Mannerheimin osuus 1918 murhiin

Marskimarssi

Niin laski Marsalkan silmäluomi:
oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
sen sankarit metsissä käpyjä keräs.

Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
oli Wiborg mennyt , oo! kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin kookasta hautaa.

Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
ja Suomen leijona naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se että
oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä.

Että kirottu Kemppi sen tehdä tohti!
Että prikaati laukkasi Kouvolaa kohti!
Että osaakin olla niin itsepäinen
tuo parjattu sotamies venäläinen.

Otur, olycka de' va' de' som mej hände
och de' va' bara skit som Adolf hit sände!
Vaan ei sittenkään tappio mieltäni paina:
olen taistellut usein ja hävinnyt aina.

Valan kerran hän vannoi: Miekkani tuppeen
panen vasta sitten kun viimeiseen gubbeen
on kamppailtu, kaaduttu osa niin nätti
vasta sitten kun vapaa on Liivi ja Lätti.

Lojui nurkassa miekkansa tupetta yhä,
Nickleen sitä jynssäili, arki tai pyhä.
Oli kartalta pyyhkäisty veljemme Eesti.
Sitä Siilasvuo tuijotti lasittuneesti.

Kerran jalosti yleni eloni kaari
Kunpa istuisi vieläkin Kremlissä Tsaari!
Vaan ei siellä lemussa vodkan ja kaalin
punoo juoniaan Molotov niin ja se Stalin.

Mutt' niinhän se on, ach fan och förbannat;
senhän palkaksi saat kun sä parhaasi annat,
ura katkeaa mulla nyt kasakkain peitsiin,
Kaivopuisto adjöö, minä matkustan Schweiziin.

Teille Heinrichs ja Airo myös hyvästit sanon
ja kaikkia kiitän ja anteeksi anon
pian sammuvat lieskat ja hälvenee sauhu
älä muistele pahalla, Marokon Kauhu.

Niin Marsalkan luomi vihdoin taas nousi,
veri sininen tyynesti suolissa sousi.
Hän huokasi, hetkisen ääneti vietti:
hän jäähyväissanoja miehilleen mietti.

Hän selkänsä suoristi, käskynsä jakoi,
ja kirjuri käskyn sen koneella takoi:
"Te kuulkaa, sankarit Summan ja Kollaan,
päiväkäskyni viimeinen: Kusessa ollaan."

-----Mannerheim kielsi sotavankien ampumiset useaan otteeseen mm. ennen Tampereen valtausta ja viimeisen kerran 13.5. 18.-----

Kiellot olivat pelkkiä näennäisyyksiä koska hän ei tunnetusti mitenkään yrittänyt valvoa kiellon noudattamista. Kokeneena kenraalina hän kyllä tiesi keinot joilla panna tarvittaessa murhaajat kuriin ja hyvinkin nopeasti. Mutta niitä keinoja ei käytetty.

-----Hänen määräämänsä kenttäoikeudet lopettivat teloitukset -----

Miksikäs määräsi kenttäoikeudet jos ei halunnut laittomia teloituksia. Outo on selityksesi.

-----Valtionhoitajana Mannerheim armahti 2 000 punavankia jäljellä olleista noin
6 000:sta.----

Pitäisikö sotarikosten ja joukkomurhien lopettamisesta palkita murhaajia ja ylistää heidän jalomielisyyttään kun jättävät osan vangeistaan tappamatta? Sitäpaitsi, murhaaminen lopetettiin ulkomaitten lehdistössä nousseen kalabaliikin takia, ei siksi, että valkoisista olisi yhden äkin tullut niin jalomielisiä.

kupulai-kaani kirjoitti:

-----Mannerheim kielsi sotavankien ampumiset useaan otteeseen mm. ennen Tampereen valtausta ja viimeisen kerran 13.5. 18.-----

Kiellot olivat pelkkiä näennäisyyksiä koska hän ei tunnetusti mitenkään yrittänyt valvoa kiellon noudattamista. Kokeneena kenraalina hän kyllä tiesi keinot joilla panna tarvittaessa murhaajat kuriin ja hyvinkin nopeasti. Mutta niitä keinoja ei käytetty.

-----Hänen määräämänsä kenttäoikeudet lopettivat teloitukset -----

Miksikäs määräsi kenttäoikeudet jos ei halunnut laittomia teloituksia. Outo on selityksesi.

Lue lisää

asetettiin, kun Vaasan hovioikuden presidentti Söderholm katsoi ne laillisiksi.

"Miksikäs määräsi kenttäoikeudet jos ei halunnut laittomia teloituksia. Outo on selityksesi."

Kenttäoikeudet tutkivat esimerkiksi Tamperella yli 10 000 vankia ja määräsivät noin 3-5 %:lle kuolemantuomiot. Tämä tapahtui kylläkin vasta, kun valtauksen jälkeinen vankien ampuminen oli ohi.

Mannerheim kielsi 13.5. kenttäoikeuksia tuomitsemasta punaisia. Heidät tuli lähettää vankileireille valtionrikosoikeuksien tuomittaviksi.

