hyvin vaiettu asia on se että kun suomi valloitti petroskoin ja muun itä-karjalan niin tapahtui lukemattomia naisten raiskauksia. Miehityksen alettua ruoka-annokset olivat niin pieniä että naisten oli pakko myydä itseään suomalaissotilaille. Samoin suomalaisilla keskitysleireillä kuoli satoja siviilejä, suomalaisten on turha kauhistella saksan ja nl:n leirejä kun itse eivät olleet sen parempia. Jos sota olisi voitettu niin eiköhän suomenkin leireillä olisi pistetty savupiiput käryämään.
suomalaisjoukkojen raakuudet itä-karjalassa
raaakuuksia
34259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Mitä ihmettä?? Hieman yksinkertaisten punikkien klaanilla menikin ainakin viikko, kun ihan puskista tuli (taas) tämä mieleen. Ei muisti, järki, osaaminen ym millään riitä kaivamaan aiheita, jotka eivät näy 1. sivulla.
Joku ilkimys voisi jopa sanoa, että olette hieman tylsiä.
moro " ja punikilla välähti"
Olet oikeassa! Jos joku uskaltaa kritisoida Suomen armeijan sotatoimia on se punikkien punikki jo kolmannessa tai vielä korkeammassa polvessa. Tosi on!
Suomalaisilla keskitysleireillä kuoli plkästään Petroskoissa n. 4500 siviiliä joista n. 3500 vuoden 1942 aikana. Venäläisten asukkaiden piti kantaa punaista hihamerkkiä. Tämä ei koskenut suomensukuisia ihmisiä.
Punikit haukkuu Suomen armeijaa kun taas isänmaan ystävät ylistävät natsi-saksaa.
Itä-Karjalasta oli terve ja työkykyinen siviiliväestö evakuitu. Jäljellä olivat sairaat, vanhukset ja rokottamattomat pikkulapset.
Kannaksella suomalaisten vangeiksi jääneitä (venäläisiä) siviilejä ei ehditty samalla tavalla evakuoida valikoiden. Niinpä näiden kuolleisuus suomalaisilla leireilellä oli sotavuosina pienempi kuin Kanta-Suomen siviiliväestön.
Tämä jää mainitsematta joka kerta, kun kailotetaan niistä 4500 kuolleesta.
"Itä-Karjalasta oli terve ja työkykyinen siviiliväestö evakuitu. Jäljellä olivat sairaat, vanhukset ja rokottamattomat pikkulapset.
Ja tämähän on täyttä puppua, kuten Wikikin meille kertoo:
>Kuolleisuus miehitetyn Itä-Karjalan internointileireillä oli huomattavasti korkeampi kuin saman alueen vapaan väestön keskuudessa (26 ‰), saatikka Suomessa (13,1 ‰) – jopa 137,5 ‰<
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Karjalan_keskitysleirit
Kysymys lahtarille: miksi miehitetyn alueen vapaata väestöä kuoli 6 kertaa vähemmän kuin leireille ahdettuja? Yhtä heikossa kunnossahan heidänkin pitäisi olla, eikös.
moro G C
Panepas linkki tiedostoon josta selviää kannakselta vangittujen siviilien kuolleisuus ja missä leireillä näitä oli ja kuinka paljon.
Linkiksi ei käy: oman pään sisäpuolella suunnilleen korvien välissä.
PS: Onko se totta, että pikkulapset olivat rokottamattomia?
== Panepas linkki tiedostoon
Noin kohteliaaseen "pyyntöön" ei oikeastaan pitäisi vastata lainkaan, mutta valistetaan tietämätöntä sen verran, että kannattaa käyttää hakusanoja "Miehikkälän siirtoleiri" sekä luku- ja laskutaitoa.
== Onko se totta, että pikkulapset olivat rokottamattomia?
Oleellisilta osin kyllä. Venäjän perintönä Neukkulassakin oli kyllä rokotettu melkein kaikki esim. isorokkoa ja vesikauhua vastaan, mutta leireillä kuoltiin lavantautiin ja tuberkuloosiin, joilta ilmeisesti vain sotilaat oli edes jotenkin suojattu. Imeväiskuolleisuus oli Neuvostoliitossa ollut moninkertainen Suomeen verrattuna jo rauhan aikaan 1930-luvulla.
moro G C Kiitos linkistä!
Miehikkälän siirtoleirillä kuolleisuus ei ollut pienempi kuin Kanta-Suomen siviiliväestössä mutta kyllä vain vähän suurempi (sama lähde).Ero Petroskoin keskitysleirien ja Miehikkälän välillä johtuu erilaisesta ruoan määrästä ja myös työvelvollisuuden raskaudesta. Pelkästään vuoden 1942 aikana Petroskoin leireissä kuoli 3 467 vankia. Se on prosenteissa liki kymmenkertainen saman alueen vapaana olevan väestön kuolleisuuteen verrattuna.
