.

        Ex suhteessani uuvuin exän takia. En niinkään kotitöiden ja lasten vuoksi. Tein aivan kaiken. Ex vain oli, SE rasitti, siitä uuvuin. Kun suhde on tässä pisteessä, niin ei ole enää mitään suhdetta. Minulle ero oli erittäin ihana ja vapauttava kokemus. Exälle ei, koska hän menetti palvelunsa. Se on ihan ymmärrettävää. Silti exän oma valinta. Tuskin itse vieläkään ymmärtää sitä.


    • Totuus ihmisistä

      Useimmiten näiden kakksosten päämääränä on saada mies eroamaan ja saada itselleen, aika julmaa.

      Kakkoseksi ei todellkaaan joudu, vaan kakkosella on oma päämääränsä, ei hän välitä miehen perheen kohtalosta tippaakaan.
      Ja mitä seuraa kun kakkonen pääsee päämääräänsä, alkaa entisen puolison haukkuminen ja moittiminen ja lasten vihaamine, se tehdään todella salakavalasti. Lapsen aikana ei edes syödä samanlaisia ruokia kuin muulloin, saatikka sitten muut kodin toiminnot ne on todella alaslaskettu kun nämä lapset tulevat käymään.

      Sama on mieskakkosilla, pyrkimys vain saada naiselta se seksi ja valtavan usein myös muu ylläpitä ilmaiseksi. Hänen lapsensa entisestä liitosta ovat aina liikaa mihelle, hän kiusaa ja alistaa lapsia, jopa valahtelle asioita lapsen tekimiksi, vaikka itse tekee näin kiusaa lapsille.

      Kuinkahan monessa täallisessa uusperheessä eletään kiristyksen alla, eli jos en saa sitä tai et tee tätä, minä lähden periaatteellaa vaikka hiljaisellakin eli ilman sanoja.

      • Juuri näin

        Jos olet noin tunneköyhä ihminen eli et usko ihastumiseen, rakastumiseen ja aitoon rakkauteen, ei ole mikään ihme, jos kumppanillesi syntyy tarve olla jonkun ihmisen lähellä (se tarve on meillä kaikilla, tulla kuulluksi, ymmärretyksi, olla lähellä jne.). Em. tarve saa ihmisen avaamaan silmänsä ja miten siinä käy? Kun hän löytää em. ihmisen, hän haluaa juuri sen ihmisen lähelle.


      • Tunneköyhyys
        Juuri näin kirjoitti:

        Jos olet noin tunneköyhä ihminen eli et usko ihastumiseen, rakastumiseen ja aitoon rakkauteen, ei ole mikään ihme, jos kumppanillesi syntyy tarve olla jonkun ihmisen lähellä (se tarve on meillä kaikilla, tulla kuulluksi, ymmärretyksi, olla lähellä jne.). Em. tarve saa ihmisen avaamaan silmänsä ja miten siinä käy? Kun hän löytää em. ihmisen, hän haluaa juuri sen ihmisen lähelle.

        Jos olet noin tunneköyhä ihminen eli et usko ihastumiseen, rakastumiseen ja aitoon rakkauteen.

        Uskon kyllä, mutta se ei voi olla oikeaa jos se pitää viedä toiselta ihmiseltä, viedä isä lapsilta tai äiti lapsilta. Sellainen ei ole oikeaa ihastumista, se on itsekkyyttä ja määrärietoista toisen kalastusta, joko seksin tai omaisuuden perään juoksemista.

        Oikea ihastus ei ota toiselta mitään pois, eikä tunkeudu toisen elämään.
        Tuo jo mikä pon tynneköyhyyttää että rikkoo tietoisesti perheen ja todellakin vie lapsilta isän tai äidin.


      • hyviäkin ihmisiä?
        Tunneköyhyys kirjoitti:

        Jos olet noin tunneköyhä ihminen eli et usko ihastumiseen, rakastumiseen ja aitoon rakkauteen.

        Uskon kyllä, mutta se ei voi olla oikeaa jos se pitää viedä toiselta ihmiseltä, viedä isä lapsilta tai äiti lapsilta. Sellainen ei ole oikeaa ihastumista, se on itsekkyyttä ja määrärietoista toisen kalastusta, joko seksin tai omaisuuden perään juoksemista.

        Oikea ihastus ei ota toiselta mitään pois, eikä tunkeudu toisen elämään.
        Tuo jo mikä pon tynneköyhyyttää että rikkoo tietoisesti perheen ja todellakin vie lapsilta isän tai äidin.

        Ei keneltäkään viedä mitään pois väkisin eli ei täysi-ikäistä ihmistä ei vokotella "väkisin". Jos on näin tahdoton ja vietävissä oleva ihminen, lienee ihme, että on ylipäätänsä myös isä tai äiti.

        Mikäli avioero tapahtuu syystä tai toisesta, ei vanhemmuus lopu. Tietysti elämä muuttuu totaalisesti kun molemmat vanhemmat ei enää asukaan saman katon alla.
        Totuus ihmisistä kirjoittaja on saanut todella ikävän kuvan kakkosesta. Jos näin inhottavasti käyttäytyvä ihminen on totisinta totta, ihmetellä sopii ja todella isosti, miksi lasten isä hyväksyy tälläisen toiminnan uudelta puolisoltaan. Onhan kyseessä omat lapset.
        Itse kyllä jaksan uskoa fiksuihinkin uusperheen vanhempiin. Kyllä niitäkin on.


      • äläs liioittele

        Tuo nyt ei todellakaan ole totuus ihmisistä. Sääli, että sä et pysty tajuamaan sitä, että uusperheissä eletään ihan tavallista arkea, sitä samaa mitä ns. ydinperheissäkin. Jos sun puoliso on niin selkärangaton ihminen, ettei hän osaa pitää lastensa puolia uudessa suhteessa, niin suurin osa kyllä osaa. Mä en usko hetkeäkään, että aidosti lapsistaan välittävä vanhempi antaa uuden puolison määrätä, milloin lapsia tavataan, mitä he saavat syödä saati että antaisi uuden puolison vihata heitä. Harmi jos sun puoliso ei osaa olla oikeasti aikuinen ja vanhempi lapsilleen. Älä sä vaan hämmennä enää lisää lasten mieltä saadaksesi heidät vihaamaan toista vanhempaansa.
        Mä olen nimittäin varma, että sä olet vaan katkera siitä, että puoliso löysi uuden ihmisen rinnalleen. Sä kuvittelet, että uusperheissä toimitaan kuvailemallasi tavalla. Epäilen myös, että se olet sinä, joka kiristät entistä puolisoasi lasten avulla. Lapset eivät mene rikki, jos he eivät koko ajan saa heilua kukkona tunkiolla. Heille pitää asettaa rajat ja säännöt. Heitä pitää kohdella samoin kuin uutta puolisoa. Asettamatta ketään kenenkään yläpuolelle.
        Mä rakastan lapsiani, mutta niin rakastan puolisoanikin. Aivan yhtä paljon. Kukaan ei mene kenenkään edelle.


      • din-
        Tunneköyhyys kirjoitti:

        Jos olet noin tunneköyhä ihminen eli et usko ihastumiseen, rakastumiseen ja aitoon rakkauteen.

        Uskon kyllä, mutta se ei voi olla oikeaa jos se pitää viedä toiselta ihmiseltä, viedä isä lapsilta tai äiti lapsilta. Sellainen ei ole oikeaa ihastumista, se on itsekkyyttä ja määrärietoista toisen kalastusta, joko seksin tai omaisuuden perään juoksemista.