Voisitte kyllä edes hieman perehtyä siihen, mitä 1918 todella tapahtui. Se vain ei taida sopia poliittiseen uskoonne?

kupulai-kaani kirjoitti:

-----Valtionhoitajana Mannerheim armahti 2 000 punavankia jäljellä olleista noin
6 000:sta.----

Pitäisikö sotarikosten ja joukkomurhien lopettamisesta palkita murhaajia ja ylistää heidän jalomielisyyttään kun jättävät osan vangeistaan tappamatta? Sitäpaitsi, murhaaminen lopetettiin ulkomaitten lehdistössä nousseen kalabaliikin takia, ei siksi, että valkoisista olisi yhden äkin tullut niin jalomielisiä.

Lue lisää

"Sitäpaitsi, murhaaminen lopetettiin ulkomaitten lehdistössä nousseen kalabaliikin takia, ei siksi, että valkoisista olisi yhden äkin tullut niin jalomielisiä. "

Armahtaminen ja ehdonalaiseen päästäminen alkoi jo kesällä -18, kun Svinhufvudin hallitukselle selvisi leirien todellinen tilanne.Syykyyn 15. vankeja oli jäljellä noin
25 000. Armahtaminen oli siismmelko nopeaa, mutta ei ehkäissyt kuolemista kulkutauteihin ja aliravitsemukseen.

Yksikään ulkovaltio ei asiaan puuttunut. Joissain kommunistilehdissä saattoi olla artikkeleita.

Höpöhöpö taas!! kirjoitti:

"Sitäpaitsi, murhaaminen lopetettiin ulkomaitten lehdistössä nousseen kalabaliikin takia, ei siksi, että valkoisista olisi yhden äkin tullut niin jalomielisiä. "

Armahtaminen ja ehdonalaiseen päästäminen alkoi jo kesällä -18, kun Svinhufvudin hallitukselle selvisi leirien todellinen tilanne.Syykyyn 15. vankeja oli jäljellä noin
25 000. Armahtaminen oli siismmelko nopeaa, mutta ei ehkäissyt kuolemista kulkutauteihin ja aliravitsemukseen.

Yksikään ulkovaltio ei asiaan puuttunut. Joissain kommunistilehdissä saattoi olla artikkeleita.

Lue lisää

Älä valehtele!
Waldenin sellu Valkeakoskelta ei meinannut mennä Englantiin kaupan, kun ostajat halusivat painostaa Suomea jonkinlaiseksi sivistysvaltioksi. Ranskan asianhoitaja otti murhaamisen puheeksi pääministerinkanssa 23.6.1918.
Toisaalta Ruotsissa sosdemit saivat varmuuden vasta kesällä, mikä kansanmurha oli meillä menossa. Siihen saakka oli juhlittu heidän sakkinsa murhaamisorgiaa.

Valehtelet! kirjoitti:

Älä valehtele!
Waldenin sellu Valkeakoskelta ei meinannut mennä Englantiin kaupan, kun ostajat halusivat painostaa Suomea jonkinlaiseksi sivistysvaltioksi. Ranskan asianhoitaja otti murhaamisen puheeksi pääministerinkanssa 23.6.1918.
Toisaalta Ruotsissa sosdemit saivat varmuuden vasta kesällä, mikä kansanmurha oli meillä menossa. Siihen saakka oli juhlittu heidän sakkinsa murhaamisorgiaa.

Lue lisää

noita valeita. Suomen sisäisiin asioihin ei puututtu.

Mitään kansanmurhaahan ei ollut menossa, vaan kapinallisten rankaiseminen rikoksista. Vankien suuri määrä johti ongelmiin ruokkimisessa ja terveydenhoidossa. Svinhufvudin hallitus ei reagoinut riittävän nopeasti, Kun tilanne tajuttiin, ryhdyttiin toimiin eli nopeisiin armahduksiin.
Jos punikit olisi haluttu tappaa, olisi se onnistunut jättämällä heidät vankiloihin.

Moro "Entä totuus???"

Ne toiset tappoi ensin 1 000. Meillä oli täysi oikeus tappaa 10 000.
Mitä väliä vaikka siinä tuli ammuttua naisia ja lapsia, Hennalassa nuorin tyttö 14 vuotias tappajapunikki. Se oli oikeus ja kohtuus. Enemmänkin olisi tarvinnut.

Turha toistella kirjoitti:

noita valeita. Suomen sisäisiin asioihin ei puututtu.

Mitään kansanmurhaahan ei ollut menossa, vaan kapinallisten rankaiseminen rikoksista. Vankien suuri määrä johti ongelmiin ruokkimisessa ja terveydenhoidossa. Svinhufvudin hallitus ei reagoinut riittävän nopeasti, Kun tilanne tajuttiin, ryhdyttiin toimiin eli nopeisiin armahduksiin.
Jos punikit olisi haluttu tappaa, olisi se onnistunut jättämällä heidät vankiloihin.

