Kun laiskana en jaksa selata jos kommentteja alkaa olla sata.
Elikkäs tahdon sanoa että ajatus tilallisesta ja ajallisesta äärettömyydestä on sellainen että ihminen kykenee juuri ja juuri myöntämään sen että äärettömyydet ovat todellisuuksia, mutta aivoparkamme ei silti kykene täysin noita hahmottamaan.
Älyllisillä kyvyillämme on siis rajoituksensa.
Elikkäs tahdon sanoa että ajatus tilallisesta ja ajallisesta äärettömyydestä on sellainen että ihminen kykenee juuri ja juuri myöntämään sen että äärettömyydet ovat todellisuuksia, mutta aivoparkamme ei silti kykene täysin noita hahmottamaan.
Älyllisillä kyvyillämme on siis rajoituksensa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin sanottu, vaikka sen itse sanonkin. Meni evot kerrasta hiljaiseksi.
Kyllä minä tällaiseen avaukseen olen vastannut, mihin lienee kadonnut.
Ilmoittelin mielipiteenäni, että avauksesi pessimistinen arvio "aivoparkojemme" kyvyistä on täysin kohtuuton vaikkapa Cantoria ja Gödeliä ajatellen, enkä sitä täysi omallekaan kohdalleni hyväksy, kun sentään kykenen jonkin osan heidän tuloksistaan ymmärtämään. Niin, että puhupa vain omasta puolestasi.'
Sitten esitin toiveen, että kehittelisit tätä avausta pitemmälle, mutta ottaisit siinä huomioon ensimmäiseen ketjuun saamasi kommentit ja lisätiedot. Keventävä lyhennys olisi silloin ihan hyödyllinen veto.
En juurikaan osallistunut edelliseen ketjuun, ja kun minulla on asiasta vain tuo avauksen mielipide niin pidän toisten metafyysiset pohdiskelut vähä niinkuin turhanpäiväisinä jaaritteluina koska ne eivät näytä johtavan yhtään mihinkään.
No, todetaan sitten ihmisen älyllisillä kyvyillä totisesti olevan rajoituksensa, niin avauksesi onkin käsitelty ja tämä ketju valmiina.