        Oikea ihastus ei ota toiselta mitään pois, eikä tunkeudu toisen elämään.
        Tuo jo mikä pon tynneköyhyyttää että rikkoo tietoisesti perheen ja todellakin vie lapsilta isän tai äidin.

        Vanhemmat ovat naimisissa toistensa kanssa, ei lapsien! Jos vanhemmat eroavat toisistaan, niin lapsista he eivät eroa.

        Tietysti on mainittava, että liiton jatkaminen lasten hoidon ja huollon järjestämiseksi on HELPOMPAA vanhempien asuessa yhdessä. Tämä tietysti vain niissä tapauksissa, joissa molemmat osallistuvat lasten hoitoon.


      • Ei noin,vaan
        Juuri näin kirjoitti:

        Jos olet noin tunneköyhä ihminen eli et usko ihastumiseen, rakastumiseen ja aitoon rakkauteen, ei ole mikään ihme, jos kumppanillesi syntyy tarve olla jonkun ihmisen lähellä (se tarve on meillä kaikilla, tulla kuulluksi, ymmärretyksi, olla lähellä jne.). Em. tarve saa ihmisen avaamaan silmänsä ja miten siinä käy? Kun hän löytää em. ihmisen, hän haluaa juuri sen ihmisen lähelle.

        Mitä korkeampi moraali, sitä aidomman rakkauden ihminen löytää elämäänsä. Puhtaan, toista arvostavan, keskinäisen kunnioituksen, valheettoman. Hyvällä on mahdollisuus mihin vaan, hyvyys ei ole tunneköyhyyttä.


      • din-

        "Sama on mieskakkosilla, pyrkimys vain saada naiselta se seksi ja valtavan usein myös muu ylläpitä ilmaiseksi. "

        Mitä nyt oikein kuvittelet? Naisetko muka niin tyhmiä, että erottuaan ottavat riesakseen jonkun seksinnälkäisen, muunlaistakin ylläpitoa ja hoitoa vaativan miehen? No way! Kuka jaksaa?!

        Meillä on nuoret ihan hyvissä väleissä miesystäväni kanssa. Oikeastaan paremmissa kuin isäänsä koskaan (isällä on näet kiire, ollut viimeiset 25v, 24/7).


      • womanwithman
        Ei noin,vaan kirjoitti:

        Mitä korkeampi moraali, sitä aidomman rakkauden ihminen löytää elämäänsä. Puhtaan, toista arvostavan, keskinäisen kunnioituksen, valheettoman. Hyvällä on mahdollisuus mihin vaan, hyvyys ei ole tunneköyhyyttä.

        Tunneköyhyyttä on nimenomaan se, että jättää perheensä.Vastuuntuntoinen ihminen ei ole tunneköyhä, ykskaks rakastuja taas on loppujen lopuksi.Ailahteleva, epävakaa huono ymmärtämään ja tuntemaan elämän rikkautta ilman pieniä lemmenleikkejä.Jokainen tosiaan osaa "rakastua ".Hyvin moni välittää perheestäänkin.Nykymiehet hoitavatkin ihanasti lapsia.


      • ja taas näitä ....
        hyviäkin ihmisiä? kirjoitti:

        Ei keneltäkään viedä mitään pois väkisin eli ei täysi-ikäistä ihmistä ei vokotella "väkisin". Jos on näin tahdoton ja vietävissä oleva ihminen, lienee ihme, että on ylipäätänsä myös isä tai äiti.

        Mikäli avioero tapahtuu syystä tai toisesta, ei vanhemmuus lopu. Tietysti elämä muuttuu totaalisesti kun molemmat vanhemmat ei enää asukaan saman katon alla.
        Totuus ihmisistä kirjoittaja on saanut todella ikävän kuvan kakkosesta. Jos näin inhottavasti käyttäytyvä ihminen on totisinta totta, ihmetellä sopii ja todella isosti, miksi lasten isä hyväksyy tälläisen toiminnan uudelta puolisoltaan. Onhan kyseessä omat lapset.
        Itse kyllä jaksan uskoa fiksuihinkin uusperheen vanhempiin. Kyllä niitäkin on.

        "Mikäli avioero tapahtuu syystä tai toisesta, ei vanhemmuus lopu. "

        Höpö höpö, kyllä se vaan loppuu.

        Vanhemmus on sitä, että on LÄSNÄ lastensa arjessa, jokaisena hetkenä. Kun laselle on ollut kiva päivä koulussa, hän saa tuoreeltaan kertoa siitä. Kun lasta on kiustattu, hän saa heti vanhemma tukea. Kun Lapsi kaatuu ja polvi menee ruhjeelle, on vanhempi läsnä paikkamassa ja lohduttamassa. Sitten kun mitään erityistä ei tapahdu, ei ikävää mutta ei mitään eritystä muutakaan, niin vanhempi on edelleen läsnä ja siitä kasvaa lapsen perusturva.

        Kaikki edellä oleva on sitä oikeaa vanhemmuutta. Ei se, että on jonkun siittänyt tai synnyttänyt ja maksaa elatusmaksua. Ei se, että lähettää syntymäpäivälahjan. Ei se, että tapaa kahden viikon välein.

        Kyllä lapsi jää eloon ja kasvaa joten kuten aikuiseksi, eron aiheuttamista traumoista ja hylätyksi tulemisesta huolimatta. Mutta hän on rikki, eikä osaa myöhemmin itsekään rakentaa ja ylläpitää tervettä parisuhdetta. Hän ei pysty luottamaan siihen, että parisuhde kestää ja se on paras tapa parisuhde myös tuhota. Nyt kun avioerolapset ovat perustaneet omat perheensä, tämä ilmiö tulee esiin useissa tutkimuksissa.

        Tuollaiset itsekkäiden kyökkipsykologien, mihinkään perustumattomat kommentit, "Mikäli avioero tapahtuu syystä tai toisesta, ei vanhemmuus lopu",eivät ihmisten elämää paranna.


      • matsku_a
        ja taas näitä .... kirjoitti:

        "Mikäli avioero tapahtuu syystä tai toisesta, ei vanhemmuus lopu. "

        Höpö höpö, kyllä se vaan loppuu.

        Vanhemmus on sitä, että on LÄSNÄ lastensa arjessa, jokaisena hetkenä. Kun laselle on ollut kiva päivä koulussa, hän saa tuoreeltaan kertoa siitä. Kun lasta on kiustattu, hän saa heti vanhemma tukea. Kun Lapsi kaatuu ja polvi menee ruhjeelle, on vanhempi läsnä paikkamassa ja lohduttamassa. Sitten kun mitään erityistä ei tapahdu, ei ikävää mutta ei mitään eritystä muutakaan, niin vanhempi on edelleen läsnä ja siitä kasvaa lapsen perusturva.

        Kaikki edellä oleva on sitä oikeaa vanhemmuutta. Ei se, että on jonkun siittänyt tai synnyttänyt ja maksaa elatusmaksua. Ei se, että lähettää syntymäpäivälahjan. Ei se, että tapaa kahden viikon välein.

        Kyllä lapsi jää eloon ja kasvaa joten kuten aikuiseksi, eron aiheuttamista traumoista ja hylätyksi tulemisesta huolimatta. Mutta hän on rikki, eikä osaa myöhemmin itsekään rakentaa ja ylläpitää tervettä parisuhdetta. Hän ei pysty luottamaan siihen, että parisuhde kestää ja se on paras tapa parisuhde myös tuhota. Nyt kun avioerolapset ovat perustaneet omat perheensä, tämä ilmiö tulee esiin useissa tutkimuksissa.

