Pellon oikea vuokrahinta

Trolli!! Millään laskelmalla ei tälläistä pysty osoittamaan. Vuokrahinnan kipuraja 350€/ha

No joo'o kirjoitti:

Trolli!! Millään laskelmalla ei tälläistä pysty osoittamaan. Vuokrahinnan kipuraja 350€/ha

leimaaminen on keskustelupalstoilla yleinen väittelyn hävinneen tai valheellista väittämää itsepäisesti ylläpitävän keskustelijan epätoivoinen yritys pelastaa kasvonsa.

Siilä ei ole mitään tekemistä, että mitä pelto maksaa, kun vuokra hintoja määritellään. laskutaidottomat vetää hinnat taivaisiin ja sitten itketään heikkoa kannattavuutta. Sieltä pellota ei tule yhtään enempää satoa ja tuloa, vaikka siitä pellosta maksaa 25000€/ha taikka vuokraa 750€/ha.
Tämä on ihan viljelijöiden itse aiheuttamaan, että viljelystä ei jää katetta.

Suurella hehtaarisadolla tietysti kovallakin vuokralla hankittu pelto tuo jotain katetta, mutta parin vuoden vuokrasopimuksilla se pelto on niin huonosti hoidettu, että sieltä ei vedetä mitään 8000kg/ha satoja. Ja keskisadot jää melkoisen paljon alhaisemmiksi jokaisella tilalla. 4000kg/ha on jo kova keskisato todellisuudessa.

Nähtävästi enään maatalousopetuksessa ei opeteta katelaskelmien tekoa ja liikeoppia, kuten omana aikanani Salimäki takoi oppia meihin.

ps. sama muuten pätee muihinkin vuokriin, vaikka maksat asunnosta kuinka paljon, ei siitä vuokraa kiskota yhtään enempää, mitä on mahdollista.

Vanhaakoulukuntaa kirjoitti:

Siilä ei ole mitään tekemistä, että mitä pelto maksaa, kun vuokra hintoja määritellään. laskutaidottomat vetää hinnat taivaisiin ja sitten itketään heikkoa kannattavuutta. Sieltä pellota ei tule yhtään enempää satoa ja tuloa, vaikka siitä pellosta maksaa 25000€/ha taikka vuokraa 750€/ha.
Tämä on ihan viljelijöiden itse aiheuttamaan, että viljelystä ei jää katetta.

Suurella hehtaarisadolla tietysti kovallakin vuokralla hankittu pelto tuo jotain katetta, mutta parin vuoden vuokrasopimuksilla se pelto on niin huonosti hoidettu, että sieltä ei vedetä mitään 8000kg/ha satoja. Ja keskisadot jää melkoisen paljon alhaisemmiksi jokaisella tilalla. 4000kg/ha on jo kova keskisato todellisuudessa.

Nähtävästi enään maatalousopetuksessa ei opeteta katelaskelmien tekoa ja liikeoppia, kuten omana aikanani Salimäki takoi oppia meihin.

ps. sama muuten pätee muihinkin vuokriin, vaikka maksat asunnosta kuinka paljon, ei siitä vuokraa kiskota yhtään enempää, mitä on mahdollista.

Lue lisää

Niin että?

"Tämä on ihan viljelijöiden itse aiheuttamaan, että viljelystä ei jää katetta."

"Nähtävästi enään maatalousopetuksessa ei opeteta katelaskelmien tekoa ja liikeoppia, kuten omana aikanani Salimäki takoi oppia meihin."

Itse aina kauhulla luen tällaisia ihan vakavissaan kirjoitettuja kirjoituksia:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11727230

"Kannattavia sijoituksia, maata ei valmisteta enää, arvo tulevaisuudessa huikea!"

"Maata ei oikeastaan tarvitse kuolettaa koskaan, sillä myytäessä saa aina anempi kuin itse on maksanut, eli maksoi se mitä tahansa, niin raha on siinä vain sijoitettuna siksi aikaa kun itse sitä viljelet, kun lopetat viljelyn niin saat sijoituksesi takaisin.

