Ilmajoki olisi syytä liittää seinäjokeen pikimmiten. Autolla ohi ajaessani ei ilmajoella ollut yhtään mitään tuottavaa esim. yritystä. Ai mutta onhan siellä, maailmanmies- Jari Mäki. Taitaa olla keppi-teron lisäksi ainoa joka on tuonut ilmajokea kartalle...paitsi Terohan edustaa SEINÄJOKEA!!!!!!
Ei ilmajoki vaatimattomalla maataloudellaan pitkään elä. Muutamat isot velka-sikalat eivät vaan elätä. Pellet on mitä on.
Ilmajoelta ensialkuun voitaisiin lopettaa terveyspalvelut. Vaivaiset ja eläkeläiset voisivat mennä vaivoineen seinäjoelle. Ei ole pitkä matkakaan. Seuraavaksi seinäjoelle voitaisiin suunnitella suurkoulutuskeskus. Eli kaikki opetus seinäjoelle, saataisiin edes osalle ilmajokisista jotainn taottua päähän. Lukuunottamatta möllioppilaitosta eli maatalousoppilaitosta. Se voitaisiin pitää ilmajoella, ettei fiksujen seinäjokisten maine mene pilalle. Tunnettuahan on että nämä maalaaskoululaaset vaan opettelevat ryyppäämään siellä.
Näin teemmä.
Ei ilmajoki vaatimattomalla maataloudellaan pitkään elä. Muutamat isot velka-sikalat eivät vaan elätä. Pellet on mitä on.
Ilmajoelta ensialkuun voitaisiin lopettaa terveyspalvelut. Vaivaiset ja eläkeläiset voisivat mennä vaivoineen seinäjoelle. Ei ole pitkä matkakaan. Seuraavaksi seinäjoelle voitaisiin suunnitella suurkoulutuskeskus. Eli kaikki opetus seinäjoelle, saataisiin edes osalle ilmajokisista jotainn taottua päähän. Lukuunottamatta möllioppilaitosta eli maatalousoppilaitosta. Se voitaisiin pitää ilmajoella, ettei fiksujen seinäjokisten maine mene pilalle. Tunnettuahan on että nämä maalaaskoululaaset vaan opettelevat ryyppäämään siellä.
Näin teemmä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hei !
Juuri tänään ajattelin mielessäni että jos muuttaisin jonnekin minkälaisia ehtoja olisi?
a) Asumiskustannukset eivät saisi nousta ja muutama lisäneliö samaan hintaan.
b) Kauppoja mielellään kaksi, kirjasto, uimahalli, terveyskeskus, ja yhteydet linja-autolla + siitä eteenpäin esim. junalla kaupunkiin.
Siis nämä lähellä.
Nämä pitäisi olla kunnossa. Niin sujuisi asuminen jossakin ja miettisin muuttoa.
- Siksi tämän kirjoitan kun sattumalta mietin asiaa tänään. Lueskelen suomalaisen hyvinvointipolitiikan asioita juuri sattumalta.
Suomessa on meneillään rakenteellinen uudistus aluehallinnossa säästösyistä. Kustannustehokkuus.
Raskaita hallintoja desentralisoidaan, l. pilkotaan. Yksityinen sektori tekee kustannustehokkaasti monia hommia mikä maksaisi enemmän kokonaan kunnallisesti hoidettuna. Tätä on tehty pitkään. Mm. vanhuksia käy yksityinen pikku yritys katsomassa kotonaan.
Yksi hallintokoneisto pienentää kustannuksia kun sen aluetta laajennetaan. Tietenkin jää työttömiäkin. Lisäksi tunnepitoiset asiat, rakkaus omaan kotiseutuun- kuntaan.
Hankalaa on juuri alueellisen epätasapainon ongelmat ja palveluiden, kuntalaisten, kansalaisten kohtaaminen saatavuudessa palvelujen tuottamisessa ja tarjonnassa. Nämä pitää aina olla kunnossa.
Desentralisoimisen lisäksi on ollut keskittäminen kustannustehokkuuden nimissä siis. Kun keskitetään muutamia kuntia yhteen, säästyy euroja kaiken järjen mukaan.
Tulevaisuuden haasteita suomessa onkin peruspalveluiden universaalisuus kun ajatellaan että tuloerot kaiketi kasvavat.