        Tuollaiset itsekkäiden kyökkipsykologien, mihinkään perustumattomat kommentit, "Mikäli avioero tapahtuu syystä tai toisesta, ei vanhemmuus lopu",eivät ihmisten elämää paranna.

        Kyllä kuule lapsi saa traumoja ihan omilta, liitossa oleviltakin vanhemmiltaan. Joku enemmän, joku vähemmän. Liitossakin vanhemmat tai toinen vanhempi voi olla enemmänkin lasta vastaan kuin hänen puolellaan.

        Lasta täytyykin erityisesti jo pienestä pitäen ohjata näkemään, ettei kaikki mene aina oman mielen mukaan, ei vanhemmillakaan. Ja rajojen ja sääntöjen tarkoitus on myös ohjata ja suojella. Lapsen kasvaessa, ja viimeistään nuoruudessa 15v korvilla hän joutuu yhä enemmän huolehtimaan itse rajoista ja sääntöjen noudattamisesta, ottamaan vastuuta.

        "Vanhemmus on sitä, että on LÄSNÄ lastensa arjessa, jokaisena hetkenä"

        Vanhemman läsnäolo lapsen arjen jokaisena hetkenä ei ole mahdollista, eikä edes tarkoituksenmukaista. Ja mitä enemmän sisaruksia lapsella on, sitä vähemmän vanhemmilla/vanhemmalla on aikaa jaettavana lapsilleen.

        Kirjoituksestasi paistaa läpi ylihössöttäminen ja -huolehtiminen, ja tieteellisyys. Kun olet päättänyt lasten saavan traumoja vanhempien erosta, niin ajattelet sen tosiasiana, vaikkei se niin mene. Tai ainakin traumoista huolimatta lapsista kasvaa osaavia, toiset huomioonottavia aikuisia, jotka kaikenlisäksi ovat viestiä jämäkästi. Ihan läheltä olen myös nähnyt, että vaikeuksien keskellä kasvaneista nuorista kasvaa erittäin energisiä ja yritteliäitä nuoria. Sen sijaan esim curling-vanhemmuus kannustaa vain olemaan. Mitään ei tarvitse tehdä, ei tarvitse ajatella, ei tuntea, ei mitään. Vanhemmat tekee kaiken puolesta ja siloittaa tien.

        Vanhemmuuteen ei tarvita yhteistä osoitetta. Myös aikuinen lapsi on vanhempiensa lapsi. Vanhemmuus ei pääty silloinkaan, kun nuori muuttaa vanhempiensa/vanhempansa luota. Mitä vanhemmaksi vanhempi tulee, sitä enemmän lapsen ja vanhemmat roolit vaihtavat paikkaa.

        Laitan vielä muistutuksen Kahlil Gibranin mietteistä:

        "Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.
        He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne.Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.Sillä heillä on omat ajatuksensa.Voitte hoivata heidän ruumistaan vaan ette heidän sielujaan.Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa,Minne te ette voi mennä, ette edes unelmissanne.Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen,Mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaisiksi.Te olette jousia, josta lapsenne singotaan elävinä nuolina.Jousimies näkee matkan pään loppumattomalla polulla ja Hän taivuttaa teidät voimallaan,jotta hänen nuolensa sinkoaisivat kauas ja nopeasti.Taivu Jousimiehen käsissä ilomielin.Sillä samoin kun Hän rakastaa nuolia, jotka lentävät,Hän rakastaa myös jousta, joka on järkkymätön."


      • qwertty1
        matsku_a kirjoitti:

        Kyllä kuule lapsi saa traumoja ihan omilta, liitossa oleviltakin vanhemmiltaan. Joku enemmän, joku vähemmän. Liitossakin vanhemmat tai toinen vanhempi voi olla enemmänkin lasta vastaan kuin hänen puolellaan.

        Lasta täytyykin erityisesti jo pienestä pitäen ohjata näkemään, ettei kaikki mene aina oman mielen mukaan, ei vanhemmillakaan. Ja rajojen ja sääntöjen tarkoitus on myös ohjata ja suojella. Lapsen kasvaessa, ja viimeistään nuoruudessa 15v korvilla hän joutuu yhä enemmän huolehtimaan itse rajoista ja sääntöjen noudattamisesta, ottamaan vastuuta.

        "Vanhemmus on sitä, että on LÄSNÄ lastensa arjessa, jokaisena hetkenä"

        Vanhemman läsnäolo lapsen arjen jokaisena hetkenä ei ole mahdollista, eikä edes tarkoituksenmukaista. Ja mitä enemmän sisaruksia lapsella on, sitä vähemmän vanhemmilla/vanhemmalla on aikaa jaettavana lapsilleen.

        Kirjoituksestasi paistaa läpi ylihössöttäminen ja -huolehtiminen, ja tieteellisyys. Kun olet päättänyt lasten saavan traumoja vanhempien erosta, niin ajattelet sen tosiasiana, vaikkei se niin mene. Tai ainakin traumoista huolimatta lapsista kasvaa osaavia, toiset huomioonottavia aikuisia, jotka kaikenlisäksi ovat viestiä jämäkästi. Ihan läheltä olen myös nähnyt, että vaikeuksien keskellä kasvaneista nuorista kasvaa erittäin energisiä ja yritteliäitä nuoria. Sen sijaan esim curling-vanhemmuus kannustaa vain olemaan. Mitään ei tarvitse tehdä, ei tarvitse ajatella, ei tuntea, ei mitään. Vanhemmat tekee kaiken puolesta ja siloittaa tien.

        Vanhemmuuteen ei tarvita yhteistä osoitetta. Myös aikuinen lapsi on vanhempiensa lapsi. Vanhemmuus ei pääty silloinkaan, kun nuori muuttaa vanhempiensa/vanhempansa luota. Mitä vanhemmaksi vanhempi tulee, sitä enemmän lapsen ja vanhemmat roolit vaihtavat paikkaa.

        Laitan vielä muistutuksen Kahlil Gibranin mietteistä:

        "Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.
        He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne.Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.Sillä heillä on omat ajatuksensa.Voitte hoivata heidän ruumistaan vaan ette heidän sielujaan.Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa,Minne te ette voi mennä, ette edes unelmissanne.Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen,Mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaisiksi.Te olette jousia, josta lapsenne singotaan elävinä nuolina.Jousimies näkee matkan pään loppumattomalla polulla ja Hän taivuttaa teidät voimallaan,jotta hänen nuolensa sinkoaisivat kauas ja nopeasti.Taivu Jousimiehen käsissä ilomielin.Sillä samoin kun Hän rakastaa nuolia, jotka lentävät,Hän rakastaa myös jousta, joka on järkkymätön."

        "Kun olet päättänyt lasten saavan traumoja vanhempien erosta, niin ajattelet sen tosiasiana, vaikkei se niin mene"

        JUURI näin!

        Huomaakohan edellinen kirjoittaja, että tekee itse omasta elämästään kurjaa omalla ajattelutavallaan? Siinä sivussa voi tehdä tuntemiensa(?) erolasten elämästä myös kurjaa.

        Lasten, kuten aikuistenkaan suruun ei saa mennä mukaan, vaan heidät autetaan pois mahdollisesta surusta keksimällä jotain mukavaa tai edes muuta ajateltavaa ja tekemistä.


      • qwertty1
        din- kirjoitti:

        Vanhemmat ovat naimisissa toistensa kanssa, ei lapsien! Jos vanhemmat eroavat toisistaan, niin lapsista he eivät eroa.