Lue lisää

Punikkeja ei jätetty vankiloihin koska vankiloita ei ollut niin paljon. Ne jätettiin keskitysleireille jossa tarkoitus oli näännyttä ne nälkään. Sakki oli kuitenkin liian sitkeähenkistä. Onneksi tuli taudit avuksi. Mm. Saksan sotaväen mukana tullut ns. espanjantauti johon Suomessa kuoli n. 25 000 henkeä. Sodan taisteluissa kuoli alle 10 000.

Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä. 

Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20 

1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!

Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

Amnestialaki s. 83

Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94. 
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."

Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos


Mannerheimi armahti ahneidemaan maanpetturit, jotka oikeasti olisi pitänyt ampua. Ruotsi painosti ja suojeli ahneidenmaan pettureita.

----. Ei olisi syntynyt turhaa verenvuodatusta ja kansallista tragediaa.-----

Voitettu sota ja vastustajan riisuminen aseista riitti takaamaan valkoisille ehdottoman vallan. Minkäänlainen itsenäisyyden takaaminen ei todellakaan vaatinut 27000 aseettoman ihmisen surmaamista sodan jälkeen ja sen aikana. Voitolla saavutettua valtaa käytettiin kuitenkin laajoihin sotarikoksiin ja puhdistuksiin ihan Stalinin malliin, ei itsenäisyyden takaamiseen.

kupulai-kaani kirjoitti:

----. Ei olisi syntynyt turhaa verenvuodatusta ja kansallista tragediaa.-----

Voitettu sota ja vastustajan riisuminen aseista riitti takaamaan valkoisille ehdottoman vallan. Minkäänlainen itsenäisyyden takaaminen ei todellakaan vaatinut 27000 aseettoman ihmisen surmaamista sodan jälkeen ja sen aikana. Voitolla saavutettua valtaa käytettiin kuitenkin laajoihin sotarikoksiin ja puhdistuksiin ihan Stalinin malliin, ei itsenäisyyden takaamiseen.

Lue lisää

valehtelu miellyttävän.

"Minkäänlainen itsenäisyyden takaaminen ei todellakaan vaatinut 27000 aseettoman ihmisen surmaamista sodan jälkeen ja sen aikana."

Tällaista ei tapahtunut. Punikit syyllistyivät aseelliseen kapinaan, terroriin ja murhiin.
Varsinaisessa puhdistuksessa ammuttiin noin 8 000 punaista.

Kovasti näyttää kirjoitti:

valehtelu miellyttävän.

"Minkäänlainen itsenäisyyden takaaminen ei todellakaan vaatinut 27000 aseettoman ihmisen surmaamista sodan jälkeen ja sen aikana."

Tällaista ei tapahtunut. Punikit syyllistyivät aseelliseen kapinaan, terroriin ja murhiin.
Varsinaisessa puhdistuksessa ammuttiin noin 8 000 punaista.

Lue lisää

Suotta taas valehtelet, on se Historia-lehden tilasto täällä ollut luettavissa moneen kertaan etkä sinä ole sitä mitenkään kyennyt kumoomaan. Joten jätä tuo pa...kan jauhanta jo sikseen ja myönnä, että lahtari tappoi 27 000 aseetonta.

Kovasti näyttää kirjoitti:

valehtelu miellyttävän.

"Minkäänlainen itsenäisyyden takaaminen ei todellakaan vaatinut 27000 aseettoman ihmisen surmaamista sodan jälkeen ja sen aikana."

Tällaista ei tapahtunut. Punikit syyllistyivät aseelliseen kapinaan, terroriin ja murhiin.
Varsinaisessa puhdistuksessa ammuttiin noin 8 000 punaista.

Lue lisää

-----Punikit syyllistyivät aseelliseen kapinaan, terroriin ja murhiin.----

Jees, ja kun jokainen köyhä luettiin punaiseksi niin silloin kuka tahansa suojeluskuntalainen sai tappaa kenet köyhän tahansa ilman että teki rikosta.

-----Varsinaisessa puhdistuksessa ammuttiin noin 8 000 punaista-----

Millaisinkohan menetelmin ammuttavien punaisuus tarkistettiin, kerro niistä? Saatettiin siinä ampua muutama keltainenkin ja sininenkin vihreistä ja värittömistä nyt puhumattakaan.

Punaiset eivät muuten panneet toimeen valkoisten lailla puhdistuksia puhumattakaan, että olisivat ampuneet 8000 porvaria. Tampereellakin tappoivat vain 3. Jokainen porvari, joka ei uhmannut punaisten sotatilamääräyksiä sai olla kotonaan aivan rauhassa, puhdistuksia kenttäoikeuksineen ei ollut koska sellainen väkivalta kuuluu vain valkoisten ajatteluun.

Kovasti näyttää kirjoitti:

valehtelu miellyttävän.

"Minkäänlainen itsenäisyyden takaaminen ei todellakaan vaatinut 27000 aseettoman ihmisen surmaamista sodan jälkeen ja sen aikana."

Tällaista ei tapahtunut. Punikit syyllistyivät aseelliseen kapinaan, terroriin ja murhiin.
Varsinaisessa puhdistuksessa ammuttiin noin 8 000 punaista.