Siviilioloissa kuolleisuus venäjällä oli noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna (sama lähde). Miehikkälän siirtoleirillä oli myös Itä-Karjalasta siirrettyjä muita kuin venäläisiä "asukkaita". :Jukka Kulomaa:ÄÄNISLINNA Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941-1944 (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2013 / historiallisia tutkimuksia 148)
Joskus "kailotetaan myös 1918 vankileireillä kuolleiden määrästä. Tilanne oli sama. Niistäkin pienistä ruokamääristä suuri osa meni mustaan pörssiin eikä vangeille. Ihminen on ihminen vaikka voissa paistaisi.
Tarkennus tietoihin Petroskoin leireissä kuolleista:
1942 kuoli 3 467 henkeä. Vankien määrä on reilusti alle 20 000 keskimäärin.
Kuolleisuus 1942 oli n. 20 %.
== Miehikkälän siirtoleirillä kuolleisuus ei ollut pienempi kuin Kanta-Suomen siviiliväestössä
Koska sodan kokonaisajan kuolleisuus oli vain hiukan korkeampi ja kuolemista yli 80% tapahtui vuonna 1942, on helppo laskea, että Miehikkälän leirikuolleisuuden on täytynyt olla selvästi matalampi kuin Kanta-Suomen siviiliväestön vuosina 1943 ja 1944.
== Ero Petroskoin keskitysleirien ja Miehikkälän välillä johtuu erilaisesta ruoan määrästä ja myös työvelvollisuuden raskaudesta
Sekä ruoan että mahdollisen työvelvoitteen vaikutus kohdistui väestörakenteeltaan erilaisiin leireihin. Luovutetuille alueille siirretty väestö kun oli enimmäkseen tervettä ja työikäistä väkeä, jolla oli lähtökohtaisesti paremmat edellytykset selvitä leirityksestä kuin Itä-Karjalaan jätetyllä "ei-tuottavalla" kansanosalla. Tämä näkyy myös kuolleisuudessa.
Jotain pitää keksiä.
Kun Miehikkälän kuolleisuus olikin suurempi kuin Suomen kantaväestön niin keksitään joku aikaväli jossa se olisikin toisin päin.
"Yrittänyttä ei laiteta" (vanha suomalainen sanonta).
Jatkosodan kuolleisuus ei ollut juurikaan suurempi kuin rauhan aikana koska vuonna 1943 asia oli lähes niin. MOT
== keksitään joku aikaväli
En ole keksinyt kumpaakaan kalenterivuotta 1943 tai -44. Mutta koska vertailu kiinnostaa, niin todetaan seuraavaa:
Paitsi että Miehikkälän leireillä vallitsi Suomen siviiliväestöä pienempi kuolleisuus sodan loppuvuosina, niin myös koko sodanaikainen kuolleisuus oli merkittävästi pienempi kuin Neuvostoliiton rauhanaikainen kuolleisuus.
Eli toisen maailmansodan aikaan neukkusiviili säilyi todennäköisimmin hengissä suomalaisella Miehikkälän siirtoleirillä. Varsinkin verrattuna siihen, että olisi päässyt suomalaisjoukkoja pakoon kotimaansa miehittämättömiin osiin.
== Jatkosodan kuolleisuus ei ollut juurikaan suurempi kuin rauhan aikana koska vuonna 1943 asia oli lähes niin.
Siviiliväestön suhteen asia olikin juuri näin. Sotilaiden kuolleissuus oli toki merkittävästi rauhanaikaista suurempi myös vuonna 1943.
------ Jäljellä olivat sairaat, vanhukset ja rokottamattomat pikkulapset.---
Nimenomaan sellaisille ovat ylitiheään kansoitetut leirit joilla vallitsee lisäksi nälkä, kylmyys ja kurjuus äärimmäisen tuhoisia ja sen kyllä Suomen johto hyvin tiesi. Siksi heidät leiritettiinkin. Kun leirit lopetettiin niin kuolleisuus putosi ja olihan kuolleisuus koko ajan leirien ulkopuolisilla ei-kansallisilla vain murto-osa siitä mitä leireillä vaikka väestön koostumus oli ihan sama. Että ihan suotta taaskin valehtelit, hukkaan meni kun heti paljastuit.
-------Kannaksella suomalaisten vangeiksi jääneitä (venäläisiä) siviilejä ei ehditty samalla tavalla evakuoida valikoiden. Niinpä näiden kuolleisuus suomalaisilla leireilellä oli sotavuosina pienempi kuin Kanta-Suomen siviiliväestön----
Kuolleisuus oli pienempi sen takia kun heitä ei tungettu piikkilangan taa näkemään nälkää, vilua ja kurjuutta. Ei mistään muusta syystä.
