Suhtautuminen Saarelaan avasi silmäni. Ei enää perussuomalaisuut

.

Toivottavasti myös viheriäiden silmät avautui että terrorismillekin tulee loppu

.

Ahdasmielisyyteen hukkuu inhimillisiä resursseja

02.09.2013 14:59

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on noussut esille synkkiä, ahdasmielisiä äänenpainoja. Kohteena ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, ruotsinkielinen vähemmistö, naiset, seksuaalivähemmistöt tai sosiaalitukien turvin elävät. Monille ns. syyllisten etsiminen tuntuu olevan kovin tärkeää.

Maailman talouskriisin aallot hyökyvät edelleen meille saakka. Elämän lyhytjännitteisyys, työelämän epävarmuus, irtisanomiset ja yleinen epäluottamus elämään aiheuttavat ymmärrettävästi pelkoa ja ahdistusta, jotka voivat purkautua viattomiin kohteisiin.

On inhimillistä, että ihmiset hakevat lohtua tutuista instituutioista ja perinteistä epävarmuuden keskellä. Siksi esimerkiksi uskonnollisuus ja konservatiivinen ajattelu nostavat päätään kriisien keskellä. Parhaimmillaan pienet, tiiviit yhteisöt tarjoavat henkistä hyvinvointia, voimaa ja tukea arjen murheissa. Mutta kääntöpuolena on usein poikkeavien tai eri tavalla ajattelevien ulossulkeminen. Kuinka tyhjän päälle jääkään ihminen, jonka koko elämä on rakennettu esimerkiksi tiiviin, uskonnollisen yhteisön varaan, mutta yhteisö kääntää hänelle selkänsä, jos hän kertoo esimerkiksi olevansa homoseksuaali tai asuvansa avoliitossa? Vielä surullisempaa on, jos joutuu salaamaan lähimmiltäänkin seksuaalisen suuntautumisensa tai henkilökohtaisen vakaumuksensa.

On tutkittu, että itselle tärkeiden sosiaalisten yhteisöjen ulkopuolelle jääminen voi sairastuttaa, paitsi henkisesti, myös fyysisesti. Hyväksyntä; tunne, että kuuluu johonkin, on syvästi inhimillinen tarve. Yhteiskunnassamme on valitettavan monia tahoja, jotka ovat kärkkäästi arvostelemassa ja sulkemassa monenlaisia ryhmiä esimerkiksi hyvinvointivaltion turvaverkkojen ulkopuolelle. Kuinka moni on tullut ajatelleeksi, miten paljon inhimillisiä resursseja hukataan suvaitsemattomuuden ja ahdasmielisen ajattelun takia? Voimat hupenevat sekä arvostelijoilta että arvostelun kohteina olevilta.Yhteiskuntamme saa parhaiten hyödynnettyä kaiken osaamispotentiaalin, jos jokainen ihminen uskaltaa vapaasti ilmaista mielipiteensä, uudet ajatuksensa ja toteuttaa itseään pelkäämättä, että tulee hylätyksi ja jää yksin.

Niin kauan, kuin joillekin on tärkeintä pitää kiinni konservatiivisesta sovinnaisuudesta ja torpedoida kaikki erilaisuus, emme pysty vapauttamaan kaikkea inhimillistä potentiaalia yhteiskunnan ja maailman kehittämiseen. Pohjimmiltaan samasta lähteestä kumpuavat niin pienten, uskonnollisten yhteisöjen harjoittama poikkeavien jäsenten ulossulkeminen, tyttöjen sukupuolielinten silpominen, Breivikin kaltaisten ideologien terrori-iskut kuin myös perussuomalaisten ”maahanmuuttokriittisyys”. Kaikkien näiden taustalla on ahdasmielinen, mustavalkoinen ajattelu, suvaitsemattomuus ja pelko siitä, mitä muut ajattelevat, ja, kuinka maailma muuttuu. Maailma muuttuu, se on varmaa. Mutta voimme hallita muutosta parhaiten, jos kaikki uudet ajatukset, erilaiset näkökulmat ja kaikenlaiset ihmiset saavat vapaasti kukoistaa.



Kolumni on julkaistu Keski-Suomen Viikko-lehdessä 29.8.2013