Lue lisää

"Varsinaisessa puhdistuksessa kuoli n. 8 000 punaista".

Totta. Ne 19 000 muuta ei kuollut oikeasti ollenkaan. Sodan jälkeen ne jatkoivat taas elämäänsä oltuaan vain vähän aikaa kuolleena. Eikö?

riitti punaisella puolellakin. Miksei niitä pantu kuriin?

Saaren Jallua ihannoivat vain palstan punikit. Miksei omat samanlaiset nosta innostusta? Niitä oli ainakin toistakymmentä.

Joukkomurhaajia kirjoitti:

riitti punaisella puolellakin. Miksei niitä pantu kuriin?

Saaren Jallua ihannoivat vain palstan punikit. Miksei omat samanlaiset nosta innostusta? Niitä oli ainakin toistakymmentä.

Lue lisää

-----Joukkomurhaajia riitti punaisella puolellakin. Miksei niitä pantu kuriin?-----

Keitä tarkoitat, annas edes yksi nimi niin keskustellaan siitä.

mopos karkaa kirjoitti:

-----Joukkomurhaajia riitti punaisella puolellakin. Miksei niitä pantu kuriin?-----

Keitä tarkoitat, annas edes yksi nimi niin keskustellaan siitä.

Voiko noin itetämätöntä olla edes punikeissa!!!

Nimiä on luetteltu moneen kertaan. Mikset perehdy asiaan?

Joukkomurhaajia ovat esimerkiksi Juho Vuori Akaalta, Kalle Tanner Toijalasta, Vihtori Saarinen Kouvolasta, Jaakko Uski Haminasta, Heikki Kaljunen Kannakselta, Lauri Kara Hyvinkäältä jne.

Mikähän tarkkispoika sinäkin olet?

Voi herranjestas!! kirjoitti:

Voiko noin itetämätöntä olla edes punikeissa!!!

Nimiä on luetteltu moneen kertaan. Mikset perehdy asiaan?

Joukkomurhaajia ovat esimerkiksi Juho Vuori Akaalta, Kalle Tanner Toijalasta, Vihtori Saarinen Kouvolasta, Jaakko Uski Haminasta, Heikki Kaljunen Kannakselta, Lauri Kara Hyvinkäältä jne.

Mikähän tarkkispoika sinäkin olet?

Lue lisää

Tosin valkolahtarithan aikoinaan murhasivat ja tappoivat noin viisi kertaa enemmän täydin viattomia ja syyttömiä suomalaisia ihmisiä kuin punaiset

Voi herranjestas!! kirjoitti:

Voiko noin itetämätöntä olla edes punikeissa!!!

Nimiä on luetteltu moneen kertaan. Mikset perehdy asiaan?

Joukkomurhaajia ovat esimerkiksi Juho Vuori Akaalta, Kalle Tanner Toijalasta, Vihtori Saarinen Kouvolasta, Jaakko Uski Haminasta, Heikki Kaljunen Kannakselta, Lauri Kara Hyvinkäältä jne.

Mikähän tarkkispoika sinäkin olet?

Lue lisää

-----Joukkomurhaajia ovat esimerkiksi Juho Vuori Akaalta, Kalle Tanner Toijalasta, Vihtori Saarinen Kouvolasta, Jaakko Uski Haminasta, Heikki Kaljunen Kannakselta, Lauri Kara Hyvinkäältä -----

He saivat rangaistuksensa tai joutuivat pakenemaan. Mutta mikä oikeus, missä ja milloin tuomitsi Saaren Jallun n. 50 murhasta. Miksi häntä ei edes pysäytetty kun murhaaminen jatkui n. 2 kk ja koko pitäjä ja naapuripitäjätkin sen tiesivät. Jallu kun sattui tekemään juuri sitä työtä mitä valkolahtari halusikin tehtävän. Kun Jallu tappoi niin toisten lahtarien ei tarvinnut liata käsiään, näin se meni.

Kaljunenkin oli ison aseellisen joukon kanssa liikkuva ukko, joten hänen pysäyttämisensä olisi ollut ainakin tuon mainitun kaksi kertaluokkaa vaikeampi teko kuin Saaren Jallun. Eikä hänkään päässyt Saaren Jallun lukuihin. Kerro mitä teki valkoisten johto M-heimin muodolliseen käskyyn viitaten sen jälkeen kun Hans Kalmin teot Harmoisissa tulivat ilmi.

Jo Saaren Jallun ja Hans Kalmin tapaukset osoittavat miten m-heimin toimet murhien estämiseksi olivat pelkkää silmän lumetta ja käsien pesua. Tarkoitus oli täysin päin vastoin ja siitä m-heim kantoi vastuun.

mistä luotettavasta lähteestä voin tarkistaa asian?

u8ji9o0p+å kirjoitti:

mistä luotettavasta lähteestä voin tarkistaa asian?

