...nykykotimaassani on tulossa voimaan laki, jossa julkishallinnon organisaatioissa ja pörssinoteeratuissa yrityksissä johtokunnissa on oltava väh 40% edustus kumpaakin sukupuolta.
Yllättäen, kun ajattelin asiaa, huomasin kannattavani tätä. Valtionhallinnon pitää näyttää esimerkkiä tasa-arovn suhteen. Pörssifirmat eivät enää myöskään ole sillä tavalla "yksityisiä", että niissä olisi yhden yrittäjän talot ja tavarat kiinni.
Jään odottamaan, että esim. koulutuspaikkojen suhteen vastaavat kiintiöt (siten, että tietty minimitaso vaatimuksissa pitää ylittää, mutta että sitten tasataan) tulee myös voimaan, jolloin esim. nuoret miehet voisivat päästä psykologeiksi lukemaan ok-papereilla jne.
Sitä en kannata, että yksityisyrityksiin, jossa on todella yrittäjän oma raha ja elämä kiinni tultaisiin sitten ulkoapäin sanelemaan, ketä "pitää" olla johtokunnassa. Pörssiyritykset ovat jo semmoisia kolosseja muutenkin,e ttä ne eivät siitä notkahda, vaikka joutuvatkin ottamaan kiintiöiden pohjalta asemiin uusia kasvoja.
Yksityisyrityksien (joiksi en enää lue globaaleja pörssiyhtiöitä) suhteen tasa-arvo toteutuu parhaiten sitten, kun naisetkin alkavat yrittäjiksi ja menestymään sankemmin joukoin. Se "palkkaeromyyttikin" tasoittuu osin sitä kauttakin (ainakin tutkimusten mukaan osa siitä johtuu juuri siitä, että miehet yrittävät enemmän -> osa menestyy -> menestyjät ansaitsevat enemmän).
Yllättäen, kun ajattelin asiaa, huomasin kannattavani tätä. Valtionhallinnon pitää näyttää esimerkkiä tasa-arovn suhteen. Pörssifirmat eivät enää myöskään ole sillä tavalla "yksityisiä", että niissä olisi yhden yrittäjän talot ja tavarat kiinni.
Jään odottamaan, että esim. koulutuspaikkojen suhteen vastaavat kiintiöt (siten, että tietty minimitaso vaatimuksissa pitää ylittää, mutta että sitten tasataan) tulee myös voimaan, jolloin esim. nuoret miehet voisivat päästä psykologeiksi lukemaan ok-papereilla jne.
Sitä en kannata, että yksityisyrityksiin, jossa on todella yrittäjän oma raha ja elämä kiinni tultaisiin sitten ulkoapäin sanelemaan, ketä "pitää" olla johtokunnassa. Pörssiyritykset ovat jo semmoisia kolosseja muutenkin,e ttä ne eivät siitä notkahda, vaikka joutuvatkin ottamaan kiintiöiden pohjalta asemiin uusia kasvoja.
Yksityisyrityksien (joiksi en enää lue globaaleja pörssiyhtiöitä) suhteen tasa-arvo toteutuu parhaiten sitten, kun naisetkin alkavat yrittäjiksi ja menestymään sankemmin joukoin. Se "palkkaeromyyttikin" tasoittuu osin sitä kauttakin (ainakin tutkimusten mukaan osa siitä johtuu juuri siitä, että miehet yrittävät enemmän -> osa menestyy -> menestyjät ansaitsevat enemmän).
Vastaukset 20
Vanhimmat
Turun Sanomien pakinasta (mieskirjoittajan) lainaus:
"Kaikista yliopiston opiskelijoista noin 70 prosenttia on naisia. Eniten heitä on kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa yhtä miestä kohti on neljä naista. Huhujen mukaan opetusministeriössä harkittiin erityisen mieskiintiön perustamista yliopistoihin, mutta siitä luovuttiin, koska katsottiin, että yliopistojen älyllinen taso romahtaisi."
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,10,0,0,180380,2004-09-11
eli se siitä sitten. Sait varmaan orgasmin, kun luit tuon.
...onkin asia erikseen. ?
Kyllä motivaatiota ja soveltuvuutta pitäisi katsoa, samaten tiettyä minimivaatimusta esim. lukiotodistuksen pohjalta. Kuitenkin voisi ajatella, että esim. m:n papereilla lukiosta valmistuva olisi kyvykäs opiskelemaan yliopistossa, jos on motivoitunut ja muutoin alalle soveltuva.
Siksi esim. sukupuolikiintiöt voisivat hyvin olla siten, että miehille ja naisille katsottaisiin molemmille se 40% paikoista sen mukaan, että ne vähimmäisvaatimukset täyttyvät (ja sitten parhaasta päästä vuorotellen kumpaakin sukupuolta). Loppu 20% menisi sitten noin muuten jäljelle jääneet parhausjärjestyksessä esim. arvosanojen tms. mukaan (miksipä ei puolet heistä arvosanojen, puolet soveltuvuuskokeiden tms. menestymisen mukaan?).