Terveyspalveluissa tuotetaan kunnallisesti että myös yksityisesti
palveluja. Mutta meillä on tulevaisuudessa kasvava eläkeläisten joukko velkaantumisen ohessa. Syrjäytymisen aiheuttaman nuorisotyöttömyydenkin ongelmat. Rahan vähyys, velkaantuminen.
Haluamme säilyttää Suomen hyvinvointivaltiona, joka merkitsee että valtion toimesta tuotetaan universaalisti kansalaisille koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Priorisointi ja tarpeen analyysi ja tässä sitten valtion/ kunnan interventio tulonsiirroin kustannustehokkaasti kun tarvitaan vaatii hyvää valmistelua ja päätöksentekoa.
- Me suomalaiset haluamme säilyttää hyvinvointivaltion. Pikku pakko täällä pakkasessa.
Minä olen sitä mieltä että asuminen on liian kallista ja yksityinen sijoittaminen mennyt ahneuteen asuntomarkkinoilla. Kun tuotto on 5% ostellaan osakkeita joita sitten vuokrataan edelleen. Tämä on kohtuullista. Jonkunlainen säännöstely olisi pakko saada aikaan., Helsinkiin ei ole muuttamista. Asumisen kustannukset voidaan ymmärtää ei se ilmaista ole, mutta pääoman tuoton tavoittelu kun huoneistoja vuokrataan edelleen. Tiesin heti että Ahtisaari allekirjoittaa lakia josta ei tiedä seurauksista kun vuokrasäännöstely poistettiin. Jotakin välimuotoa olisi pitänyt olla mieluimmin ja sellaisen voisi kehittää nyt.
Olen pikkupoikana ollut kunnantalossa krouvissa, krouvi oli siinä ennen. Hieno ravintola ja siihen aikaan oli valkoiset pöytäliinat ja
pöytiin tarjoilu. Minulla oli kärpäsentappajan virka aina kärpäslätkällä. Kärpäset ovat muuten vähentyneet. Viinaakin sain kyllä juoda, mutta en krouvissa. hanuritkin aina soivat, Olin joskus mukana Ilmajoen hanurikerhon kokoontumisissa kuulemassa.
Kunnantalo näyttää teatterilta ulospäin. Mutta lipputuloille ei olisi väestöpohjaa. Tottakai se on tunneasia. Mutta kustannustehokkuuden nimissä Suomessa on pakko toimia ja pakko säilyttää palvelut ja hyvinvointiyhteiskunta, mutta ei tuhlata.,
Tietoa pitää olla aina päätöksentekoon. Vasta oikean tiedon pohjalta voi tehdä päätöksiä ja johtaa muutoksia että ihmiset sellaisiin sitoutuvat.
- Eli siis vakuuttaa joku muutos järkevänä perustellen tietoon ja laskelmiin perustuen päätöksentekoa varten.
yst. t. Jari Laurila
Lisäys;
Aina kun jotakin tehdään pitäisi sellaiset ehdot täyttyä että
muutos on oikeutettu ja siihen on hyväksyntää eli legitimiteettiä- ja muutokseen on järkevät hyvin perustellut perusteet, ja että maksajat on kohdennettu oikeudenmukaisesti. Silloin se menee läpi. Kuntien yhdistymisiä on tehty ja niissä nähty viisautta , ei suutempia mutinoita lopuksi ole ollut. Yksiköitä karsiutuu palveluissakin, mutta matkalle pääsee, ja juuri matkustusasiat ovat niitä hankalia nekin. Maksaa rahaa mennä asioille mettiltä. Kun palkkakustannuksia säästyy niin jää aina työttömiäkin. Palvelut eivät kuntalaiselta katoa yhdistymisissä mutta välimatkat pitenevät pakosta.
Universaalisuus kaikissa eduissa ei välttämättä olekaan aina viisasta kun ajatellaan tuloeroja. Ihmisiä on eriarvoisissa asemissa monin tavoin. Suomessa on ollut universaalisuus arvo, eikä sitä hukata saa, sillä sehän merkitsee kaikille oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Tuloerot kuitenkin varmasti asiayhteydessä tulee mietityttämään. Näin olen itse ajatellut. Markkinat jo nyt määräävät esim terveyspalveluja automaattisesti. Ihmisiä hakeutuu yksityisille lääkäreille ja yksityisiin leikkauksiin ja maksaa paljon. Mutta meillä on perusterveudenhoito kunnossa. Ei hätää.
