Meillä tukehduttiin yhteen laivatilaukseen ja nyt on sitten Jan Vapaanuori tulehduttamassa liikesuhteita Koreassa. Näin sitä meillä osataa. Norskit ovat jo 1000 miehen retkikuntana asttaneet Korean laivateollisuutta.
Ollaankohan sitä nyt myymässä Koreaan suomalaista kateutta kiinalaisissa konteissa ja luovutaan tekniikan kehittämisestä, kun saadaan tonni taskuun omaa rahaa ?
Tiehöylämies.
Korean telakat mahdollisuus suomalaisille
Korean telakat ovat mahdollisuus suomalaisille: STX vasta neljänneksi suurin
Suomalaiset yritykset voisivat selvästi lisätä alihankintatoimituksiaan Etelä-Korean telakkateollisuudelle. Näin uskoo Finpron Etelä-Korean vientikeskuksen päällikkö Ari Virtanen.
Hänen mukaansa suomalaiset suotta vierastavat Etelä-Koreaa.
– Hyvä esimerkki mahdollisuuksista on Norja. Sen offshore-osaamista on myyty tänne niin, että Koreassa asuu noin tuhat norjalaista.
Norjalaisten menestys osoittaa Virtasen mielestä, ettei ainakaan hintakilpailukyky voi olla esteenä suomalaisten menestykselle.
STX vasta neljänneksi suurin korealainen telakkayhtiö
Etelä-Korean laivanrakennuskapasiteetti on Kiinan jälkeen maailman suurin. Näiden kahden maan osuus maailman kaupalliseen liikenteeseen rakennettavista aluksista on 90 prosenttia.
– Suomessa kohistaan kovasti STX:stä, mutta se on vasta maan neljänneksi suurin telakkayhtiö Hyundain, Daewoon ja Samsungin jälkeen. Pelkästään Hyundai-konserni tekee yli 200 isoa alusta vuodessa, kun Suomessa saadaan samaan aikaan tehtyä korkeintaan yksi.
Mittasuhteita kuvaa, että Hyundain isoimmassa yksikössä on yhdeksän kuivatelakkaa vierekkäin. Työväkeä näillä on kaikkiaan 25?000.
Etelä-Korean laivanrakennusteollisuus on erikoistunut isoihin offshore- ja lng-aluksiin. Samalla se on jättänyt bulkkilaivojen valmistuksen käytännössä kokonaan kiinalaisten käsiin.
Yhden porauslaivan arvo nousee helposti 600 miljoonaan euroon.
Erikoislaivoihin erikoistuminen ja niissä menestyminen osoittaa, että korealaiset ovat vastoin yleistä luuloa taitavia verkostoitumaan. Maan telakat kykenevät nykyisellään tekemään vain 20 prosenttia tilausten arvosta itse.
Alihankkijoille tämä tarkoittaa valtaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi suomalaisten arktinen osaaminen ja polttoainepihit tekniikat on noteerattu Koreassa hyviksi.
Lue koko juttu tänään ilmestyneestä Tekniikka&Taloudesta.
Ollaankohan sitä nyt myymässä Koreaan suomalaista kateutta kiinalaisissa konteissa ja luovutaan tekniikan kehittämisestä, kun saadaan tonni taskuun omaa rahaa ?
Tiehöylämies.
Korean telakat mahdollisuus suomalaisille
Korean telakat ovat mahdollisuus suomalaisille: STX vasta neljänneksi suurin
Suomalaiset yritykset voisivat selvästi lisätä alihankintatoimituksiaan Etelä-Korean telakkateollisuudelle. Näin uskoo Finpron Etelä-Korean vientikeskuksen päällikkö Ari Virtanen.
Hänen mukaansa suomalaiset suotta vierastavat Etelä-Koreaa.
– Hyvä esimerkki mahdollisuuksista on Norja. Sen offshore-osaamista on myyty tänne niin, että Koreassa asuu noin tuhat norjalaista.
Norjalaisten menestys osoittaa Virtasen mielestä, ettei ainakaan hintakilpailukyky voi olla esteenä suomalaisten menestykselle.
STX vasta neljänneksi suurin korealainen telakkayhtiö
Etelä-Korean laivanrakennuskapasiteetti on Kiinan jälkeen maailman suurin. Näiden kahden maan osuus maailman kaupalliseen liikenteeseen rakennettavista aluksista on 90 prosenttia.
– Suomessa kohistaan kovasti STX:stä, mutta se on vasta maan neljänneksi suurin telakkayhtiö Hyundain, Daewoon ja Samsungin jälkeen. Pelkästään Hyundai-konserni tekee yli 200 isoa alusta vuodessa, kun Suomessa saadaan samaan aikaan tehtyä korkeintaan yksi.
Mittasuhteita kuvaa, että Hyundain isoimmassa yksikössä on yhdeksän kuivatelakkaa vierekkäin. Työväkeä näillä on kaikkiaan 25?000.
Etelä-Korean laivanrakennusteollisuus on erikoistunut isoihin offshore- ja lng-aluksiin. Samalla se on jättänyt bulkkilaivojen valmistuksen käytännössä kokonaan kiinalaisten käsiin.
Yhden porauslaivan arvo nousee helposti 600 miljoonaan euroon.
Erikoislaivoihin erikoistuminen ja niissä menestyminen osoittaa, että korealaiset ovat vastoin yleistä luuloa taitavia verkostoitumaan. Maan telakat kykenevät nykyisellään tekemään vain 20 prosenttia tilausten arvosta itse.
