Koskahan niistä voisi keskustella kiihkottomasti.
Marskilla ei ollut esikunta koulutusta, eikä hän sitä käyttänytkään sen ajan tarpeiden mukaan. Hänen kokemuksensa oli 1.ms ajan ratsuväki kokemus, ei muuta.
Hän johti pääasiassa auktoriteettinsa avulla päättäen kaisista divisioonankomentajista ja siitä ylöspäin. Hän ei paljon keskustellut eikä perustellut komentaja valintojaan.Komentaja joka ei saavuttanut hänen hyväksyntäänsä ei saanut toista tilaisuutta. Ehkä perusteltuakin sota-aikana rintamakomentajista
Pari erikoisuutta talvisodasta. Hän erotti Heiskasen määrättyään ensin tehtävän jota ei voinut toteuttaa, mm Airo kieltäytyi esittelemästä kyseistä vastahyökkäystä, koska marskin antama aika ei ollut mahdollinen. Marski kuvitteli komentavansa ratsuväkeä. Heskanen erotettiin muutaman päivän jälkeen sodan alkamisesta.
Toinen oli Walleniuksen määrääminen torjumaan Viipurinlahden hyökkäystä. Marski ei pitänyt Walleniuksesta tämän IKL toiminnan takia. Hän pääsi Lapin ryhmän komentajaksi ruinaamisen ja paikallistuntemuksensa vuoksi.
Lapin täysin toisenlaisen sodan komentaja määrättiin Viipurinlahdelle keskelle täyttä kriisiä. Tämän oli aiheuttanut päämajan virhe ja huolimattomuus siitä, että venäläiset voisivat hyökätä jäätä pitkin. Joukot oli hajallaan, Wallenius oli täysi väärä mies siihen paikkaan. Hän taisi vielä alkaa ryyppäämään sekavan tilanteen masentamana. Ylipäällikkö eroitti hänet kolmen päivän jälkeen.
Oli käsittämätön virhe määrätä wallenius alunperinkään tuohon tehtävään, marski teki kolme virhettä. Hän ei ymmärtänyt venäläisten mahdollisuutta hyökätä jään yli, siihen ei oltu varauduttu päämajassa mitenkään ja vielä täysin tuollaisiinoloihin sopimaton komentaja
Pari erikoisuutta talvisodasta
Marskilla ei ollut esikunta koulutusta, eikä hän sitä käyttänytkään sen ajan tarpeiden mukaan. Hänen kokemuksensa oli 1.ms ajan ratsuväki kokemus, ei muuta.
Hän johti pääasiassa auktoriteettinsa avulla päättäen kaisista divisioonankomentajista ja siitä ylöspäin. Hän ei paljon keskustellut eikä perustellut komentaja valintojaan.Komentaja joka ei saavuttanut hänen hyväksyntäänsä ei saanut toista tilaisuutta. Ehkä perusteltuakin sota-aikana rintamakomentajista
Pari erikoisuutta talvisodasta. Hän erotti Heiskasen määrättyään ensin tehtävän jota ei voinut toteuttaa, mm Airo kieltäytyi esittelemästä kyseistä vastahyökkäystä, koska marskin antama aika ei ollut mahdollinen. Marski kuvitteli komentavansa ratsuväkeä. Heskanen erotettiin muutaman päivän jälkeen sodan alkamisesta.
Toinen oli Walleniuksen määrääminen torjumaan Viipurinlahden hyökkäystä. Marski ei pitänyt Walleniuksesta tämän IKL toiminnan takia. Hän pääsi Lapin ryhmän komentajaksi ruinaamisen ja paikallistuntemuksensa vuoksi.
Lapin täysin toisenlaisen sodan komentaja määrättiin Viipurinlahdelle keskelle täyttä kriisiä. Tämän oli aiheuttanut päämajan virhe ja huolimattomuus siitä, että venäläiset voisivat hyökätä jäätä pitkin. Joukot oli hajallaan, Wallenius oli täysi väärä mies siihen paikkaan. Hän taisi vielä alkaa ryyppäämään sekavan tilanteen masentamana. Ylipäällikkö eroitti hänet kolmen päivän jälkeen.