Minusta meillä suomessa emme joutuisi kohtaamaan mitään ongelmaa olemassa olevia jos ihmiset hoitaisivat terveytensä elintapojensa suhteen !
- Liikapaino, kovat rasvat, sokeri, alkoholi ja tupakka aiheuttaa niin monien miljardien eurojen ja yhä kasvusuunnassa kustannukset näiden aineiden aiheuttamien sairauksien, työkyvyttömyyksien ja muunkin haitan vuoksi mitä kaikkea nuo aineet aiheuttavat. Nautintoaineet ovat yhteiskunnan syöpä. Nuo kaikki aineet sairastuttavat ja tappavat yhä enemmän.
Säännöstelyvuosina ihmiset olivat terveitä suomessa. Kun säännöstely loppui alkoi ns. elintasosairaudet.
Niihin on ollut varaa, mutta pysymällä terveenä meillä ei olisi ongelmia ! Paljon miljardeja säästyisi terveemmällä ja työkykyisellä väestöllä.
Pitäisi laittaa koko kansakunta porkkanoita järsimään, ja säännöstelyt sokerille, koville rasvoille, -ja alkoholi ja tupakka kokonaan myyntikieltoon.
Valvottu tunnin kävelylenkki reippaasti vähintään joka päivä. heh.
yst. t. Jari Laurila
ei taida seinäjokiset huolia... voishan sen liittää jurvaan....
ei huoli jurvakaan eikä kurikka, lapuva hyvä sulho ja luupääitteellinen.
Miksei voisi kattua esim Laihian suuntaan. Ja ottaa siihen sitten Isokyrö mukaan. Kaikki sopivan maatalousvaltaasia pitäjiä ja maarajaakin löytyy. Ylittääs sen 20 tuhannen asukkaan rajankin komiasti.
Mitäs tuotantua seinäjoella on? Maitojaloste ja Suomen Rehu ja muutama pieni metallipaja. Nii ja ennenku alakaat vänkäämähän niin Itikan teheras on Nurmoos.
Onko siellä maitojalosteen pihassa edelleen ne ainutlaatuiset peitsiä juoksevat lehmävasikat - kyllä sellaiset kannattikin ikuistaa:P
Alottajan viesti on kyllä täyttä paskapuhetta ja katellisen jorinaa! Oletpa tainnut pelkästään 67 myöten ajaa ilmajoen läpi kun tollanen kuva on jäänyt.
Hei !
Palstalla on jotkut puhuneet kuntaliitoksesta josko Ilmajokea Seinäjokeen?
Ilmajoen suku-kotiseutu-harrastajana, haluan mainita muutaman asian kiinnostuneena;
Muutamia havaintoja joita voi arvioida mietteissään; Yleisiä asioita kuntaliitosta mietittäessä;
- Alueet "seutuistuvat" kolmen asian; hallinnollisten, maantieteellisten ja työvoima-asioiden perusteella. Tähän liittyy olennaisesti tietenkin mukaan asuminen, liikenne- ja julkiset palvelut. Kuntaliitosta ei pitäisi arvioida päämääränään kuntaliitos, vaan ajatella seurauksia ensin. -Etuja- ja haittoja.
- Liikenne, maankäyttö sekä asumisen suunnittelu yhtenäistyy. Julkiset palvelut varmasti voivat keskittyä suuriin yksikköihin- ja pelkona on sitten tietenkin maaseutuväestön jääminen pidempien matkojen päähän palveluista.
Toiminnallis-taloudellinen järkevyys on tietenkin ehto kuntaliitoksille.
Poliittinen kulttuuri, alueellinen identiteetti ja kieli, ei aiheuta suuria ongelmia Seinäjoki-Ilmajoella.
