kirjassaan Kymmenen yhtä vastaan sivulla 194 seuraavaa: "Maaliskuun 12. päivänä III/KTR 9 avasi hävitystulen ja ampui 1 300 kranaattia. Suorasuuntaustykistö tulitti korsuja 1 700 ammuksella. Illalla tulitukseen yhtyivät vielä kranaatinheittimet, jotka ampuivat yhteensä 300 kranaattia. H-hetken lähestyessä kaikki aseet kiihdyttivät tulitustaan, jota säestivät vielä kymmenet konekiväärit. Kerrankin Kuhmon rintamalla suomalaisten tykit jyskivät syytäen mottialueelle kranaatteja yhtenä jyminänä."
Nyt ei sitten kenenkään tarvii enään arvailla oliko Kuhmossa tykistöllä kranuja riittämiin vaiko ei. Ehkä osa noista 3 300 kranusta ammuttuna Summassa olisi ollut tärkeämmässä paikassa.
Nyt ei sitten kenenkään tarvii enään arvailla oliko Kuhmossa tykistöllä kranuja riittämiin vaiko ei. Ehkä osa noista 3 300 kranusta ammuttuna Summassa olisi ollut tärkeämmässä paikassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Ehkä osa noista 3 300 kranusta ammuttuna Summassa olisi ollut tärkeämmässä paikassa"
Ei kyllä Kuhmon motit olivat tärkeimmät, siellähän oli ihan oikea kenu saatavana. Kannaksella kaatui vain tavallisia suomalaistalonpoikia, ja niitähän oli liikaa, ei enää omasta maasta ruoka riittäny.
"Ei kyllä Kuhmon motit olivat tärkeimmät, siellähän oli ihan oikea kenu saatavana. Kannaksella kaatui vain tavallisia suomalaistalonpoikia, ja niitähän oli liikaa, ei enää omasta maasta ruoka riittäny."
Lapsellinen purkaus:-)
Jos suomalaisilla olisi ollut tykkejä ja ammuksia talvisodassa kuten kesällä 1944 olisi puna-armeija teurastettu niin Summassa, Taipaleessa, Kollaalla,Talissa kuin Viipurinlahdellakin. Ammuspulan takia tärkeimmän lahtauksen suoritti konekiväärimiehet.
Taas tätä. Jo joitakin vuosia sitten joku osoitti tällä palstalla toteen että Kuhmon suunnan pattereilla oli käytössä harvinaisen kaliberin tykit joiden ammustarvikkeet eivät sopineet minkään muun kaluston ammuttaviksi. Miten ne siis olisi voitu ampua Kannaksella?
-----Miten ne siis olisi voitu ampua Kannaksella? ----
Kauheen helposti,olisi viety osa Kuhmon tykkejä ammuksineen Kannakselle. Ja pitäneekö juttusi edes vettä.
Kirjoitin jo vuosia sitten tämän ketjun aloituksen ja sinne jutun Kuhmon ennätysammunnasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226
Tykistön ammuspula Talvisodan
78 Vastausta 4 135 Lukukertaa
legendaa?
26.3.2007 12:14
Talvisodan ennätys Kuhmossa?
Täällä suunnalla rintamaa ei ollut pulaa tykistön ammuksista. Tosin Suomen Kenttätykistön Historia ja Siilasvuon muistelmat väittää ammuspulan vallinneen täälläkin, mutta yllättävästi sitä amitsuunia tuntui löytyneen!
Tehtiinkö Talvisodan tykistötulitusennätys
1-2.3.1940 ja 11-12.3.1940 Kuhmossa?
Lähde: Talvisotakronikka, Gummerus 1989, sivu 161
Esikuntakukkula Kuhmon Saunajärven Luelahden kolmoismotissa tuhottiin kahden päivän tykistötulituksen jälkeen. Mottiin ammuttiin noin 3000 kranaattia mm. viidellä kenttäkanuunalla.
Sivu 170:
Seuraavaa osaa kolmoismotista vallatiin heti perään: Luelahti itäistä yritettiin vallata kolmeen eri otteeseen. 1.kerran tykistövalmistelusta ei ole tarkkaa mainintaa. Toista vaihetta valmisteltiin vuorokausi (ammusmäärää ei ilmoiteta). Kolmannessa vaiheessa siihen varattiin 1500 ammusta ja aikaa vuorokausi...
Sama kirja sivu 179:
Kuhmon Saunajärven Luelahti Läntinen jäi valtaamatta!
Hävitystuleen ja valmisteluun oli varattu 7300 ammusta. Tulitus aloitettiin 11.3.1940 kanuunoiden pst-tykin ja yhden viholliselta vallatun haupitsin suora-ammunnalla. Seuraavana aamuna siihen yhtyi patteristo ja vähän ennen hyökkäyshetkeä neljän joukkueen kranaatinheittimet...
Motin valtaus jäi hieman kesken rauhan saapumisen vuoksi. Valtaajat pääsivät 30m:n päähän ensimäisistä taisteluhaudoista...
----Hävitystuleen ja valmisteluun oli varattu 7300 ammusta.----
Aivan rikollista kun Kannaksen rintaman osilla oli joinain pahimpina päivinä vain joitain kymmeniä kranuja ja iippo tuli päälle tiheinä laumoina.
Kannaksella oli tykistön ja heittimistön pääosa ja sieillä ammuttiin enin osa kranaateista, jopa 90 %, koska muilla irntamilla tykistöä oli hyvin vähän..
Jotta ammusvarastot eivät tyhjenisi, oli päivittäinen kulutus määrätty putkea kohti 25 ls:ksi Se saattoi jossain vaiheessa olla pienempikin täydennysmahdollisuuksien mukaan. Kranaatteja oli myös joillekin kaliipereille (75-76 mm) enemmän kuin muille.
Sodan aikana ammuttiin 1,3 miljoonaa kranaattia. Kuhmon kranut eivät tässä merkitse hevon huituvaa,
Se on sitten eri juttu, että Kuhmossa todella käytettiin ehkäpä koko sodan yksittäisen taistelun ennätysmäärä. Kyse oli kuitenkin siitä, että kranaatteja oli aiemmin erikseen säästelty ja nyt ne päätettiin käyttää,koska jalkaväki oli kärsinyt hyvin raskaita tappioita.
Niilo Kivakka
Nikolai (Nikke) Ievanen, sukunimi aik. Issaijeff, käytti kirjailijanimeä Niilo Kivakka (18. marraskuuta 1921 Kiimasjärvi, Karjalan työkansan kommuuni – 8. kesäkuuta 1982 Pietarsaari) oli suomalainen sotakirjailija.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka
US 17.6.1982
"Nuorena Kuhmossa Ievanen toimi suojeluskunnassa. Talvisotaan hän osallistui Kuhmon rintamalla (Sp 5) ja Jatkosodassa hän kuului "Marskin sisseihin", suoraan Päämajan alaisiin kaukopartiomiehiin. Hän toimi radistina mm. os. Marttinassa ja osasto Kuismasessa. Ansioistaan hänet ylennettiin kersantiksi ja hänelle myönnettiin mm. Kainuun Risti miekoilla ja soljilla. Hän suoritti myös RUK:n."
Tässä on Ievasen US:ssa olleesta nekrologista vain sotaa koskeva osuus.