Tämä se lisää entisestään poliisin katu-uskottavuutta, ja luottamusta poliisiin.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/10/1818899/kho-totuudella-ei-merkitysta---ajokiellon-voi-maarata-silti
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n tuoreesta päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.
KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.
Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.
Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.
Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.
Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.
Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.
KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee
Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.
Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.
KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.
Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.
Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.
Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.
KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/10/1818899/kho-totuudella-ei-merkitysta---ajokiellon-voi-maarata-silti
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n tuoreesta päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.
KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.
Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.
Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.
Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.
Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.
Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.
KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee
Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.
Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.
KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.
Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.
Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.
Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.
KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tällainen antaa ymmärrystä niille jotka kiistää aina sakkonsa.
Muutenkaan poliisille ei koskaan pidä myöntää mitään ja muutenkin pitää suunsa kiinni oikeuteen asti.
Itsekin olen menossa oikeuteen 70€ rikesakon takia, katsomaan onko se aiheellinen
Mutta tuo ajokielto on aiheellinen, se on myöhäistä TUOSSA VAIHEESSA ruveta enää valittamaan että sakko olisi ollut aiheeton, jos on sen "myöntänyt" ja maksanut...
Tyhmästä päästä siis kärsii, joten ihan oikea päätös oikeudelta...
Tulee mieleen se rekkakuski ketä ajoi 60km/h aluella 90km/h ja alle jäi 6 stop-merkin takaa nuorta joista kaikki kuoli
Ekaksi kuski myönsi ajaneensa ylinopeutta, mutta kun häntä alettiin pitämään syyllisenä, niin jo alkoi mutina että ei olekaan ajanut ylinopeutta )
Tässä se nähdään räikeästi miten kansalaista pidetään vain järjestelmän pelinappulana, systeemi ei ole ihmistä varten vaan ihminen systeemiä varten!
Ei mahdu oikeustajuun millään että ajo-oikeus voi mennä sellaisestakin mitä ei ole itse tehnyt vain jonkun prkeleen rekisterimerkinnän takia joka puolestaan voi johtua tällaisten tapahtumaketjujen vuoksi! Poliisithan ovat esim. katselleet huvikseen toisten rekisteritietoja, mikä estää heitä myös tekemästä ilkivaltaisia merkintöjä toisten rekisteriin ja tulla sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta hakemaan henkilöä vankilaan tms. kuin joku KGB vain koska joku REKISTERIMERKINTÄ (minkä itse ovat väärentäneet) "velvoittaa" "lain" mukaan näin toimimaan... ei h3lvetti mihin tämä maa on vajoamassa...
Kyllä tuo mahdollisuus on ollut esillä lehdissäkin, poliisikin on asiasta huomauttanut:
http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupalsta/posts/list/1599.htm
Mikä ongelma???
Kun "väärän henkilön" rikesakko tuli postissa, lsii henkilö voinut käydä kiistämässä sen asemalla...
Asemalle oltaisi sitten saatu kuva, ja todettu "totta, sinä et ole ajanut, kerrotko kuka ajoi" olisi voinut todeta "en kerro" jolloin asia olisi sikseen
Kaveri olisi voinut antaa sen rikesakon määrän sitten kiistäneelle "vaivanpalkaksi"
No tuha sitä JÄLKEENPÄIN on itkeä jos on ollut laiska
Voisi vielä lisätä, että ns. "rekisterimerkintää" ei tule, ennenkuin sakko on saanut "lainvoiman" eli vaikka menisi vuosi sakon kiistämisestä, siihen että tulee tuomio, niin merkintää ei tule ennen oikeuden päätöstä...
Eli oikeinhan tässä tapauksessa on toimittu
Tuli muuten käytä oikeudessa katsomassa mikä homman nimi on....
Itse olin saanut kesällä 70€ rikesakon koska nopeus oli ollut 91km/h 80km/h alueella... eli en ollut hidastanut kameran kohdalla
No oikeudessa käytiin, ja "vähän" valehdeltiin, ja sakko mitätöitiin, koska ainut "todiste" syyttäjällä oli nopeuskameran kuva, jossa näkyi nopeus, mutta ei voinut vahvistaa että kamera oli juuri tuolla hetkellä toimintakunnossa...
Joko olen pirun hyvä valehtelamaan, tai sitten oli tyhmä tuomari xD
Et ole edes hyvä sadun kirjoittaja!
Luin muuten joku aika sitten lehdestä juttua näistä nopeuskameroista, siinä oli maininta "kyllä näistä välillä oikeutta käydään, mutta kaikki ne jutut on hävitty"
No itsekin olin häviön suhteen 100% varmana, ajattelin vaan että saapahas ainakin maksuaikaa, ja valtiolle kuluja :)
Pitäisikö ruveta lakimieheksi, jos saa puhutta itsensä vapaaksi näin päivänselvästä jutusta xD itselläni on tosin lakitietämys aika 0