        Tietysti on mainittava, että liiton jatkaminen lasten hoidon ja huollon järjestämiseksi on HELPOMPAA vanhempien asuessa yhdessä. Tämä tietysti vain niissä tapauksissa, joissa molemmat osallistuvat lasten hoitoon.

        " liiton jatkaminen lasten hoidon ja huollon järjestämiseksi on HELPOMPAA vanhempien asuessa yhdessä"

        Kyllä, sekä taloudellisempaa. Mutta jos puoliso häiritsee tarpeeksi omaa ja lasten mielenterveyttä nämä molemmat menettävät merkityksensä.


      • emiliaEn
        äläs liioittele kirjoitti:

        Tuo nyt ei todellakaan ole totuus ihmisistä. Sääli, että sä et pysty tajuamaan sitä, että uusperheissä eletään ihan tavallista arkea, sitä samaa mitä ns. ydinperheissäkin. Jos sun puoliso on niin selkärangaton ihminen, ettei hän osaa pitää lastensa puolia uudessa suhteessa, niin suurin osa kyllä osaa. Mä en usko hetkeäkään, että aidosti lapsistaan välittävä vanhempi antaa uuden puolison määrätä, milloin lapsia tavataan, mitä he saavat syödä saati että antaisi uuden puolison vihata heitä. Harmi jos sun puoliso ei osaa olla oikeasti aikuinen ja vanhempi lapsilleen. Älä sä vaan hämmennä enää lisää lasten mieltä saadaksesi heidät vihaamaan toista vanhempaansa.
        Mä olen nimittäin varma, että sä olet vaan katkera siitä, että puoliso löysi uuden ihmisen rinnalleen. Sä kuvittelet, että uusperheissä toimitaan kuvailemallasi tavalla. Epäilen myös, että se olet sinä, joka kiristät entistä puolisoasi lasten avulla. Lapset eivät mene rikki, jos he eivät koko ajan saa heilua kukkona tunkiolla. Heille pitää asettaa rajat ja säännöt. Heitä pitää kohdella samoin kuin uutta puolisoa. Asettamatta ketään kenenkään yläpuolelle.
        Mä rakastan lapsiani, mutta niin rakastan puolisoanikin. Aivan yhtä paljon. Kukaan ei mene kenenkään edelle.

        "Lapset eivät mene rikki, jos he eivät koko ajan saa heilua kukkona tunkiolla"

        Kyllä! Eikä lapset tosiaan tarvitse vanhempien jatkuvaa välitöntä huomiota, huolenpitoa, ja paapomista. Päinvastoin, lapselle on hyväksi joutua välillä odottamaan, olemaan hiljaa paikoillaan ja kuuntelemaan. En tietenkään puhu sylivauvoista, enkä vauvaikäisistäkään. Mutta jo leikki-iässä on hyvä, ettei lapsi esitä "pääosaa" jokapaikassa ja että hän oppii rajoja.


      • Blaablaablaablaablaa
        Juuri näin kirjoitti:

        Jos olet noin tunneköyhä ihminen eli et usko ihastumiseen, rakastumiseen ja aitoon rakkauteen, ei ole mikään ihme, jos kumppanillesi syntyy tarve olla jonkun ihmisen lähellä (se tarve on meillä kaikilla, tulla kuulluksi, ymmärretyksi, olla lähellä jne.). Em. tarve saa ihmisen avaamaan silmänsä ja miten siinä käy? Kun hän löytää em. ihmisen, hän haluaa juuri sen ihmisen lähelle.

        Eikö vaimolla sitten tarvetta tulla kuulluksi, ymmärretyksi, olla lähellä? Kannattaa miettiä sitäkin, mikä vaimosta on noin tunnekylmän ihmisen tehnyt? Olisikohan se mies käynyt vieraissa ennenkin? Olisikohan käynyt monet kerrat ja monissa kakkosissa? Saattaa olla vähän vaikea enää uskoa aitoon rakkauteen. Tässäkin yksi hyvä syy, miksi se pettävä mies pitää heittää samantien kakkosen vierihoitoon. Saa kakkonenkin sitä mitä tilasi.


    • Kysyn vaan

      Minä en usko, sillä en ole nähnyt yhtään hyvin toimivaa uusperhettä! Ongelmia täynnä...
      Lasten kannalta pahin mahdollinen yhtälö on sinun lapset minun lapset ja heistä taistelevat uusioäidit ja -isät.

      Jos on pakko erota, niin eikö voi kasvattaa lapset yhdessä kuitenkin eikä sekoittaa perheeseen kaikenlaisia uusia yrittäjiä?

      • bettina--

        "en ole nähnyt yhtään hyvin toimivaa uusperhettä"

        Kuinka monessa olet perheenjäsenenä asunut?

        Miksi ylipäänsä lähdetään siitä, että siinä ex-liitossa kaikki on ollut vallan mainiosti ja hyvin, tasa-arvoisesti, perhe on toiminut, vanhemmilla ei ole ollut suuria erimielisyyksiä ja taisteluja, ei myöskään lapsista? No niin, aivan. Juuri sen tähden erotaan, kun mikään ei ole toiminut. Lastenkasvatuksesta lähtien. Esim. vain toinen on ollut vastuussa lapsista koko liiton ajan. Miten silloin eron jälkeenkään voitaisiin "kasvattaa lapset yhdessä"? Ja jos on eronnut, niin siinä on sellainen juttukin, ettei vanhemmat ole enää yhdessä. Siispä teoriassakaan ei ole mahdollista kasvattaa lapsia yhdessä. Molemmat vanhemmat ainoastaan saattavat osallistua lasten kasvatukseen, mutta sen he tekevät kumpainenkin omalla tahollaan. Vaikka niiden uusien kumppanien kanssa.


      • qwertty1
        bettina-- kirjoitti:

        "en ole nähnyt yhtään hyvin toimivaa uusperhettä"

        Kuinka monessa olet perheenjäsenenä asunut?

        Miksi ylipäänsä lähdetään siitä, että siinä ex-liitossa kaikki on ollut vallan mainiosti ja hyvin, tasa-arvoisesti, perhe on toiminut, vanhemmilla ei ole ollut suuria erimielisyyksiä ja taisteluja, ei myöskään lapsista? No niin, aivan. Juuri sen tähden erotaan, kun mikään ei ole toiminut. Lastenkasvatuksesta lähtien. Esim. vain toinen on ollut vastuussa lapsista koko liiton ajan. Miten silloin eron jälkeenkään voitaisiin "kasvattaa lapset yhdessä"? Ja jos on eronnut, niin siinä on sellainen juttukin, ettei vanhemmat ole enää yhdessä. Siispä teoriassakaan ei ole mahdollista kasvattaa lapsia yhdessä. Molemmat vanhemmat ainoastaan saattavat osallistua lasten kasvatukseen, mutta sen he tekevät kumpainenkin omalla tahollaan. Vaikka niiden uusien kumppanien kanssa.

        Hyvä pointti
        "jos on eronnut, niin siinä on sellainen juttukin, ettei vanhemmat ole enää yhdessä. Siispä teoriassakaan ei ole mahdollista kasvattaa lapsia yhdessä."

        Sekä myös lasten lähellä olevien ihmisten on mahdollisuus kasvattaa lasta, jokainen tietty erikseen. Isovanhempi, setä, täti, vanhempien ystävä, naapuri jne. Rikas onkin sellainen lapsi, jonka vanhempien tukiverkko on varma ja laaja.