RAIT OON.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!.
MUNKIN MIELESTÄ MANNERHEIM OLI IHAN VÄÄRÄSSÄ, KUN JATKOSODAN LOPUSSA SUOMI VETÄYTYI NIIN MANNERHEIM ANTOI KÄSKYN JÄTTÄÄ RY-SS-IEN PUOLELLE JÄÄVILLE KAHDEN VIIKON ATERIAT.
HÄN ANTOI SEN KÄSKYN TIETOISENA SIITÄ ETTÄ KUKAAN EI HÄNTÄ TOTTELE
SITTE LISÄKS SE ETTÄ RY-SS-IÄ KIRUTETTIIN VIEMÄLLÄ NE TULIKUUMAAN SAUNAAN.
sitten oli se vähä pätöinen pikku seikka että kaikki länkkärien kanssa jutelleet oli isi-stalinin mielestä "isänmaan" pettureita. jopa herran oma poika.
panssari kenraali patton lähetti osaston vapauttaan jotain sukulaisnaisensa aviomiestä saksan vankilasta, mutta mitä teki stalin.
Suomalaiset eivät saanet kuljetettua kaikkia varastojaan pois Petroskoista kalustopulan takia, oli joukkojen siirto Kannakselle ym. Oli helpompi antaa jäänyt ruoka siviiliväestölle kuin jättää Puna-armeijalle, joka ei olis sitä sivileille antanut.
kylläkin puna-armeijan käyttöön. NL ei välittänyt siviiliväestöstä poislukien puolueen jäsenet ja aseteollisuuden työväki.
miksi suomen olisi pitänyt antaa epäselvän ihmismateriaalin liikkua vapaasti.
Itä-Karjalassa ei ollut Viron tavoin eliittiä mitä murhata. Alue oli samanlaista rumaa venäläistä maaperää mitä muukin maa.
"miksi suomen olisi pitänyt antaa epäselvän ihmismateriaalin liikkua vapaasti"
Antaahan se Sinunkin liikkua vapaasti vaikka olisit kuinka kännissä.
No, ehkä joskus tulee putkareissu.
olisi selvää hulluutta antaa joidenkin poliittiselta kannaltaan epäilyttävien tyyppien kulkea vapaasti sotatoimialueen takana. etenkään jos ovat juovuksissa.
minä en ole ikinä ollut juovuksis pirä läpes kii.
ja en ole ollut teini tai aikuinen suomen sotien aikana.
olipas harvinaisen typerä provo.
Lyhyitä oli alueella paljon ihan kuten nykyisinkin. Väestön keskipituus 151 senttiä. Hampaat mädäntyneet ja päät täynnä täitä ja syöpäläisiä aitoon neuvostoliittolaiseen tyylliin.
Ptuuspoika,kallonmittaaja,aron poika heräsi. Onneksi ei vielä ole henki lähtenyt.
-----Samoin suomalaisilla keskitysleireillä kuoli satoja siviilejä,----
Satojako ??? Leireillä kuoli yhdessä talvessa n. 4500 siviiliä, etupäässä naisia ja lapsia.
Mites muina talvina? Olen kuullut tuon luvun kokonaismääränä?
Jos ollaan tarkkoja niin pelkästään Petroskoin keskitysleireillä kuoli vuoden 1942 aikana 3 467 ja siellä koko miehityksen aikana n. 4 500. Petroskoi ei ollut ainoa paikka. Siellä oli leirivankeja eniten, suurimmillaan yli 20 000.
Eli yhtenä talvena 4.500 ja muina aikoina ei laisinkaan?
Jos noinkin on niin onko se sinusta liian vähän? Haluaisitko että olis kuollut joka talvi noin monta.
En toki. Kysyin asiaan tarkennuksia.
Vuoden 1942 talvi oli koko suomelle kriittistä aikaa, kova paakkastalvi ja edellisenä syksynä oli sadonkorjuu jäänyt sodan takia rempalleen. Kovan talven takia ei laivoilla voitu tuoda Saksasta ruokaa. Ruotsi lupasi toimittaa junalla Suomelle kevään viljan kylvösiemenen, joten Suomi voisi käyttää siemeneksi tarkoitetun viljan. Samoin muista elintrvikkeista oli kova pula.
Mutta leireillä oli kyllä pienemmät ruoka-annokset varsinkin niillä, jotka eivät tehneet töitä mutta myös töitä tekevillä venäläisillä.
On raakaa laittaa alulle 500 aviotonta lasta.
Se alue on samanlaista ruikkua tuoreista geeneistä huolimatta.
On raakaa, että raiskausten tuloksena syntyy lapsia. Ehkä tällaisen lapsen elämä ei ole onnellista ainakaan pienenä.