Täältä netistä.Löysin tälläisen kijoituksen,että Verner lehtimäki ei luottanut valkoiseen
neuvottelijaan,vaan ampui tämän."Roisto"

Leikattua konjakkia eli jaloviinaa tarjottiin niin vähän, ettei se ketään alkoholisoinut. Marskin ryyppy nautittiin herojen tapaan ruokailun yhteydessä. Ei sekään mikään uusi asia ollut.

Jos jokin asia alkoholisoi, niin kieltolaki.

-----Pumpulikäsinkö näitä bolsevikkeja olisi pitänyt käsitellä?-----

Jos tuo on oikein lahtarin lausumana niin on oikein myös vastaava lausahdus työläisen sanomana. Eli pumpulikäsinkö niitä köyhien riistäjiä ja nälällä kiusaajia olisi pitänyt käsitellä?

Mutta sinulle ei siis kelpaa se, että olisi pitänyt käsitellä lakien mukaan, mikä siinä on väärin.

olet kus...essa kirjoitti:

-----Pumpulikäsinkö näitä bolsevikkeja olisi pitänyt käsitellä?-----

Jos tuo on oikein lahtarin lausumana niin on oikein myös vastaava lausahdus työläisen sanomana. Eli pumpulikäsinkö niitä köyhien riistäjiä ja nälällä kiusaajia olisi pitänyt käsitellä?

Mutta sinulle ei siis kelpaa se, että olisi pitänyt käsitellä lakien mukaan, mikä siinä on väärin.

Lue lisää

"Mutta sinulle ei siis kelpaa se, että olisi pitänyt käsitellä lakien mukaan, mikä siinä on väärin. "

Mikset vaadi lain noudattamista myös punaisilta. He aloittivat murhat ja terrorin jo -17 puolella. Punainen hallinto ei puuttunut niihin millään tavallla, ei edes joukkomurhiin.

Entä sinulle? kirjoitti:

"Mutta sinulle ei siis kelpaa se, että olisi pitänyt käsitellä lakien mukaan, mikä siinä on väärin. "

Mikset vaadi lain noudattamista myös punaisilta. He aloittivat murhat ja terrorin jo -17 puolella. Punainen hallinto ei puuttunut niihin millään tavallla, ei edes joukkomurhiin.

Lue lisää

----Punainen hallinto ei puuttunut niihin millään tavallla, ei edes joukkomurhiin. ---

Tuo on muuten paksu vale. Kaikki voitava niiden estämiseksi tehtiin mutta koska punaisten organisaatio oli sitä mitä oli ei jokaista porukkaa kyetty valvomaan. Ja voi sanoa, että niissä punaisten teoissa moni törkyisäntä sai sen mitä hänen omat tekonsa olivat ansainneetkin.

Valkoisilla oli kokenut johto ja organisaatio pelasi eli heillä murhien estäminen olisi ollut kaksi kertaluokkaa helpompaa kuin punaisilla. Sitäpaitsi, punaisilla ei ollut ainuttakaan Saaren Jallua vastaavaa yksityistä ja paikallaan pysynyttä murhatehdasta. Sellaisen yrittämisestäkin olisi tehty loppu hyvin pikaisesti. Mitä heidän puoleltaan tapahtui oli liikkuvien asejoukkioitten tekosia. Niitä on paha ennalta estää ja moni isäntä siinä sai mitä oli ansainnutkin.

Eivät ne punaisten uhrit puhtaita pulmusia olleet kuten lahtari valehtelee vieläkin. Aivan yhtä pahoja ja paljon pahempiakin kuin millaisiksi te nimittelette punaisia. Useimmilla oli takanaan monenlaista harjoitettua väkivaltaa ja alaisten köyhien törkeääkin kiusaamista kaikin tavoin mitä vain turmeltunut luonne ehdottoman vallan saatuaa ikinään keksii. Tuollaisena levottomana aikana moni tykkää maksella vanhoja kalavelkoja.

mopos karkaa kirjoitti:

----Punainen hallinto ei puuttunut niihin millään tavallla, ei edes joukkomurhiin. ---

Tuo on muuten paksu vale. Kaikki voitava niiden estämiseksi tehtiin mutta koska punaisten organisaatio oli sitä mitä oli ei jokaista porukkaa kyetty valvomaan. Ja voi sanoa, että niissä punaisten teoissa moni törkyisäntä sai sen mitä hänen omat tekonsa olivat ansainneetkin.

Valkoisilla oli kokenut johto ja organisaatio pelasi eli heillä murhien estäminen olisi ollut kaksi kertaluokkaa helpompaa kuin punaisilla. Sitäpaitsi, punaisilla ei ollut ainuttakaan Saaren Jallua vastaavaa yksityistä ja paikallaan pysynyttä murhatehdasta. Sellaisen yrittämisestäkin olisi tehty loppu hyvin pikaisesti. Mitä heidän puoleltaan tapahtui oli liikkuvien asejoukkioitten tekosia. Niitä on paha ennalta estää ja moni isäntä siinä sai mitä oli ansainnutkin.