    • älä mollaa ex vaimoa

      kaikista tyhmempiä on kakkoset, jotka miehen saavat viimein kun vaimo jättää kun ei jaksa: eli ne ykköstyneet jotka mollaavat miehen ex.ää...

      eivät tiedä yhtään mitään ja ovat kertomassa muka totuuksia, kun omatunto vaivaa ja sydäntä synti kaivaa...

      • näinköhän on

        Mä tunnen monta paria, joiden suhde on alkanut salaa. Mutta arvaa mitä? Koskaan, ei ikinä, ole uudet puolisot mollanneet entisiä puolisoja. Ne entiset puolisot taas jaksavat vuosienkin jälkeen arvostella uutta puolisoa. Vaivanneeko heitäkin jostain syystä huono omatunto?
        Eli pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Mun mielestä turhaa yleistämistä on, että aina se uusi ykkönen vanhaa mollaa. Miksi niin tekesi? Hän sai sen mitä halusi. Mutta kai se jätetylle jotain lohtua suo edes kuvitella, että musta puhutaan.


      • Ei tarvi kuvitella
        näinköhän on kirjoitti:

        Mä tunnen monta paria, joiden suhde on alkanut salaa. Mutta arvaa mitä? Koskaan, ei ikinä, ole uudet puolisot mollanneet entisiä puolisoja. Ne entiset puolisot taas jaksavat vuosienkin jälkeen arvostella uutta puolisoa. Vaivanneeko heitäkin jostain syystä huono omatunto?
        Eli pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Mun mielestä turhaa yleistämistä on, että aina se uusi ykkönen vanhaa mollaa. Miksi niin tekesi? Hän sai sen mitä halusi. Mutta kai se jätetylle jotain lohtua suo edes kuvitella, että musta puhutaan.

        Näinköhän on, sinulla on erittäin fiksuja tuttuja. Todellisuudessa ei ole montakaan tapausta jossa uusi ykkönen ei syyttelisi entistä ykköstä esim lasten toimista. Tuntemani tapaukset koskevat aina lapsia. Uusi ykkönen syyttää exää heti jos lapset hankalaia.
        Hänen milestään ex usuttaa lapset ikleilemään koska uuden päähän ei mahdu , että lapset ehkä ei pidä iskän valinnasta.
        Toisia tapauksia joissa uus iykkönen pilaa exän välit sukuun ja ystäviin.
        Exän uusi miessuhde saa myöskin osansa uuden ykkösen ilkeilystä.
        Tietenkin saattavat tällaset tapukset olla harvinaisia mutta niitä todella on..


      • kaikki kaikessa
        näinköhän on kirjoitti:

        Mä tunnen monta paria, joiden suhde on alkanut salaa. Mutta arvaa mitä? Koskaan, ei ikinä, ole uudet puolisot mollanneet entisiä puolisoja. Ne entiset puolisot taas jaksavat vuosienkin jälkeen arvostella uutta puolisoa. Vaivanneeko heitäkin jostain syystä huono omatunto?
        Eli pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Mun mielestä turhaa yleistämistä on, että aina se uusi ykkönen vanhaa mollaa. Miksi niin tekesi? Hän sai sen mitä halusi. Mutta kai se jätetylle jotain lohtua suo edes kuvitella, että musta puhutaan.

        Naurettavaa. Jos eronneilla on yhteisiä lapsia, kulkevat molemmat puolisot puheissa ja teoissa mukana. Ilman sitä ei yhdessä lapsista huolehtiminen onnistu. Siinä on vain uusien puolisoiden sopeuduttava, muuten se ei suju. Nykyään siinä sopassa ovat myös virkeät isovanhemmat, joilla on jo hieman laajempi ymmärrys elämästä, mutta useimmille veri on vettä väkevämpää eli lastenlasten hyvinvointi. Se asia ajaa aina kakkosten, ykköstyneiden kakkosten, ykkösten ja mitä niitä nyt onkaan :)) edelle. Eli kyllä siellä uusioperheissä on puhuttava lapsista, siitä ex:tä ja niistä ex:n vanhemmistakin.


      • kuka sen tietää???
        näinköhän on kirjoitti:

        Mä tunnen monta paria, joiden suhde on alkanut salaa. Mutta arvaa mitä? Koskaan, ei ikinä, ole uudet puolisot mollanneet entisiä puolisoja. Ne entiset puolisot taas jaksavat vuosienkin jälkeen arvostella uutta puolisoa. Vaivanneeko heitäkin jostain syystä huono omatunto?
        Eli pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Mun mielestä turhaa yleistämistä on, että aina se uusi ykkönen vanhaa mollaa. Miksi niin tekesi? Hän sai sen mitä halusi. Mutta kai se jätetylle jotain lohtua suo edes kuvitella, että musta puhutaan.

        Hmm olen miettinyt ja ihmetellyt mieheni exän p.... puheita minusta. Täyttä valetta, minulla jopa kaksi avioliittoa takana, tod.yksi. Jne... ihan puutaheinää. Väittää minun liehitelleen jotain miestä jonka nähtyäni pääsi kyllä nauru, isäksi sopisi...
        Sontaa tullut joka luukusta ja syyn kaikki tietää niin hän, minä ja kaikki muut. Suunnaton katkeruus...ai niin mieheni on eri mieltä hänen mielestään tuo ex on paholainen....


      • Syyttelyä
        kuka sen tietää??? kirjoitti:

        Hmm olen miettinyt ja ihmetellyt mieheni exän p.... puheita minusta. Täyttä valetta, minulla jopa kaksi avioliittoa takana, tod.yksi. Jne... ihan puutaheinää. Väittää minun liehitelleen jotain miestä jonka nähtyäni pääsi kyllä nauru, isäksi sopisi...
        Sontaa tullut joka luukusta ja syyn kaikki tietää niin hän, minä ja kaikki muut. Suunnaton katkeruus...ai niin mieheni on eri mieltä hänen mielestään tuo ex on paholainen....

        Niin niitä syyttelijöitä ja haukkujia taitaa löytyä ihan molemmista leireistä, niin jätetyistä, petetyistä existä kuin ykköstyneistä kakkosista.

        Olkoon sitten mikä asema vaan, niin se ei sitä seikkaa muuta, että melkoisen idiootti ihminen on kyseessä. Paljastuuko sitten ihmisestä se oikea "karva" kun joutuu jätetyksi tai onko sitten nykyisellä ykkösellä esim. mustasukkaisuutta exää kohtaan.

        Joka tapauksessa, mitä nämä ihmissuhdedraamat saavatkaan ihmisessä aikaan.

        Silti jaksan uskoa että enemmistö on niitä asiallisia, "normaalijärjellä" varustettuja ihmisiä.
        Ylimpiä ystävyksiä tuskin entisestä ja nykyisestä tulee. Silti järjen käyttökin on sallittua.


      • järkikäteen
        kuka sen tietää??? kirjoitti:

        Hmm olen miettinyt ja ihmetellyt mieheni exän p.... puheita minusta. Täyttä valetta, minulla jopa kaksi avioliittoa takana, tod.yksi. Jne... ihan puutaheinää. Väittää minun liehitelleen jotain miestä jonka nähtyäni pääsi kyllä nauru, isäksi sopisi...
        Sontaa tullut joka luukusta ja syyn kaikki tietää niin hän, minä ja kaikki muut. Suunnaton katkeruus...ai niin mieheni on eri mieltä hänen mielestään tuo ex on paholainen....

        Hmmm, kukapa sen tietää.
        Kyllä kumpikin, nyk.vaimo, sekä exvaimo, ovat saaneet miehen suusta kuulla toisistansa kaiken pahimman.
        Ehkä ex sinunkin tapauksessa toistaa vaan sitä mitä mies sinusta puhunut hänelle aikoinaan.