No pankeissahan tämä ei tietenkään mene läpi, mutta kyse olikin periaatteesta, eli pellon hintaa ei sinänsä kannata voivotella, se on vain sijoitus jonka realisoit kun myyt tilasi seuraavalle. "


Että sellaista talousosaamista sitä tiloilla...

Totuuden sanoja? kirjoitti:

Niin että?

"Tämä on ihan viljelijöiden itse aiheuttamaan, että viljelystä ei jää katetta."

"Nähtävästi enään maatalousopetuksessa ei opeteta katelaskelmien tekoa ja liikeoppia, kuten omana aikanani Salimäki takoi oppia meihin."

Itse aina kauhulla luen tällaisia ihan vakavissaan kirjoitettuja kirjoituksia:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11727230

"Kannattavia sijoituksia, maata ei valmisteta enää, arvo tulevaisuudessa huikea!"

"Maata ei oikeastaan tarvitse kuolettaa koskaan, sillä myytäessä saa aina anempi kuin itse on maksanut, eli maksoi se mitä tahansa, niin raha on siinä vain sijoitettuna siksi aikaa kun itse sitä viljelet, kun lopetat viljelyn niin saat sijoituksesi takaisin.

No pankeissahan tämä ei tietenkään mene läpi, mutta kyse olikin periaatteesta, eli pellon hintaa ei sinänsä kannata voivotella, se on vain sijoitus jonka realisoit kun myyt tilasi seuraavalle. "


Että sellaista talousosaamista sitä tiloilla...

Lue lisää

Tuo seuraavalle myynti on sukupolven vaihdos tilanteessa adsurdia juttua.Rahastat oman lapsesi joka on hyvässä lykyssä muutaman vuoskymmenen kusessa.Ulkopuolisita harvalla löytyy voimaa esinm. 50 ha ostamiseen

Ylipäätään tilaln lunastaminen alkaa olla aika kovaa hommaa nykytuotoilla kun verutusarvot ovat kihautetut.

Totuuden sanoja? kirjoitti:

Niin että?

"Tämä on ihan viljelijöiden itse aiheuttamaan, että viljelystä ei jää katetta."

"Nähtävästi enään maatalousopetuksessa ei opeteta katelaskelmien tekoa ja liikeoppia, kuten omana aikanani Salimäki takoi oppia meihin."

Itse aina kauhulla luen tällaisia ihan vakavissaan kirjoitettuja kirjoituksia:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11727230

"Kannattavia sijoituksia, maata ei valmisteta enää, arvo tulevaisuudessa huikea!"

"Maata ei oikeastaan tarvitse kuolettaa koskaan, sillä myytäessä saa aina anempi kuin itse on maksanut, eli maksoi se mitä tahansa, niin raha on siinä vain sijoitettuna siksi aikaa kun itse sitä viljelet, kun lopetat viljelyn niin saat sijoituksesi takaisin.

No pankeissahan tämä ei tietenkään mene läpi, mutta kyse olikin periaatteesta, eli pellon hintaa ei sinänsä kannata voivotella, se on vain sijoitus jonka realisoit kun myyt tilasi seuraavalle. "


Että sellaista talousosaamista sitä tiloilla...