Alihankkijoille tämä tarkoittaa valtaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi suomalaisten arktinen osaaminen ja polttoainepihit tekniikat on noteerattu Koreassa hyviksi.
Lue koko juttu tänään ilmestyneestä Tekniikka&Taloudesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
KOREAN TELAKOISTA
https://www.google.fi/search?q=korean telakat&rlz=1C1CHVZ_fiFI516FI516&espv=210&es_sm=93&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=OiJiUvO4J8q74ATX6oGYCg&sqi=2&ved=0CEMQsAQ&biw=1403&bih=751
Suomessa ei taitaisi riittää väki 200 isonlaivan valmistamiseen vuodessa !
Late Lapista. SSSS Ry!
tehdä näin, kuten norskit tekevät ? He raahaavat rungot varusteluun Romaniasta.
Miksi ei meillä teetetty risteilijä runkoa Koreassa navigointi laitteineen ja tuotu runkoa varusteluun. Olisi vastuvuoroisesti sitten väännetty lisäkauppoja Korealaisten kanssa.
Suomi on melkein joka kaupantekohommassa valovuosia jäljessä norskeista, saksalaisista, espanjalaisista, venäläisitä ym.
Tartteeko sitä koko kiulu rakentaa itse, jos vastaavalla rahalla saa neljä, kun Suomessa yhden ?
Tiehöylämies.
Ehkä täältä joku kauppamies löytyisi. Mutta sitten kävisi kuin Vesi-Sepolle ja Viselle. Politiikot kaatoi.
Nyt lisäharmina kimppuun hyökkää vihernilkit omine outoine sääntöineen. Ainaki ympäristörikos tulee jos täällä töitä tehdään.
Vihernöydän perässä muut puolueet. Vaalirahaa, vaalirahaa tai säännöt tiukkenee.
Eiköstä sinne hesaan ostettu yksi paatti taannoin jostakin slobolandiasta, sekinhän jouduttiin koppuloimaan Suomessa uusiksi lipputankoa myöten !
Ulkomailta ostetut veturit eivät myöskään toimi Suomessa, talvella vesisateella, lumisateella helteellä eikä pakkasilla !
Late Lapista. SSSS Ry!
Talvellahan voi olla vesisadetta, mutta miten ihmeessä lumisadetta voi olla helteellä, kuten yksiselitteisesti kirjoitat?
Allegro junat korjataan paremmin Pietarissa kuin Pasilassa !
http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/archive/00071/largeallegro520_71774c.jpg
Veturinkuljettajat arvostelevat kovin sanoin Helsingin ja Pietarin välillä kulkevien Allegro-junien huoltoa. Kärjekkäimpien mielipiteiden mukaan VR:n Ilmalan varikko ei välitä junissa ilmenevistä vioista eikä korjaa niitä.
Arvostelu oman talon huoltoa kohtaan huipentuu junankuljettaja Jani Hellbergin vuodatukseen Veturimies-lehdessä. Hellbergin mukaan Ilmalan asenne huoltotoimintaan on leväperäinen.
”On hieman lannistavaa ottaa varikolta ’ehjä’ juna käytölle vain huomatakseen, että sen seitsemästä akustovaraajasta kuusi on poissa pelistä”, Hellberg kirjoittaa.
Kouvolalainen Hellberg ei ole yksin mielipiteineen. Samanlaista viestiä on kuulunut kuljettajilta laajemminkin.
Hellberg kertoo yllättäen havainneensa, että korjaustoiminta on laadukkaampaa Venäjän päässä kuin Suomessa.
”Oman kokemukseni mukaan rungot tulevat Pietarista yleensä paremmassa kunnossa kuin sinne menevät. Pietarissa vikoja pyritään korjaamaan tunninkin kääntymisissä sen sijaan että todettaisiin ainoastaan, ettei aika riitä korjauksiin.”
Hankala huollettava
VR:n Ilmalan huoltovarikon johtajan Juha Ohvon mukaan Allegroissa on ollut takuuvikoja. – Niiden määrä on kuitenkin ollut laskussa VR:n ja Alstomin yhteistyöllä.
Lue koko juttu tänään ilmestyneestä Tekniikka&Taloudesta.
TILAA Tekniikka&Talouden uutiskirje ja T&T autot-uutiskirje tästä.
Aiemmin verkkopalvelussa
Kun VR:n täsmällisyys parani, tappio kasvoi 7.5.2012 »
Allegro-juna hakkaa ennätyksiä 17.2.2012 »
Etelä-Saimaa: Neljäs Allegro-junayhteys uhkaa kaatua aikaeroon 2.8.2011 »
Pendolinojen maine paranee 13.12.2010 »
Kommentoi Lähetä Tulosta Hyvä juttu
Share on facebookShare on twitterMore Sharing Services
TalentumUratie
Miltei 2300 kilometriä: Kiina avasi maailman pisimmän luotijunaradan Tekniikka & Talous 27.12.2012
F1-tyyli tuli rautateille Tekniikka & Talous 09.08.2013
Ruotsiin halutaan 320 km/h suurnopeusjuna: Japani ja Kiina kisaavat rakentamisesta Tekniikka & Talous 29.04.2013
ESS: IC-junayhteys Tampereelta Lahteen lähivuosina? Tekniikka & Talous 17.12.2012
Nicorettet jatkossa mukaan Rovaniemen-junaan Tekniikka & Talous 03.05.2013
Näin ne asiat näyttää muuttuvan Suomessa, kun työpaikat katovat ulkomaille.
Kohta ei ole muuta, kuin juoksukaljan osaajia.
Tiehöylämies.