      • osuit kohteeseen
        kuka sen tietää??? kirjoitti:

        Hmm olen miettinyt ja ihmetellyt mieheni exän p.... puheita minusta. Täyttä valetta, minulla jopa kaksi avioliittoa takana, tod.yksi. Jne... ihan puutaheinää. Väittää minun liehitelleen jotain miestä jonka nähtyäni pääsi kyllä nauru, isäksi sopisi...
        Sontaa tullut joka luukusta ja syyn kaikki tietää niin hän, minä ja kaikki muut. Suunnaton katkeruus...ai niin mieheni on eri mieltä hänen mielestään tuo ex on paholainen....

        kuka sen tietää. mikä tuossa sun viestissä sai ainakin yhden exän veret kuohumaan?
        ei oo kokemusta tuosta mutta osuit yhtimeen


      • järkikäteen
        osuit kohteeseen kirjoitti:

        kuka sen tietää. mikä tuossa sun viestissä sai ainakin yhden exän veret kuohumaan?
        ei oo kokemusta tuosta mutta osuit yhtimeen

        osuit kohteeseen, mikä järkikäteen viestissä osoittaa kirjoittajan olevan jonkun ex?
        Olen kirjoittaja enkä ole kenenkään ex. Olen vain läheltä kuullut erään luuserin puheita entisestä ja nykyisestä.
        Sillä eihän ole mitenkään sopivaa, että ex ja nyx olisivat keskusteluyhteyksissä, voi24si selvitä monta muutakin valhetta..


      • eiYllätys
        osuit kohteeseen kirjoitti:

        kuka sen tietää. mikä tuossa sun viestissä sai ainakin yhden exän veret kuohumaan?
        ei oo kokemusta tuosta mutta osuit yhtimeen

        osuit kohteeseen
        se koira ärähtää johon kapula kalahtaa


      • järkikäteen
        eiYllätys kirjoitti:

        osuit kohteeseen
        se koira ärähtää johon kapula kalahtaa

        Ei yllätys sekään, että tass yritetään laittaa jonkun tekstiä asiasta tietämättömän syyksi. Noh sehän on täällä tunnettu käytäntö.
        Jollekin nyxälle on joku ex kuin punainen vaate härälle,Se en kuitenkaan ole minä koska en ole kenenkään ex.


      • Älä tuki
        kuka sen tietää??? kirjoitti:

        Hmm olen miettinyt ja ihmetellyt mieheni exän p.... puheita minusta. Täyttä valetta, minulla jopa kaksi avioliittoa takana, tod.yksi. Jne... ihan puutaheinää. Väittää minun liehitelleen jotain miestä jonka nähtyäni pääsi kyllä nauru, isäksi sopisi...
        Sontaa tullut joka luukusta ja syyn kaikki tietää niin hän, minä ja kaikki muut. Suunnaton katkeruus...ai niin mieheni on eri mieltä hänen mielestään tuo ex on paholainen....

        "kuka sen tietää"
        Ei kukaan yksin riitele. Olet antanut aihetta jo silloin kun olit kakkonen.
        Anna exän elää elämäänsä miten parhaiten näkee, ja elä sinä omaasi hänen entisen puolisonsa kanssa.


      • kuka sen tietää ???
        Syyttelyä kirjoitti:

        Niin niitä syyttelijöitä ja haukkujia taitaa löytyä ihan molemmista leireistä, niin jätetyistä, petetyistä existä kuin ykköstyneistä kakkosista.

        Olkoon sitten mikä asema vaan, niin se ei sitä seikkaa muuta, että melkoisen idiootti ihminen on kyseessä. Paljastuuko sitten ihmisestä se oikea "karva" kun joutuu jätetyksi tai onko sitten nykyisellä ykkösellä esim. mustasukkaisuutta exää kohtaan.

        Joka tapauksessa, mitä nämä ihmissuhdedraamat saavatkaan ihmisessä aikaan.

        Silti jaksan uskoa että enemmistö on niitä asiallisia, "normaalijärjellä" varustettuja ihmisiä.
        Ylimpiä ystävyksiä tuskin entisestä ja nykyisestä tulee. Silti järjen käyttökin on sallittua.

        on on syyttelyä ja juuri molemmista leireistä uskon tuon, meillä vain tuo ex hoiti koko leiviskän yksin, puheet ja teot niin ala-arvoisia ettei edes hänen valheitaan tarvitse yrittää kenellekään oikaista, ei ole tarvis, ei kukaan usko enään häntä ja hänen tarujaan, tässäkään tapauksessa avioliitto oli jo kuralla ennen muita suhteita....ei olisi kannattanut tehdä itseään klovniksi turhan vuoksi


      • järkikäteen
        kuka sen tietää ??? kirjoitti:

        on on syyttelyä ja juuri molemmista leireistä uskon tuon, meillä vain tuo ex hoiti koko leiviskän yksin, puheet ja teot niin ala-arvoisia ettei edes hänen valheitaan tarvitse yrittää kenellekään oikaista, ei ole tarvis, ei kukaan usko enään häntä ja hänen tarujaan, tässäkään tapauksessa avioliitto oli jo kuralla ennen muita suhteita....ei olisi kannattanut tehdä itseään klovniksi turhan vuoksi

        Kuka sen tietää, tuohan on vain sinun näkökantasi asioihin. Juuri sitä syyttelyä. Exällä saattaa olla aivan toisenlainen näkökanta. Toisaalta hällä täysi oikeus sanoihinsa koska olet ollut se kakkonen joka alkoi suhteeseen hänen petturi puolisonsa kanssa. . Sinulla ei ole muuta todistetta heidän avioliiton kuralla olosta kuin petturin sana, joka sinun mielestä on täysin uskottava.
















        i


      • sinäkö viaton
        kuka sen tietää ??? kirjoitti:

        on on syyttelyä ja juuri molemmista leireistä uskon tuon, meillä vain tuo ex hoiti koko leiviskän yksin, puheet ja teot niin ala-arvoisia ettei edes hänen valheitaan tarvitse yrittää kenellekään oikaista, ei ole tarvis, ei kukaan usko enään häntä ja hänen tarujaan, tässäkään tapauksessa avioliitto oli jo kuralla ennen muita suhteita....ei olisi kannattanut tehdä itseään klovniksi turhan vuoksi

        Sinä itset taidat olla se suurin klovni.


      • järkikäteen
        sinäkö viaton kirjoitti:

        Sinä itset taidat olla se suurin klovni.

        Taasko hikeennyt, Ymmärrän että koska kokemuksesi perustuu kakkosena olemiseen ja miehen juttuihin, jotka eväti välttämättä ole totta,
        Me jotka näemme asiat kauempaa osaamme katsoa myös sen toisen henkilön kannalta/puolueettomasti.
        Koskaan ei pitäisi mollata exää eikä nyxäkään sillä kumpikin ovat petturin manipuloimia toisiaan vastaan.