Lue lisää

Täällä maaseudulla on tosiaan monenlaista talousosaamista... Olin joitaki vuosia sitten ostamassa erästä peltoaluetta ja tein siitä ihan hirveän hintaisen tarjouksen, jota jo itsekin koettelin todella, mutta kun pelto rajoittui tilani talouskeskukseen laskin jo tonttiarvojakin tarjoukseen mukaan. Pidin jo itseäni täysin hulluna, vaan kuinkas kävikään, eräs naapuri ostikin tuon pellon vielä kovempaan hintaan.
Koomisinta oli, kun myyjä kommentoi tarjoustani; että en voinnut maksaa enempää, kun (minulla) ei ole karjaa.
Minua ei ole vieläkään kaduttanut taikka ottanut nuppiin, että en tuolloin vielä korottanut tarjoustani taikka tuo pelto ei tullut sillä tarjoamallani hinnalla. Naapurini sen sijaan voihki jälkeenpäin ostostaan, eikä saannut siitä pellostaan enään myydessään varmaan puoliakaan maksamastaan summasta. Minulle sitä ei ole edes enään tarjottukaan, vaikka minulla olisi edelleenkin sille myös arvoa tonttina (kenellekään toiselle siitä ei olekaan tonttina arvoa johtuen sähkö-, puhelin kaapeleista ja vesi- ja viemäriputkista).

Vanha kauppaneuvos setäni opetti minua nuorena aikoinaan; että voitto tehdään ostettaessa, ei myydessä. Tätä ohjetta olen toteuttanut tuon Salimäen liikeopin opetusten kanssa. Peltoni olen ostanut varsin kohtuulliseen hintaan ja viljelen kohtuuhintaisia vuokrapeltojakin.

Vanhaakoulukuntaa kirjoitti:

Täällä maaseudulla on tosiaan monenlaista talousosaamista... Olin joitaki vuosia sitten ostamassa erästä peltoaluetta ja tein siitä ihan hirveän hintaisen tarjouksen, jota jo itsekin koettelin todella, mutta kun pelto rajoittui tilani talouskeskukseen laskin jo tonttiarvojakin tarjoukseen mukaan. Pidin jo itseäni täysin hulluna, vaan kuinkas kävikään, eräs naapuri ostikin tuon pellon vielä kovempaan hintaan.
Koomisinta oli, kun myyjä kommentoi tarjoustani; että en voinnut maksaa enempää, kun (minulla) ei ole karjaa.
Minua ei ole vieläkään kaduttanut taikka ottanut nuppiin, että en tuolloin vielä korottanut tarjoustani taikka tuo pelto ei tullut sillä tarjoamallani hinnalla. Naapurini sen sijaan voihki jälkeenpäin ostostaan, eikä saannut siitä pellostaan enään myydessään varmaan puoliakaan maksamastaan summasta. Minulle sitä ei ole edes enään tarjottukaan, vaikka minulla olisi edelleenkin sille myös arvoa tonttina (kenellekään toiselle siitä ei olekaan tonttina arvoa johtuen sähkö-, puhelin kaapeleista ja vesi- ja viemäriputkista).

Vanha kauppaneuvos setäni opetti minua nuorena aikoinaan; että voitto tehdään ostettaessa, ei myydessä. Tätä ohjetta olen toteuttanut tuon Salimäen liikeopin opetusten kanssa. Peltoni olen ostanut varsin kohtuulliseen hintaan ja viljelen kohtuuhintaisia vuokrapeltojakin.

Lue lisää

Niiin nojoo, se riipppuu niin monesta asiasta, missä se pelto on, kuinka iso ala on kyseessä, paljonko on entistä ja onko omaa rahaa tilillä mitenkä, mikäli kaikki noi kohdat natsaa sopivasti, niin hinta voi nousta aika korkeellekkin, eikä haittaa mitään.

Toiset ei vaan kirjoitti:

Tuo seuraavalle myynti on sukupolven vaihdos tilanteessa adsurdia juttua.Rahastat oman lapsesi joka on hyvässä lykyssä muutaman vuoskymmenen kusessa.Ulkopuolisita harvalla löytyy voimaa esinm. 50 ha ostamiseen

Ylipäätään tilaln lunastaminen alkaa olla aika kovaa hommaa nykytuotoilla kun verutusarvot ovat kihautetut.

Lue lisää

Tanskassa toimitaan tähän tyyliin, mutta siellä onkin maailman velkaisimmat maatilat, eikä ne tahdo sittenkään oikein selvitä nykyisillä tuottajahinnoilla.