Oli käsittämätön virhe määrätä wallenius alunperinkään tuohon tehtävään, marski teki kolme virhettä. Hän ei ymmärtänyt venäläisten mahdollisuutta hyökätä jään yli, siihen ei oltu varauduttu päämajassa mitenkään ja vielä täysin tuollaisiinoloihin sopimaton komentaja
Pari erikoisuutta talvisodasta
Vastaukset 9
Vanhimmat
keskusteltu jo sodan aikana ja loputtomiin sen jälkeen.
Olet noissa mainitsemissasi kohdissa oikeilla jäljillä.
Marskilla oli suuri rintamakokemus. Puutteitaan hän paikkasi puolustusneuvoston pj:na mm. perehtymällä ilmasodankäyntiin Saksassa ja Englannissa.
Nykyajan sodankäynti tuli selväksi myös Talvisodassa.
Se on totta, että Marski johti aika itsevaltaisesti eikä monasti kuunnellut alaisiaan.
Heiskasen erottamisen katsotaan tapahtuneen ilman riittäviä perusteita, Toisaalta Marskin oli voitava luottaa rintamakomentajiin.
Viipurinlahden ongelmat olivat todella osittain PM:n laiminlyöntien syytä. Pakkastalven merkitystä uuden hyökkäystien avaajana ei ymmärretty,
Wallenius oli väärä mies Viipurinlahdelle. Sinne olisi tullut heti Suomussalmen taistelujen jälkeen lähettää Siilasvuo divisioonineen.
Marskista on yleensä kirjoitettu vain mielipiteitä, vasta vähän aikaa sitten on kirjoitettu tutkimuksiakin. Se on työlästä, julkisesti kenraalit eivät ole hänen toimintaansa arvioineet.
He ovat poissa, jäljellä on vaan osittain heidän päiväkirjojaan ja kirjeitään. Nekin usein jälkeenpäin kirjoitettuja.
Kiitos asiallisesta vastauksesta pelkasin stallareiden heti copypeitsaanmaan vanhat juttunsa
on julkaistu 50-luvulta alkaen. Niitä ei vain suuri yleisö tunne.
Niin ja miettikää kokonaisuutta. Aivan epäilemättä Marski teki virheitä esim. henkilövalinnoissa. Normaalin ja älykkään ihmisen tavoin epäonnistumisten vastapainona on paljon onnistumisia. Hyvä esimerkki on Oeschin passittaminen Kannakselle kriittisellä hetkellä ja hyvin tuloksin.
passitettu Kannakselle, vaan Viipurinlahjdelle.
Voidaan kyllä kysyä, oliko se yeleiskunnan päällikölle oikea osoite.
Joukkoja oli vajaa divisioona, Sopiva määrä tarmokkaaalle, rintamakokemusta omaavalle everstille. Niitä kyllä oli. Vaikkapa Kannaksen sotilaspiirin päällikkö Albert Puroma.
Nyt sekoitat henkilöt . Mannerheim nimenomaan määräsi Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi 14. kesäkuuta 1944. Asiasta on lähemmin mm. Helge Seppälän mielestäni ansiokkaassa kirjassa Karl Lennart Oesch - Suomen pelastaja.
Oesch määrättiin Talvisodassa PM:sta Rannikkoryhmän komentajaksi Viipurinlahdelle.
Kesällä -44 hän siirtyi Aunuksen Ryhmän komentajan paikalta.
Marskista, kuten lähes kaikista suurmiehistä, on olemassa "suuren yleisön kuva" ja sitten tutkijoiden kuva. Ja aika harvoin ne ovat ihan yhteneväisiä.
Suomessa on tehty myös kriittistä ja kritisoivaa tutkimusta Mannerheismista ja hänen toimistaan mutta ne eivät ole syystä tai toisesta saavuttaneet kauhean suurta huomiota ihan viime vuosia lukuunottamatta. Mutta kyllä niistä on ollut tietoja myös historiaa harrastavien keskuudessa. Esim. minulle nuo nyt kohulla julkaistut "Marskin suuret virheet" ovat olleet ihan tuttuja jo vuosikymmenten takaa vaikka en ole edes kauhean syvällisesti sotahistoriaan perehtynyt.
Sinällään osa niistä on aina väkisinkin jälkiviisautta mutta monessa asiassa ne ovat vain osa inhimillisempää kuvaa Marskista. Eihän kukaan ole täydellinen eikä kukaan voi aina toimia ilman virheitä.
Chevalierkaartissa (Keisarin henkivartiokaarti) korostettiin uskollisuutta Keisarille. Mannerheim tunnetaankin antibolshevismisistä vakaumuksismistaan.