      • swqcwqwqw
        järkikäteen kirjoitti:

        Taasko hikeennyt, Ymmärrän että koska kokemuksesi perustuu kakkosena olemiseen ja miehen juttuihin, jotka eväti välttämättä ole totta,
        Me jotka näemme asiat kauempaa osaamme katsoa myös sen toisen henkilön kannalta/puolueettomasti.
        Koskaan ei pitäisi mollata exää eikä nyxäkään sillä kumpikin ovat petturin manipuloimia toisiaan vastaan.

        kuka hikeenty? Sää?
        Kun se vaan ei mee aina noin, mies ei manipuloi, katsoo huuli pyöreänä entisen "vaimon" itsensä munaamista.
        Draamaa riittää exrva tekee siitä farssin....
        Ja kaiken keskellä miehen sen hetkinen suhde kukoistaa ja vakiintuu...samanaikaisesti exrva jahtaa ja valehtelee


      • Järkikäteen
        swqcwqwqw kirjoitti:

        kuka hikeenty? Sää?
        Kun se vaan ei mee aina noin, mies ei manipuloi, katsoo huuli pyöreänä entisen "vaimon" itsensä munaamista.
        Draamaa riittää exrva tekee siitä farssin....
        Ja kaiken keskellä miehen sen hetkinen suhde kukoistaa ja vakiintuu...samanaikaisesti exrva jahtaa ja valehtelee

        Jo tuo, että käytät useita nimimerkkejä luo kuvan , että ai aivan puhtaat jauhot pusissa sinullakaan.
        En voi puhua exrouvan puolesta kun en tunne asiaa. Luulen kuitenkin, että jos kerran olet kakkoseksi alkanut niin on syytå sinussakin. Mistäpä me täällä voimme sanoa vaikka olisit itse se pahin valehtelija kun en/emme tunne tapaustanne.
        Täällä on vain sinun syytös jotakuta kohtaan, joka ei ole itseään paljastanut.


    • rehellisyys kunniaan

      Mitäs sanotte kakkosesta joka itse hakeutui ykkösen yhteyteen, näytteli ystävää. Lupasi tukea jotta ykkönen pääsisi irti puolisostaan. Hän ei koskaan sotkeutuisi tuollaisenn ihmiseen mitä silloisen ykkösen puoliso oli. Kun sitten ero totta niin paljastuu kuinka kakkosen ja miehen suhde ei koskaan ollut loppunut vaikka mies ja kakkonenkin niin väittivät. Vaan se jatkui, vaimolle valhdeltiin ja häntä käytettiin hyväksi niin pitkään kuin se suinkin oli mahdoollista. Kun ihminen mureni täysin hänen itsetunto- ja kunnioitus tuhottiin. Niin sitten tuli kuolinisku. He olivatkint yhdessä ja menevät naimisiin.
      Jonka jälkeen entisestä ykkösestä tehdään hullua. Hänestä levitellään jos jonkinlaista juttua jokaiselle joka jaksaa kuulla. Aivan vain siksi kun ei uskalleta tai haluta myöntää tekojaan jotka kuitenkin kaikkien tiedossa.

      Olen monasti miettinyt että minkävuoksi tuollainen teatteri, kuka siitä hyötyi?
      Se että jätettyä haukutaan ja nimitellään edelleen ei poista heidän tekojaan ihmisten silmissä.
      Ja se että jätetty ei saisi elää eteenpäin sekin on väärin, ja kaikki uusi yritetään tuohota.

      • edellinen

        Niin, vuosia pajunköyttä syöneenä ei todellakaan ihme jos on katkera niistä vuosista jotka meni hukkaan. Kuinka paljon uutta ja mukavaa olisinkaan saanut noina vuosina kokea jos en olisi uskonut heitä.

        Ihmisen elämä on rajoitettu pitäisi kunnioittaa toista niinpaljon että ei vääryydellä halua pilata toisen elämää.
        Kaikilla helpompi elää kun elää totuudessa.


      • elämä ottaa ja antaa
        edellinen kirjoitti:

        Niin, vuosia pajunköyttä syöneenä ei todellakaan ihme jos on katkera niistä vuosista jotka meni hukkaan. Kuinka paljon uutta ja mukavaa olisinkaan saanut noina vuosina kokea jos en olisi uskonut heitä.

        Ihmisen elämä on rajoitettu pitäisi kunnioittaa toista niinpaljon että ei vääryydellä halua pilata toisen elämää.
        Kaikilla helpompi elää kun elää totuudessa.

        Tälläista tapahtuu. Ja itsekin ihmettelen miksi. Tiedän samallaisen tapauksen, jossa vaimon itsetunto - ja kunnioitus väliaikaisesti onnistuttiin lähes tuhoamaan. Välillisesti siinä auttoi vaimon työtoveri, tämän uuden ystävätär. Yksityiskohtia en voi kertoa paljastamatta henkilöitä, mutta vaimoa lyötiin henkisesti kuin vierasta sikaa. Hyvän virkanaisen työtä mitätöitiin, valehdeltiin, saatettiin esimiehen puhutteluun. Hänestä kerrottiin mitä kummallisempia juttuja niin, että lähdettä ei voitu yksilöidä. Onneksi asia paljastui ja meitä suoraselkäisiä työtovereita löytyi puolustamaan ja oikomaan asioita ja puhaltamaan pelin poikki. Syy miksi mies ei lähtenyt niine hyvineen oli kai raha, omaisuuden jako. Olen ajatellut jälkeenpäin, että oliko tarkoitus tuhota ihminen totaalisesti ja kylmäverisesti. Tehdä myös kelvottomaksi aikuisten lasten silmissä
        Tässä kyllä paha sai palkkansa. Kieroileva työtoveri joutui elämässä sellaiseen pyöritykseen, että lienee miettinyt mitä tuli tehtyä. Mitä teki vaimo tässä tilanteessa, osoitti kauniisti myötätuntoa tämän ihmisen menetyksiä kohtaan, vaikka hänen oma mielensä oli lähes murrettu. Summasummarum. Vaimo on tällähetkellä esimieheni ja myös kieroilijan esimies. Ammatillinen ja tasapuolinen.


    • Fiksu kuuntelisi

      Sen sijaan että haukkuu täällä netissäkin miehensä exää (jota mies petti) kandeis olla korvat auki ja joskus kuunnella. Hajoita ja hallitse, on pettäjän taktiikka, se tarkoittaa että nyxän ja wxän välit pidetään huonoina. Eivät vaihda tietoja sitten.

      • järkikäteen

        Fiksu kuuntelisi. olen täysin samaa mieltä kanssasi.


    • tunnistatko itsesi??

      minulle miehen joka on nyt ex.sä, sanoi aikoinaan hänen kakkonen, et kyl sä viel miehen löydät ja hän ei lopeta ....eli hän rikkoi perheemme...

    • seolisilloin

      Samanlaiseen kakkoseen törmännyt minäkin.

    • Juupa juu

      Pettäminen on väärin. Ei siitä pääse mihinkään, vaikka sitä kuinka selittäisi rakkauden kokemuksilla tai vääjäämättömyydellä yms. Nämä ovat vain selityksiä, kun ei haluta myöntää totuutta, että on ollut kiero ja valheellinen ihminen.

    • Tunne61

      Puhut kirjoituksessasi kahdesta ihan eri asiasta - rakastumisesta ja rakkaudesta. Minulle jäi tunne, että et ole elämäsi aikana rakastunut. Rakkauta varmasti olet varmasti tuntenut, senhän nimenomaan voi oppia.