Jos taas ei riitä sinänsä vähimmäisvaatimukset täyttäviä hakijoita kumpaakin sukupuolta, niin sitten täytettäisiin loput paikat sillä toisen sukupuolen hakijoilla.
Älyllinen taso pysyy, jos pidämme tietyn vähimmäisvaatimusrajan esillä. Olen itse nähnyt erittäin motivoituneen ihmisen, jolla oli aikoinaan b:n paperit lukiosta, tekevän erinomaisin arvosanoin 3 vuodessa 5 vuoden maisteritutkinnon... Ellei ko. yliopistolliselle linjalle olisi ollut aikoinaan myös kiintiötä soveltuvuuskokeiden kautta, olisi tuokin mies jäänyt ilman korkeakoulututkintoa. Nykyisin soveltuvuuskokeita tehdään vähemmän rahanpuutteen vuoksi, joka edelleen heikentää esim. motivoituneiden, silti lukioaikoinaan vähemmän arvosanallisesti menestyneiden ihmisten koulutusmahdollisuuksia.
Toisaalta erinomaisia arvosanoja lukiosta repinyt ei aina menesty erinomaisesti yliopistossa.
Mielestäni tämä olisi ihan jees systeemi koulutukseen.
Samatenhan kiintiöajattelussa lähdetään siitä, että sitten 40% johtokuntiin tulijoista on naisia, vaikka olisi esim. kokeneempia miesehdokkaitakin tarjolla (kuten joskus voi olla). Siinäkin on tietynlainen "vähimmäisvaatimusajattelu" silloin voimassa - eikä siinä mitään. Se voisi toimia.
En toki, pienen hihityksen kyllä.
voiko maa päällään pahempaa kantaa...hyi.
Niin, kyseessä on siis pakina Extrassa ja lahjakas kirjoittaja. Roope Lipasti kirjoittaa aina omanlaiseen tyylinsä - näin asiaa lehdistä seuranneena :)
...se kirjoitus oli todella hieno ja hauska, suosittelen sanelman linkin klikkaamista.
Uutisankan tutkimuksia kruunaa viikon :))
professorin itsessäsi :)
...tosin jo väitöskirjantekoprosessini aikana taannoin huomasin, että aivoni muuttavat muotoaan, ja aloin unohtelemaan entistä enemmän kaikkia sellaisia asioita, jotka eivät liittyneet aiheeseen.
Kyllä täälläkin laitoksella on monta esimerkkiä.
Yhteen aikaan piti johtokunnissa ja suurten yhtiöiden hallituksissa olla puolueiden edustajia, nykyisin miehiä ja naisia. Entä homot ja lesbot?
Lohduttaako irtisanottuja ja konkurssin johdosta työttömäksi jääneitä, että firman hallituksessa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Mies voi olla lallus siinä missä nainenkin; kaupanteossa sen sijaan ratkaisevat hinta ja laatu, järkevä työn suunnittelu ja organisointi sekä hyvin hoidettu talous. Meillä on monta hyvää naisjohtajaa ja lisää on koko ajan tulossa, mutta ammattitaito ei ole sukupuolesta kiinni eikä hameeseen pukeutuminen lisää eikä vähennä liiketoiminnan edellyttämää osaamista. Jotkut naiset osaavat ihailtavasti käyttää naiseuttaan hankkiessan firmalleen sympatiaa ja julkisuutta, mutta siinäkin tulee raja vastaan. Ei paperikoneita myydä sen varjolla, että firman johtokunnassa on puolet naisia.
Tämä kiintiöajattelu on kovin epämääräistä. Sitä pitäisi kehittää ja tutkia sen tuomia mahdollisuuksia, hyviä puolia ja uhkia. Nykyisellään se on pelkkä iskulause.
Puhut asiaa, Kolmekasi. Olen joskus aikaisemminkin siteerannut Kirsi Pihaa: hän ei halua olla mikään "kiintiönainen". Kun paikkoja täytetään, niin 1)hakijat papereiden mukaan paremmuusjärjestykseen; 2) tietty ryhmä (esim. viiden kärki) haastatteluun ja lisätesteihin; 3) lopullisen rankingin muodostaminen; 4) tiedotus valitu(i)lle sekä muille finalisteille siitä, kenet valittiin ja missä järjestyksessä muut ovat.
Unohdetaan puolue-, sukupuoli- ynnä muut kiintiöt. Jos päädytään naisistuneisiin yliopistoihin ja suurfirmoihin - mitä sitten? Jos kätilöiden ammattikunta miehistyy - mitä sitten? Jos oopperan prima ballerinaksi valikoituu karvainen mies.... oho, jätetäänpä tuo viimeinen esimerkki käsittelemättä.
Baletissahan niitä tanssijoita on eikä oopperassa, muistaakseni.