Eli ostaja ostaa tilan velkoineen, joskus riittää että ottaa velat hoitaakseen.

vanhaa ja vanhaa kirjoitti:

Niiin nojoo, se riipppuu niin monesta asiasta, missä se pelto on, kuinka iso ala on kyseessä, paljonko on entistä ja onko omaa rahaa tilillä mitenkä, mikäli kaikki noi kohdat natsaa sopivasti, niin hinta voi nousta aika korkeellekkin, eikä haittaa mitään.

Lue lisää

Ei niitä omia rahoja tililtä kannata ihan mihin vaan sijoittaa. Kyllä pitää olla tolkku ostamisessa. Toki naapurissa myydään harvoin maata, että se tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi, mutta järjellisesti. Olen tässä vuosien varrella nähnyt aika monta tapausta, kun naapurista ostettu kallis lisämaa on aiheuttanut täydellisen katastrofin. Omaa tilaani olen suurelta osin laajentanut pakkohuutokaupoista ostetuilla tiloilla.

Suosittelen monelle viljelijälle seuraavaa kirjaa luettavaksi; Eduard Vilde, Mäenkylän maitomies, jonka löytää kirjastoista ainakin kaukolainana. Tarina on vanha, mutta pätee hyvin nykyiseenkin maatalouteen.

Vanhaakoulukuntaa kirjoitti:

Ei niitä omia rahoja tililtä kannata ihan mihin vaan sijoittaa. Kyllä pitää olla tolkku ostamisessa. Toki naapurissa myydään harvoin maata, että se tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi, mutta järjellisesti. Olen tässä vuosien varrella nähnyt aika monta tapausta, kun naapurista ostettu kallis lisämaa on aiheuttanut täydellisen katastrofin. Omaa tilaani olen suurelta osin laajentanut pakkohuutokaupoista ostetuilla tiloilla.

Suosittelen monelle viljelijälle seuraavaa kirjaa luettavaksi; Eduard Vilde, Mäenkylän maitomies, jonka löytää kirjastoista ainakin kaukolainana. Tarina on vanha, mutta pätee hyvin nykyiseenkin maatalouteen.

Lue lisää

No eihän näistä ostoista mitään tule, jos aina vaan kyttää parempaa ajankohtaa.

vanhaa ja vanhaaa kirjoitti:

No eihän näistä ostoista mitään tule, jos aina vaan kyttää parempaa ajankohtaa.

Joka päivä myydään taikka joka toinen päivä. Kyllä se ostaminen onnistuu! Olen aiemmin tehnyt työkseni ostamista jolla juuri tehtiin se tili.

Vanhaakoulukuntaa kirjoitti:

Täällä maaseudulla on tosiaan monenlaista talousosaamista... Olin joitaki vuosia sitten ostamassa erästä peltoaluetta ja tein siitä ihan hirveän hintaisen tarjouksen, jota jo itsekin koettelin todella, mutta kun pelto rajoittui tilani talouskeskukseen laskin jo tonttiarvojakin tarjoukseen mukaan. Pidin jo itseäni täysin hulluna, vaan kuinkas kävikään, eräs naapuri ostikin tuon pellon vielä kovempaan hintaan.
Koomisinta oli, kun myyjä kommentoi tarjoustani; että en voinnut maksaa enempää, kun (minulla) ei ole karjaa.
Minua ei ole vieläkään kaduttanut taikka ottanut nuppiin, että en tuolloin vielä korottanut tarjoustani taikka tuo pelto ei tullut sillä tarjoamallani hinnalla. Naapurini sen sijaan voihki jälkeenpäin ostostaan, eikä saannut siitä pellostaan enään myydessään varmaan puoliakaan maksamastaan summasta. Minulle sitä ei ole edes enään tarjottukaan, vaikka minulla olisi edelleenkin sille myös arvoa tonttina (kenellekään toiselle siitä ei olekaan tonttina arvoa johtuen sähkö-, puhelin kaapeleista ja vesi- ja viemäriputkista).