    • mietipäs näin

      Rakastunut ihminen ei vaan pysty järjellä ajattelemaan, ainakaan kauaskantoisesti. Vai oletteko vaimot unohtaneet, millaista oli, kun se mies, joka nyt pettää teitä, vei teiltä jalat alta? Ei se mies ole miksikään muuttunut ja kakkonen rakastui ihan samalla tavalla kuin tekin aikoinaan siihen vastustamattomaan mieheen.
      Kukaan ei voi kieltää ketään rakastumasta eikä rakastamasta. Ette te voi tietää, ketä se pettäjä loppujen lopuksi rakastaa. Mä luulen, että jokaista naistaan omalla tavallaan.
      Parisuhteessa olevalla on myös velvollisuus pitää se vieras ihminen niin kaukana, ettei rakastumiset johda mihinkään fyysiseen. Miksi he eivät niin tee? Miksi päivästä toiseen parisuhteen ulkopuolisen ihmisen pitäisi ottaa vastuuta siitä, mitä parisuhteessa oleva puuhaa? Luuletko sä, että jos sun mies ei teidän avioliittoa kunnioita niin paljoa, että sanoisi vieraille naisille ei kiitos, että joku vieras sitä kunnioittaa?

      • Antaako vai eikö?

        Koska pettäjästä on vaan niin kivaa ja jännää, kun joku muukin on hänestä kiinnostunut. Siltähän voi saada vaikka pimppaa! Mihinkään fyysiseen ei todellakaan tarvita rakastumista.


    • kakkonen on paha

      kakkonen roikkuu miehessä niin kauan et miehen vaimo väsyy ja eroaa, mies jatkaa kakkosen kanssa kun on niin yksin...

    • mies on paha

      Mies roikkuu kakkosessa niin kauan että joko kakkonen huolii miehen tai sitten vaimo kyllästyy ja potkaisee miehen pihalle. Mies jatkaa vaimon kanssa jos kakkonen ei tätä huoli.

      • so true...

        so true...


      • kuka sen tietää???

        vai paha paha, eiköhän kuitenkin yhteinen nimittäjä kaikille ole "vain ihminen" ?
        kenellä on oikeus tuomita toista, kuka on niin täydellinen? itse yritin tuolla aikaisemmin kysellä muiden mielipidettä tietystä käytöshäiriöstä
        mutta mitäpä se vaikuttaa kysellä, ei kiinosta edes tietää, kai jokaisella on heikkoutensa...
        hyvät ystävät, eikö ole ihanaa kun elämä tuo eteemme positiivisia, ihania kokemuksia jopa yllätyksiä, nauttikaamme elämästä niin minä ainakin teen, parempaa vain on luvassa


      • järkikäteen
        kuka sen tietää??? kirjoitti:

        vai paha paha, eiköhän kuitenkin yhteinen nimittäjä kaikille ole "vain ihminen" ?
        kenellä on oikeus tuomita toista, kuka on niin täydellinen? itse yritin tuolla aikaisemmin kysellä muiden mielipidettä tietystä käytöshäiriöstä
        mutta mitäpä se vaikuttaa kysellä, ei kiinosta edes tietää, kai jokaisella on heikkoutensa...
        hyvät ystävät, eikö ole ihanaa kun elämä tuo eteemme positiivisia, ihania kokemuksia jopa yllätyksiä, nauttikaamme elämästä niin minä ainakin teen, parempaa vain on luvassa

        kuka sen teitää kerrankin hyvä huomio; ollaan vain ihmisiä. mutta emme kuitenkaan ole samanlaisia. Joku reagoi pahasti samaan minkä sinä koet vain pikkujutuksi.
        Tuolla edellä kerrot yrittäneesi kysellä muiden mielipiteitä tietystä" käytöshäiriöstä"
        Huvittava tuo nimitys. Jos jjoku on erimieltä kanssasi niin kyseisellä henkilöllä on käytöshäiriö. Lukemieni kommenttiesi (usealla nikillä) perusteella olen ymmärtänyt, että olit joskus kakkonen, joka yleisestä käytännöstä poiketen sai kuitenkin miehen jättämään silloisen vaimonsa. Vaimo kait yritti i vastustaa ja teki kaikkensa pitääkseen perheen koossa ja sitä sinä kutsut käytöshäiriöksi.
        En tunne tapausta eikä tuo ex ole täällä puolustamassa itseään niin eipä sitä voi tuomitakaan. Ennemmin sanoisin sinulla, joka halusit perheellisen miehen itsellesi,olevan mainitsemasii "käytöshäiriö".
        MAhtavaa, että silti osaat nauttia elämästäsi petturin rinnalla. Noh, saithan sitä mitä halusit.
        Toivottavasti tuo vihaamasi exä saa rauhan elää elämäänsä.


    • I'm freeeee!

      Minä jätin miehen, joka on ollut salasuhteeni 5 vuoden ajan! Rakastin enemmän kuin mitään muuta kyseistä ihmistä, mutta rehellinen elämä vei voiton! On voittajafiilis! Jos mies haluaa hankkia uuden kakkosen, niin voi!!! Minä olen vapaa jatkamaan puhtaalta pöydältä!!! Vaimo saattaa ikävä kyllä joutua kärsimään taas... en tahtoisi mitään pahaa hänelle. Erittäin mukava ihminen.

    • Anonyymi

      En oikeasti usko, että saan mieheni koskaan takaisin. Temppeliyhdistyksen ratkaisun avulla rauha on palautunut. Olen iloinen voidessani olla todistussivullasi ja jakaa onneni. Ota häneen yhteyttä ja kerro oma todistuksesi. Voit ottaa yhteyttä pappi TAKUTAan WhatsAppissa tai lähettää hänelle sähkeen tähän puhelinnumeroon ((➕ 𝟙-𝟞𝟝𝟫-𝟚𝟘𝟚-𝟟𝟚𝟙-𝟠))

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eli persujen rääkyminen Marinin hallituksen velanotosta oli sitä itseään

      "Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa." El
      Maailman menoa
      94
      6506
    2. MTV3 - Auerin poika todistaa videolla, miten Anneli pahoinpiteli lapsia!

      Kello 10.04 – Ainakin kerran viikossa se löi. Löi muitakin sisaruksia, mutta ei isosiskoa. Nuorinta siskoa en ole nähny
      Henkirikokset
      53
      5574
    3. Orpon hallitus paskoi kaikki hommat

      ja "yllätäen" ilmestyi raportti Marinin hallituksen tuhlailusta, raportti tuli kuin TILAUKSESTA.
      Maailman menoa
      62
      4339
    4. NO NIIN! Nyt on sitten prinsessa Sannan sädekehä lopullisesti rikottu

      narsistia ei kannata enää kuin ne fanaattisimmat kulttilaiset, jotka ovat myös sitä Suomen heikkoälyisintä sakkia. Kun
      Maailman menoa
      82
      4234
    5. Kansa haluaa Marinin hallituksen takaisin ja Orpon pois

      Suomen kansa on nyt ilmoittanut millaisen hallituksen Suomi tarvitsee. "Suomalaisten suosikki seuraavaksi hallituspohja
      Maailman menoa
      76
      3984
    6. Mikä piirre kaivatussa on sinulle se juttu?

      Tunnetko kaivattuasi vai onko hän haavekuva, jota et edes tunne? Joskus tää asia ei ole niin selvää.
      Ikävä
      81
      1361
    7. Anteeksi kaikesta...

      Olin tosi hölmö...
      Ikävä
      78
      1197
    8. Tylsille treffeille

      Hiljaisen ukon kans nuotiolle?
      Tunteet
      328
      1165
    9. Onko kaivattusi muuttunut sinä aikana

      Kun olet hänet tuntenut? Jos, mihin suuntaan? Mistä epäilet muuttumisen johtuneen?
      Ikävä
      32
      920
    10. Upeeta! Rauha tulee pian!

      Hieno suunnitelma ja se on toteutumassa alle kahdessa viikossa. Jihuu! Tätä on odotettukin, nyt se tulee! https://www.is
      Maailman menoa
      299
      875
    Aihe