Sinänsähän voisi olla mielenkiintoista myöskin tehdä muutama testi aiheessa... ei olisi varmaankaan vaikeaa muodostaa vertailuryhmiä pörssiyrityksistä, joissa esim. nyt vaikkapa (kaikkiin sellaisiin, joissa valtio esim. on osakkaana) nimitettäisiin kiintiöjohtokunnat, kun taas sitten seurattaisiin jotakin verrokkiryhmää, joka olisi jota kuinkin samalla alalla, samoinen tunnuslukuineen jne.
Ja sitten katsottaisiin tuloksia.
Samaten koulutuskiintiöistä voitaisiin tehdä esim. seurantaa, vaikuttavatko esim. lukion arvosanat (joilla päästään valtaosiin koulutusohjelmista) ihmisen menestymiseen tietyn koulutusohjelman jälkeen ammatissaan. Jollei vaikuta, niin silloin jo sisäänpääsyyn käytetään vääriä mittareita, jolloin itse mittaristoa pitäisi kehittää, jotta saadaan seulottua parhaat joillekin alueille.
Noin Kirsi Pihasta ei tule äkkiä mieleen mitään erikoista, jota hän olisi saanut aikaan? (Ei varmaan sen huonompikaan toisaalta, kuin miespoliitikkokollegansa, jotka eivät saa mitään erityistä aikaan)? Jollei nyt sitten lasketa aikaansaannokseksi sitä, että hän on ilmaissut epähalunsa olla kiintiönainen?
En ajatellut aikaansaannoksia laajemmin. Mutta Kirsi on onnistunut a)pääsemään eduskuntaan b) pääsemään europarlamenttiin c)pääsemään talk show -juontajaksi televisioon. Ainakin hän osaa markkinoida itsensä - tai valita oikean tiimin siihen hommaan. Ai niin ja pääsihän hän hyviin naimisiinkin, mutta sitä juttuahan ei ole syytä feministiareenalla alleviivata.
...ei ole kaukana noista saavutuksista... tosin hän ei ehkä ole päässyt niin hyviin naimisiin, eikä (vielä?) europarlamenttiin? :-)
"Yhteen aikaan piti johtokunnissa ja suurten yhtiöiden hallituksissa olla puolueiden edustajia, nykyisin miehiä ja naisia. Entä homot ja lesbot?"
Köhät ja rikkaat
Eri etniset ryhmät
Maantieteelisen edustus
Eri ikäryhmät
Olen sitä mieltä, että kyllä tähän pitäisi saada jotain ryhtiä.
--------------------
Kommentoin tässä samassa myös tuota toista kirjoitusta, jossa oli "lainattu" Turun sanomia. He he.
"Huhujen mukaan opetusministeriössä harkittiin erityisen mieskiintiön perustamista yliopistoihin, mutta siitä luovuttiin, koska katsottiin, että yliopistojen älyllinen taso romahtaisi."
Pitää varmaankin paikkansa. Mielestäni sukupuolten tasa-arvokiintiöitä pitää lisätä. Tasa-arvoa voitaisiin lisätä lisäämällä naisten määrää kiintiössä ja ulottamalla kiintiöt laajemmalle, ei kuitenkaan yliopistoihin koska pääsykokeet ja lukion arvosanat ovat viisauden mittari. Määrittävä tekijä kuitenkin voisi olla yliopisto-opiskelijoiden sukupuolijakautuma, 70% naisia ja 30% miehiä. Koska naiset ovat viisaampia, olisikin aivan loogista menetelllä näin. Tästä olisi myös se hyöty, että josko sitten saataisiin kaivettua se suuri viisaus esille.
Mutta mä en koskaan siteeraa Tony Halmeen kalmanhajuisia heittoja, koskivat ne sitten presidentin seksielämää, maahanmuuttajia tai mitä tahansa.
liikennemerkki oikeuttaa tekemään moottoritiellä "uukkarin"?
TURKU 20
Oliko jo vanha vitsi?
...tässä maassa, mikäli sen väkiluku suhteutettaisiin suomen väkilukuun, tuo vajaus naisten "vahingoksi" on sitä luokkaa, että jos vastaava juttu tehtäisiin suomessa, se koskisi noin 1000 ihmisen vaihtamista miehestä naiseksi. (Ts. sen verran ilmaistiin johtokuntapaikoille tarvittavan uusia naisia, kun lakia sovelletaan kokonaisuudessaan).
Eli kovin suurista koko valtakuntaa hetkauttavista luvuista ei noissa suuryritysten johtokuntapallihommissa ole kysymys.
Eli tässä mielessä "lasikattoilmiö" koskisi suomessa noin 1000 yksilöä siinä määrin, että siihen olisi syytä ihan lailla puuttua. Tämäkin kertoo, että se perustavampaa laatua oleva epätasa-arvokysymys "lasikaton" suhteen onkin lähinnä se, miten naiset alkaisivat yrittämään enemmän ja sitä kautta luomaan "niitä uusia johtokuntapaikkoja" (sikäli kuin se on yrittämisen tarkoitus).