Vanha kauppaneuvos setäni opetti minua nuorena aikoinaan; että voitto tehdään ostettaessa, ei myydessä. Tätä ohjetta olen toteuttanut tuon Salimäen liikeopin opetusten kanssa. Peltoni olen ostanut varsin kohtuulliseen hintaan ja viljelen kohtuuhintaisia vuokrapeltojakin.

Lue lisää

voisitko kertoa enemmän noista kunnallistekniikan putkista, kun kaupunki aikoo keskelle peltoani viemäriverkkoa, vaikka muuallekin saisi.
Saattaisi joskus olla tonttia.

viemäriputki@ kirjoitti:

voisitko kertoa enemmän noista kunnallistekniikan putkista, kun kaupunki aikoo keskelle peltoani viemäriverkkoa, vaikka muuallekin saisi.
Saattaisi joskus olla tonttia.

Lue lisää

Jotain kokemusta on itsellä, kun muutama putki ja piuha on tuolla maassa. Ensinnäkin kaupunki taikka kunta ei tule sinne pello kaivamaan yhtään putkea, ellei sinun nimeäsi ole sopimuspaperissa. Tosin taas lain mukaan olet velvollinen suostumaan... vaan tähän väliin jää aika paljon kuitenkin neuvoteltavaa.

Omalla kohdallani on käyty neuvottelut, että mihin sijoitetaan ja mitä. En sinällään ole vastustanut näitä hankkeita, mutta kannattaa aina miettiä taikka ainakin koettaa miettiä hieman tulevaisuuteenkin. Putket ja kaapelit ovat jatkossa rasitteita, niiden päälle ei saa rakentaa ja monet työt vaativat putkien ja kaapeleiden haltijoilta luvan ko. töille. Haitta ei siis ole mitenkään vähäinen, jos sitä oikein alkaa ajattelemaan.

Pellosta saa tietty korvauksen, kun sinne sitten sijoitetaan noita putkia ja kaapeleita, kun olet siihen suostunut. Korvauksista kannattaa pitää kiinni juuri tuossa em. syistä. Putkien siirtäminen myöhemmin omalla kustannuksella maksaa. Jos mahdollista, niin pyri saamaan ne viemäriputket johonkin pellon laitaan taikka jos mitenkään mahdollista, niin kokonaan pois pellolta metsän puolelle, siten kuitenkin, että voit mahdollisesti hyödyntää sitä viemärilinjaa myöhemmin niiden tonttien myynnissä.

Paineviemärihän sinne on tulossa? Paineviemäri tietää myös pumppaamoita taikka pumppaamon, jolle on vedettävä sähkökaapeleita, nämä unohtuvat herkästi niitä viemäreitä suunniteltaessa, pidetään ihan sivuseikkana, mutta ainakin meidän tilamme mailla sähköä jouduttiin vetämään maakaapeleilla useamalle pumppaamolle ja jälki voi olla rujoakin, sopimukset tiukasti niistäkin. Paineviemäri sinällä ei ole pellolla paha, jos vain valvot hyvin, että urakoitsija tekee salaojien alitukset kunnolla, jotka muuten tehdään miten sattuu. Salaojien toimivuuden kannalta en suosittele viemäriä pellolle myöskään, tämä kokemuksella. Jos viemäri on pakko ottaa pellolle ja voit vaikuttaa sijaintiin vähääkään, niin sellainen kohta, missä vähiten salaojia ja valvot työn kunnolla, edunvalvonnasta voit vaatia korvauksen ja tuosta korvauksesta maininta sopimuksiin.

Jos taas pellollesi on tarkoitus tehdä viettoviemäri, jota kyllä epäilen, mutta kaikki on nähty, siihen älä suostu. On tarkastuskaivoa kaivon perään ja hankaloittaa töitä kummakseen, vaikka jossain pellon reunassa olisikin niitä kansia. minulla on näitä kansia riesana muutamilla vuokrapelloilla, kun peltojen omistajat eivät lainkaan ajatelleet peltojen viljelyä. Viettoviemäri ehdottomasti pellon ulkopuolelle kaikkine tarkistuskaivoineen!