Esim. Vaasassa voi olla tilanne jonkun lähikunnan kanssa se että toisen kielienemmistö on ruotsi 75% ja toisen suomenkieli 75%. Toisessa on periaatteessa vain yksi puolue RKP, ja toisessa useampia puolueita. Toinen koetaan maaseutuna ja toinen kaupunkina. Vaasan kohdalla on jo siis suuremmat ongelmat ainakin yhden kunnan kanssa. Seinäjoki ja Ilmajoki voivat olla kaikin puolin aika tasaasta identiteetiltään vaikka toinen on maaseutu ja toinen kaupunki. Kyse on usein enemmänkin usein monienkin tekijöiden kohdalla asenteista ja mielikuvista identiteetistä siis myös siten miten koetaan asenteissa ja mielikuvissa. Työvoiman liikkuvuus on iso tekijä, ja työvoima liikkuu vapaasti. Mutta uusia yrityksiäkin liitokset voivat tuoda, ja erilaiset yhdistykset ovat hyvin tärkeitä joiden osuus yhteiskunnallisessa- kunnallisella tasolla vastuunkantajana tulee lisääntymään. Yhdistyksiä voi olla runsaasti kuntalaisten vertaistukena, etuja ajamassa ja turvana huolehtimassa ihmisistä , on koko joukko erilaisia yhdistyksiä. Kuntaliitokset luovat mahdollisuuksia ja uhkia.
Kuntaliitoksia kuitenkin perustellaan varsinaisesti sillä että kuntaliitoksilla koetaan hyvinvointi-palvelujen tuottamisen tehostuvan suuremmissa yksiköissä.
Hyvinvoinnin alueellisia eroja on perinteisesti mitattu aluetasolla työllisyyden, toimeentulon, asumisen, terveyden ja turvallisuuden tekijöillä, varallisuus, onnellisuus. Miten todellisuudessa on ja miten koetaan olevan ? Poliittisen päätöksenteon tarpeisiin pitää luoda tietoon perustuvia analyysejä, laskelmia ja arvioita.
Tarpeet pitää tiedostaa, ongelmat pitää tiedostaa. Ongelmien ratkaisulle luoda vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia laskelmia. Mielipiteitä voi myös mitata, mutta asiasta kannattaa ensin keskustella niin että tieto lisääntyy myös asenteissa. Valtuustot toimivat kuitenkin filttereinä. Voihan yleisön mielipide olla pelkkien luulojen, mielikuvien ja pelkojen varassa. Erilaisia paneeleita ja raateja voidaan käyttöön joille annetaan kysymyksiä, ja näihin kootaan jäseniä joka edustavat väestöpohjia, ja haetaan asiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin.
Tieto kasvaa.
Kuntalaisten mielipidettä voi sitten kysyä kun tieto on lisääntynyt ja perustuu johonkin hankittuun todelliseen tietoon eikä mielikuviin, ennakko-asenteisiin ja luuloihin. Kuntaliitoksen harkinta on siis pitkä prosessi.
Minusta voisi yliopistoilta kysyä voisivatko he suorittaa konsulttityötä ja avustaa tietopohjaisen päätöksenteko-prosessin suhteen että tuotetan tietoa, joka olisi pohjaa päätöksenteolle. Ainakin Vaasan Yliopistossa on alue- hallinto- yhteiskuntatieteitä tuntevia ihmisiä paljon ! Yliopistot tarvitsevat varoja ja tutkimuksia voi kysellä josko voisivat toimia konsultteina päätöksenteko-prosessissa asiantuntijoina tekemällä tutkmustyötä pohjaksi? Johtaminen pitää perustua tietoon.
yst. t. Jari Laurila
Pakkoliitos koittaa Ittellisten Ilmajokisten kohtaloksi.
Äläkää ikänä liittykö ainakaan Seinäjokeen.Vertaalkaa Ylistaron kohtalohon,kaikki palavelut viätihin,samoon kävi Peräseinäjoen.
Seinäjoen velka on jo lähes 200 miljoonaa,summa.
ja osa siitä pitää ulosmitata liittymäkunnilta.
Täyttä rosvousta.
Aivan käsittämätöntä.
Ja maakuntahan seinäjokea pitää pystyssä,muuten konkka heti.
Jos Ilmajoki ei sattuisi olla kivenheiton päässä Seinäjoesta niin se olis konkannut jo ajat sitten. Miksi Ilmajokiset rakentavat Seinäjoen rajalle, eikä esim Jurvan.
Paikallinen kovapalkkainen kunnanjohtaja on ÖYKKÄRI.