Eivät ne punaisten uhrit puhtaita pulmusia olleet kuten lahtari valehtelee vieläkin. Aivan yhtä pahoja ja paljon pahempiakin kuin millaisiksi te nimittelette punaisia. Useimmilla oli takanaan monenlaista harjoitettua väkivaltaa ja alaisten köyhien törkeääkin kiusaamista kaikin tavoin mitä vain turmeltunut luonne ehdottoman vallan saatuaa ikinään keksii. Tuollaisena levottomana aikana moni tykkää maksella vanhoja kalavelkoja.

Lue lisää

etä punaiset murhia toimeenpannesaan eivät koskaan ilmoita syyksi näitä isäntien ilkeyksiä.
Ne ovat vain tämän palstan punikkien puolusteluja valeilleen ja punaisten terrorille.
Millään ilveellä ei punikkien harjoittamaa johdonmukaista terroria ja murhaamista saa yksittäistapauksiksi.

Kyse oli järjestelmällisestä terrorista valkoisen väestön mahdollisen vastarinnan kukistamiseksi.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten esimerkiksi kokonaisten kylien murhapoltot todistavat "ökyisäntien" rankaisemisesta?

"Sitäpaitsi, punaisilla ei ollut ainuttakaan Saaren Jallua vastaavaa yksityistä ja paikallaan pysynyttä murhatehdasta. "

Paksu vale tuokin. Systemaattista murhaamista harjoitettiin mm. Kouvolassa, Lappeenrannassa, Viipurissa ja Toijalassa.

Punikkivalehtelijoilta puuttuu edelleen alkeistiedotkin vuoden -18 tapahtumista. Niihin ei ilmeisesit uskalleta perehtyä, vaan lykätään samoja kumottuja valeita uudelleen ja uudelleen.

Mistähän johtuu, kirjoitti:

etä punaiset murhia toimeenpannesaan eivät koskaan ilmoita syyksi näitä isäntien ilkeyksiä.
Ne ovat vain tämän palstan punikkien puolusteluja valeilleen ja punaisten terrorille.
Millään ilveellä ei punikkien harjoittamaa johdonmukaista terroria ja murhaamista saa yksittäistapauksiksi.

Kyse oli järjestelmällisestä terrorista valkoisen väestön mahdollisen vastarinnan kukistamiseksi.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten esimerkiksi kokonaisten kylien murhapoltot todistavat "ökyisäntien" rankaisemisesta?

"Sitäpaitsi, punaisilla ei ollut ainuttakaan Saaren Jallua vastaavaa yksityistä ja paikallaan pysynyttä murhatehdasta. "

Paksu vale tuokin. Systemaattista murhaamista harjoitettiin mm. Kouvolassa, Lappeenrannassa, Viipurissa ja Toijalassa.

Punikkivalehtelijoilta puuttuu edelleen alkeistiedotkin vuoden -18 tapahtumista. Niihin ei ilmeisesit uskalleta perehtyä, vaan lykätään samoja kumottuja valeita uudelleen ja uudelleen.

Lue lisää

----punaiset murhia toimeenpannesaan eivät koskaan ilmoita syyksi näitä isäntien ilkeyksiä.---

Onko sinulla tai jossain kirjallinen dokumentaatio jossa nuo asiat ilmenisivät väittämälläsi tavalla. Missä ovat siis itseään kenttäoikeuksiksi nimittäneiden rikollisjoukkioiden pöytäkirjat, haluaisin itse niihin tutustua. Jokainen kun tietää että sinä valehtelet, TAAS KERRAN.

------Millään ilveellä ei punikkien harjoittamaa johdonmukaista terroria ja murhaamista saa yksittäistapauksiksi.----

Kun punaisten vallan alla kuoli n. 1700 ihmistä ja valkoisten vallan alla kuoli n. 27000 ihmistä niin jo tuosta luvusta näkee kumpiko harrasti johdonmukaista terroria ja kumpiko ei. Todistaako Tampereenkin 3 kuollutta porvaria kaupungissa riehuneesta ankarasta punaterrorista? Lisäksi tuossa luvussa 1700 porvaria on suurin osa ase kädessä, taistelussa, kuolleita sabotaasien tekijöitä ja valkoisten puolelle menossa olleita.

Varsinaista terroria ei edes ollut kuin Kymenlaaksossa jonkun verran. Puheet kylien poltoista ovat sen ajan porvarilehtien propagandaa, jolla valkoisia tolloja kiihotettiin mielipuoliseen tilaan tai saatiin yleensäkin lähtemään rintamalle.

Anni Huttila kirjoitti:

----punaiset murhia toimeenpannesaan eivät koskaan ilmoita syyksi näitä isäntien ilkeyksiä.---

Onko sinulla tai jossain kirjallinen dokumentaatio jossa nuo asiat ilmenisivät väittämälläsi tavalla. Missä ovat siis itseään kenttäoikeuksiksi nimittäneiden rikollisjoukkioiden pöytäkirjat, haluaisin itse niihin tutustua. Jokainen kun tietää että sinä valehtelet, TAAS KERRAN.