Vanhaakoulukuntaa kirjoitti:

Jotain kokemusta on itsellä, kun muutama putki ja piuha on tuolla maassa. Ensinnäkin kaupunki taikka kunta ei tule sinne pello kaivamaan yhtään putkea, ellei sinun nimeäsi ole sopimuspaperissa. Tosin taas lain mukaan olet velvollinen suostumaan... vaan tähän väliin jää aika paljon kuitenkin neuvoteltavaa.

Omalla kohdallani on käyty neuvottelut, että mihin sijoitetaan ja mitä. En sinällään ole vastustanut näitä hankkeita, mutta kannattaa aina miettiä taikka ainakin koettaa miettiä hieman tulevaisuuteenkin. Putket ja kaapelit ovat jatkossa rasitteita, niiden päälle ei saa rakentaa ja monet työt vaativat putkien ja kaapeleiden haltijoilta luvan ko. töille. Haitta ei siis ole mitenkään vähäinen, jos sitä oikein alkaa ajattelemaan.

Pellosta saa tietty korvauksen, kun sinne sitten sijoitetaan noita putkia ja kaapeleita, kun olet siihen suostunut. Korvauksista kannattaa pitää kiinni juuri tuossa em. syistä. Putkien siirtäminen myöhemmin omalla kustannuksella maksaa. Jos mahdollista, niin pyri saamaan ne viemäriputket johonkin pellon laitaan taikka jos mitenkään mahdollista, niin kokonaan pois pellolta metsän puolelle, siten kuitenkin, että voit mahdollisesti hyödyntää sitä viemärilinjaa myöhemmin niiden tonttien myynnissä.

Paineviemärihän sinne on tulossa? Paineviemäri tietää myös pumppaamoita taikka pumppaamon, jolle on vedettävä sähkökaapeleita, nämä unohtuvat herkästi niitä viemäreitä suunniteltaessa, pidetään ihan sivuseikkana, mutta ainakin meidän tilamme mailla sähköä jouduttiin vetämään maakaapeleilla useamalle pumppaamolle ja jälki voi olla rujoakin, sopimukset tiukasti niistäkin. Paineviemäri sinällä ei ole pellolla paha, jos vain valvot hyvin, että urakoitsija tekee salaojien alitukset kunnolla, jotka muuten tehdään miten sattuu. Salaojien toimivuuden kannalta en suosittele viemäriä pellolle myöskään, tämä kokemuksella. Jos viemäri on pakko ottaa pellolle ja voit vaikuttaa sijaintiin vähääkään, niin sellainen kohta, missä vähiten salaojia ja valvot työn kunnolla, edunvalvonnasta voit vaatia korvauksen ja tuosta korvauksesta maininta sopimuksiin.

Jos taas pellollesi on tarkoitus tehdä viettoviemäri, jota kyllä epäilen, mutta kaikki on nähty, siihen älä suostu. On tarkastuskaivoa kaivon perään ja hankaloittaa töitä kummakseen, vaikka jossain pellon reunassa olisikin niitä kansia. minulla on näitä kansia riesana muutamilla vuokrapelloilla, kun peltojen omistajat eivät lainkaan ajatelleet peltojen viljelyä. Viettoviemäri ehdottomasti pellon ulkopuolelle kaikkine tarkistuskaivoineen!

Lue lisää

kiitos tiedoista, jos vielä kertoisit, mitkä työt vaativat viemäreiden haltijan suostumuksen, puhuivat vain kyntösyvyydestä ja rakentamisen rajoittamisesta, onko muutakin?
Millä perusteella korvauksia arvioidaan, jos joutuu suostumaan?
Jos naapurilla on mahdollisuus viemärin kaivamiseen omalla maallaan,
eikö se olisi paras?