Toi otsikko kertoo jo vähän. Eli mulla menee päin helvettiä, koska mun perhe ei oo nähnykkään sitä. Äiti huutaa ja satuttaa ja sisko myöski ja ei oo parasta iskänkää kanssa.. Päätin tänne tulla purkamaan paineitani. Eikä kaverisuhteetkaa oo kunnossa. Onha mua kiusattukki. Ja sitten on vielä monia sairauksiakin. Et 3 yhe hinnalla.. Ja ikäähän mulla on vaa 13. Ongelmat on alkanu jo yli vuos sitte. Eihä,mun tänne kuuluis mitään kertoa ku ketää ei kiinnosta.. No ujohan minä olen ja olen muuttunut todella paljon huonoon suuntaan. Haluisin vaan edes jonku asian kuntoo. Toivottavasti edes joku kuulis mun avunhuudon..
Elämä päin helvettiä
Elämää pelkäävä
7152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pikkuvirhe tuli eli mun perhe ei ole hyvää nähnykkään tota tarkoitin.
En haluaisi olla mitenkään ilkeä, mutta vammaisten kanssa työskenelleenä haluaisin todeta, että sinulla on asiat vielä suhteellisen hyvin. Tänään eräs pyörätuolissa oleva vammainen sai raivokohtauksen. Ei ollut kaunista katseltavaa!
Et ymmärrä millainen ETUOIKEUS on, että voit edes kävellä!
Suosittelen että otat yhteyttä koulussa jonkinlaiseen kuraattoriin. Nimen omaan KOULUN kautta! Sieltä puolestaan ottavat yhteyttä sossuun. Sinulle on mahdollista järjestää perhekotipaikka. Sijoitus olisi tilapäiväinen. Saisit 16-vuotiaana päättää, haluatko kotiin takaisin vai ei.
Äitisi on satuttanut sinua, ja se on VÄÄRIN! Mutta...hän on yhä SINUN ÄITISI, joten sinun on annettava hänelle anteeksi, mutta ei loputtomiin.
Raamatussa Jeesus sanoo että pitää antaa 7 x 7 kertaa anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Mielestäni tämä ei päde omaan äitiin. Äidillä on VELVOLLISUUS rakastaa ja pitää huoltaa lapsesta. Sekä henkisestä ETTÄ fyysisesti helliä ja rakastaa! Sinä tarvitset APUA pikku tyttöseni. Äitisi on saatava ymmärtämään, mitä metkitsee sinun menetyksesi. Samoin myös välinpitämätön isäsi. Ehkä silloin hän rauhoittuu miettimään omaa käytöstään. Juuri nyt sinun kannattaa varata vaikka tunnin aika koulun kuraattorin kanssa jutellaksenne näistä asioista. Tsemppiä!
Kiitos paljon. Kyllä minäkin saan raivokohtauksia jostain kumman syistä. En vain tiedä mistä.. Ehkä pitäisi tosiaan jutella koulukuraattorin kanssa. Mutta taidan olla liian peloissani sellaisesta. Vanhemmat hirttäis mut, jos tekisin sen..
Voit ilman muuta hakea apua koulusta ja sinun ehdottomasti kannattaakin. Voit luultavastikin puhua koulukuraattorille/ jollekin koulussa myös niin, ettei tieto mene vanhemmille? (Tietääkö joku tästä tarkemmin?) Vanhempia ei voi valita, eikä niitä voi muuttaakaan ja on tosi harmi, että olet joutunut tuollaiseen tilanteeseen. Sinulla on vielä pitkä elämä edessä ja itsesi eteen kannattaa tehdä aina töitä! Eli kannattaa ilman muuta hakea apua ja mennä keskustelemaan jonnekin. Ymmärrän, että tunnet myös pelkoa siitä, miten vanhemmat suhtautuvat, mutta hehän ovat vastuussa omasta käytöksestä ja toiminnastaan vanhempina. Sinulla on oikeus hyvään kohteluun ja apuun, jos olet tullut kohdelluksi huonosti. Mitä aikaisemmin haet apua, sitä paremmin jaksat jatkossa. Mitä pidempään piät ongelmiasi sisälläsi, sitä suurempia ongelmia sinulle tulee psyykkisesti (esim. mielenterveysongelmia), mikä taas vaikeuttaa elämääsi merkittävästi. On harmi, että joudut ottamaan vastuuta sellaisista asioista, mistä sinun ikäisen ei vielä tarvitsisi, mutta voin kokemuksella sanoa, että apua kannattaa AINA hakea ja sitä saa. Avun hakemista EI tarvitse koskaan hävetä, olet ansainnut sen.
Todella vaikuttaa että sinulla on nyt paha olla. Jospa juttelu jonkuin kanssa auttais ja myös se että ehkä asiat muuttuvat niin kuin ne usein tekevät. Pitäähän sitä saada vaikka kirjoitamalla purkautua. Olet ihan arvokas ihminen niin kuin me kaikki maan päällä.
Minullakin on elämä päin helvettiä. Olen menossa pian vankilaan istumaan tuomiota rikoksesta johon olen syytön ja puoli suomea huutaa suurinpiirtein kuolemaa minulle.
Ainoa lohtuni on mahdollisuus siitä, että oikeudenmukainen jumala on olemassa, koska silloin puoli suomea on toiminnallaan ansainnut itselleen paikan helvetissä. Jeesus ei minua olisi tuominnut. Jeesus tietää, että olen täysin viaton sielu ja kaikki ongelmani ovat seurausta ihmisten toiminnasta.
Olen minäkin pieniä syntejä tehnyt kuten elänyt vaatimattomasti ja köyhänä ja epäillyt jumalan olemassaoloa, koska ihmisten minuun kohdistama pahuus, julmuus ja kipu on välillä noussut sietämättömäksi. Ilman, että jumala olisi auttanut tai vähentänyt kipujani. En kuitenkaan ole ikinä toiminnallani vahingoittanut yhtään viatonta sielua. En ole yrittänyt saada rikkauksia muiden kustannuksella, en ole ikinä yrittänyt saada itselleni enempää kuin vaatimattoman elämän. Joskus olen jopa yrittänyt luopua vaatimattomastakin elämästäni antaakseni edes vähän itseänikin vaivaisemmalle ihmisille.
Siinäpä se näillä eväillä siirryn ajasta ikuisuuteen kun aikani koittaa ja kehoni ei enää kestä enempää ihmisten julmuutta.
Mun pitää jotenki koota itteni... Mut en vaan tiedä ett miten... Tänäänkin tuli lisää ongelmia. Mutta kaikkea hyvää tänne kirjoittaneille ja muillekkin.