------Millään ilveellä ei punikkien harjoittamaa johdonmukaista terroria ja murhaamista saa yksittäistapauksiksi.----

Kun punaisten vallan alla kuoli n. 1700 ihmistä ja valkoisten vallan alla kuoli n. 27000 ihmistä niin jo tuosta luvusta näkee kumpiko harrasti johdonmukaista terroria ja kumpiko ei. Todistaako Tampereenkin 3 kuollutta porvaria kaupungissa riehuneesta ankarasta punaterrorista? Lisäksi tuossa luvussa 1700 porvaria on suurin osa ase kädessä, taistelussa, kuolleita sabotaasien tekijöitä ja valkoisten puolelle menossa olleita.

Varsinaista terroria ei edes ollut kuin Kymenlaaksossa jonkun verran. Puheet kylien poltoista ovat sen ajan porvarilehtien propagandaa, jolla valkoisia tolloja kiihotettiin mielipuoliseen tilaan tai saatiin yleensäkin lähtemään rintamalle.

Lue lisää

http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=CT_ForumThreadPost&childpagename=LKA_newssite/CT_ForumThreadPost/AMFTPostDefaultReplyForm&cid=1196268271187&p=Satakunta&pagename=LKAWrapper

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.

Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.

Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.

Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.

Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.

Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.

Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.

Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.

Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.

Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.

Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.

Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.

Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.

Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.

Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.

Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.

Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.

Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.

Lahtari soli jo 1918 kirjoitti:

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.

Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.

Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.

Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.

Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.

Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.

Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.

Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.

Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.

Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.

Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.

Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.

Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.

Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.

Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.

Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.

Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.

Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.

Lue lisää

Tuolla Loka-Laitisen jutun lopussa on aika erikoinen kommenttiosio:

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/

Puolue vai rosvokopla

Kirjoittanut Aarno Laitinen

Jos ei heti ammuttu, niin tässä oli valmis "ulkomaankomennus" ja suuntana taisi olla lähinnä Saksa. Tuo reissurangaistus ei sittenkään toteutunut, koska Saksan kävi niin kuin kävi. Tammisaaressahan niitä "sopivia reissutyöläisiä" olisi ollut jos kuinka paljon, vieläpä lähellä Hangon satamaa ja valmiina laivattaviksi...

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/67_1.html

---

"Ammutaan paikalla"

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Lähde: Yrjö Raevuori: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, 1960



Puolue vai rosvokopla

Kirjoittanut Aarno Laitinen

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2013/10/06/puolue-vai-rosvokopla/

Maalaisliitto / Keskustan historia on verinen ja Santeri Alkio, KePulien puhä isä, oli paha kiihottaja 1918 järjestettyihin "putscheihin".

Tätä Ylipäällikön kuulutusta ei kuitenkaan noudatettu. Omankädenoikeudella tehtiin tappoja, vaikka nimenomainen kielto oli "Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä."

Valkoinen armeija edusti maassa laillisuutta, mutta ei sitä kuitenkaan monilta osin noudattanut. Tapettiin sotaan osallistumattomia ja aseistamattomia. Näitä myös vangittiin ja jätettiin huoltamatta vankileireille.
Suurin "synti" tehtiin juuri näitä ihmisiä kohtaan, eikä siitä seurannut mitään rangaistusta. Asiaa ei lievennä se, että varsinkin aiemmin punaisten puolella oli syyllistytty julmuuksiin siviilejä kohtaan.
Kansa ei ollut jakautunut jyrkästi kahtia punaisiin ja valkoisiin, vaan valtaosa väestöstä oli sotaan osallistumattomia.
Itseasiassa valtakunta ei ollut sotatilassa, sotatilan lait eivät olleet voimassa.

Ei noudatettu... kirjoitti:

Tätä Ylipäällikön kuulutusta ei kuitenkaan noudatettu. Omankädenoikeudella tehtiin tappoja, vaikka nimenomainen kielto oli "Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä."

Valkoinen armeija edusti maassa laillisuutta, mutta ei sitä kuitenkaan monilta osin noudattanut. Tapettiin sotaan osallistumattomia ja aseistamattomia. Näitä myös vangittiin ja jätettiin huoltamatta vankileireille.
Suurin "synti" tehtiin juuri näitä ihmisiä kohtaan, eikä siitä seurannut mitään rangaistusta. Asiaa ei lievennä se, että varsinkin aiemmin punaisten puolella oli syyllistytty julmuuksiin siviilejä kohtaan.
Kansa ei ollut jakautunut jyrkästi kahtia punaisiin ja valkoisiin, vaan valtaosa väestöstä oli sotaan osallistumattomia.
Itseasiassa valtakunta ei ollut sotatilassa, sotatilan lait eivät olleet voimassa.

Lue lisää

joskin myös rikottiin.

Jo maaliskuussa oli vankileireillä noin 4 000 punaista, joten kaikkia vankeja ei suinkaan ammuttu. Tosin esimerkiksi Varkaudessa sitä tapahtui, kunnes kenttäoikeus sen keskeytti.

Ylipäällikkö määräsi myös 25.2. toisessa ohjeessaan, ettei minkään varjolla saanut asettaa sotaoikeuksia, eikä jo määrättyjä kuolemanrangaistuksia saanut toimeenpanna. Ne tutkittaisiin aikanaan oikeusistuimissa.

Käytännöksi muodostui monin paikoin, että vankeja ei yksinkertaisesti otettu. Toisaalla vankeja kielloista huolimatta ammutttin taistelun jälkeen. Näin erityisesti Tampereella ja Viipurissa.

"Tuo Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918 oli aivan ymmärrettävä ohje noissa oloissa."

Sinullekin tiedoksi: MURHA-KUSTAA oli asennoitunut valmiiksi lahtarin rooliinsa!



Vuoteen 1918 liittyen löytyy Mannerheimista tällainenkin juttu:

Ennen ja jälkeen 1918, s. 15 (suora lainaus)

>>Ruotsalaisen Dagen Nyheterin kirjeenvaihtaja Nils Hasager haastatteli Mannerheimia kansalaissodan alkupäivinä ja tämä sanoi: "Me tarvitsemme apua ja sitä meidän on saatava ulkomailta kokonaisina vapaaehtoisina joukko-osastoina, aseina, kivääreinä, ja tykkeinä. Meidän täytyy saada joukkoja."

Hasager kysyy: "Voidaanko taistelun jälkeen rakentaa yhdistävä silta taistelevien välille?"

Mannerheim vastasi: "Jos ratkaisu riippuisi minusta, niin sanoisin, etteivät mitkään sillat ole mahdollisia... Ainoastaan yhdestä asiasta voidaan puhua ja se on: rangaistuksesta... Vallankumoukselliset ovat tehneet itsensä syyllisiksi kapinaan ja maanpetokseen ja rangaistus siitä on kuolema."
Kerrassaan kauhistuttava oli tuollainen haastattelu, joka oli päästetty julkisuuteen.

Joo mutta lahtarit olisi joutuneet itse tekemään töitä kun rengit ja torpparit olisi ammuttu. Ei hyvä.

köyteen kirjoitti:

Joo mutta lahtarit olisi joutuneet itse tekemään töitä kun rengit ja torpparit olisi ammuttu. Ei hyvä.

Suuri osa torppareista oli valkoidia.

köyteen kirjoitti:

Joo mutta lahtarit olisi joutuneet itse tekemään töitä kun rengit ja torpparit olisi ammuttu. Ei hyvä.

Mitä töitä ne sinun ihailemat Trotskit ja muut juutalaiset persjalat sitten teki.

sotaa ja kielsi vankien ampumisen useaan kertaan.

Joukot vain olivat ottaneet punikkien tekemien murhien kostamisen omiin käsiinsä.

Ylipäällikkö johti kirjoitti:

sotaa ja kielsi vankien ampumisen useaan kertaan.

Joukot vain olivat ottaneet punikkien tekemien murhien kostamisen omiin käsiinsä.

,,,,, kielsi vankien ampumisen useaan kertaan,,,,

Mitä puppua, sanoi että vankeja SAA OTTAA päällikön harkinnan mukaan. Se ei todellakaan ole kielto ampua vankeja kuten jokainen ymmärtää.

M oli PÄÄLAHTARI.

Entäs tämä jos " harkinta " ei halunnut ottaa vankeja... sittenkö ne vaan ammuttiin?

"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.

Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, "

Todista Mannerheimin osuus murhiin,

Punaisten aatteellinen johto värväsi mukaan suurehkon joukon julkirikollisia. Kun kansa ei lähtenyt kapinaan mukaan, piti ottaa kaikki mahdolliset. Osa pakottamalla. Mutta seurauksena oli sitten se, että murhia tehtiin koko mitalta. "Normaalit" rikolliset normaaleissa rikollisuuksissaan, aatteellinen kärki, koska aate edellytti, että vastustajat eliminoidaan ja lopulta kapinan keskijoukko noiden kahden äären painostuksesta.

monitappoinen kaarti kirjoitti:

Punaisten aatteellinen johto värväsi mukaan suurehkon joukon julkirikollisia. Kun kansa ei lähtenyt kapinaan mukaan, piti ottaa kaikki mahdolliset. Osa pakottamalla. Mutta seurauksena oli sitten se, että murhia tehtiin koko mitalta. "Normaalit" rikolliset normaaleissa rikollisuuksissaan, aatteellinen kärki, koska aate edellytti, että vastustajat eliminoidaan ja lopulta kapinan keskijoukko noiden kahden äären painostuksesta.

Lue lisää

Sitähän voi kukin tuumia, millainen tuomiopäivän lihamylly olisi pyörinyt, jos Marskin tilalla olisi tosiaan ollut joku Ryömän, Kuusisen tai Hyrskymurron (2 kpl) kaltainen huligaani.

Nyt vaikea sotavaihe sujui yllättävänkin hyvässä järjestyksessä. Marski (kenraali tosin silloin vielä) sai tehtävän hallitukselta ja palautti tehtävän suoritettuna hallitukselle. Ja Suomi pääsi rakentamaan länsimaista hyvinvointivaltiota. jossa kommunistikin saa esitellä idioottimaisuuksiaan.

Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä. 

Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20 

1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!

Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

Amnestialaki s. 83

Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94. 
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."

Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos