Pitäisi olla kansallinen muistopäivä. Tuon alueen voisivat ainakin palauttaa. Sehän on heille häpeä.
Joutselän taistelu
sparv astrand
1565
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kannatan ajatusta. Samaan aikaan oli myös Kollaanjoen taistelu. Senkin voittivat suomalaiset. Venäjä saisi palauttaa ainakin koko Raja.Karjalan!
Silloin minäkin liputtaisin.
Siellä on paljon verta vuotanut satojen vuosien aikana ryssän takia.
Jos länsisuomalaiset olisivat ymmärtäneet jo keskiajalla liittoutua Novgorodin kanssa svealaisten asemesta (ja mikäli hämäläiset eivät olisi epärealistisesti kuvitelleet olevansa kyllin vahvoja itsenäisyyteen Ruotsin ja Novgorodin välissä) olisi noilta kahinoilta vältytty. Viisautta on jälkiviisauskin.
Jos hämäläiset ja karjalaiset ja monet muut olisivat liittoutuneet Novgorodin kanssa niin Novgorod olisi vahvistunut. Siitähän olisi seurannut etteivät Moskovan hirmuhallitsijat olisi kyenneet valloittamaan Novgorodia. Eipä olisi nyt Venäjää meidän riesanamme, ei Putinia, ei Koroljovia eikä Karjalan palautusvaatimuksia.
Venäjän idea olisi toteutunut geopoliittisesta ja sivistyksellisestä välttämättömyydestä oli sen toteuttaja sitten Kiova, Novgorod tai Moskova. Ehkä novgorodilainen Venäjä, johon Suomi olisi kuulunut, olisi ollut paras vaihtoehto Suomen kannalta. Kohtalo kumminkin päätti toisin.
Sota johtui juuri jälleen ryssistä. Kustaa Vaasan toimesta Ruotsin asutus laajeni nykyiselle Kannakselle. Vainoharhaiset ryssät ei tästä tykänneet. Uudet asukkaat tuli lähinnä Hämeestä ja Savosta.
Novgorod juuri tomppeli vastusti Ruotsin laajentumista itään. Olet yhtä tyhmä kuin tämä mielisairas sukurutsari Etelä-Pohjanmaalta.
Suomen ja Baltian joutuminen Rooman paavin valtuuttamien "ristiretkeläisten" haltuun oikeauskoisen Novgorodin asemesta 1200-luvulla oli onnettomuus, jonka vuoksi itämerensuomalaiset Suomenlahden molemmin puolin saivat vasta 1800-luvulla - Venäjän suojeluksessa tietysti - mahdollisuuden kansalliseen olemassaoloon ja omakielisen kulttuurin luomiseen. Ennen Venäjän valtaa suomalaiset ja virolaiset elivät germaanisen rautakoron alla eivätkä ymmärtäneet edes valittaa kurjaa asemaansa. Tai virolaisista en oikeastaan tiedä. He joka tapauksessa elivät suoranaisessa maaorjuudessa kauemmin kuin Venäjän "sielut". Usein unohdetaan että paljon puhuttu maaorjuuden aika kesti Venäjällä lyhyemmän ajan kuin muualla Itä- ja Keski-Euroopassa.
Tuo nyt ei liity mitenkään keskiajalle. Ryssät yksinkertaisesti varasti jo tuolloin muilta ja syytti siitä uhreja. Kustaa Vaasa ei tätä paskaa niellyt ja julisti sodan. Ryssät lyötiin useissa taisteluissa sodan itsensä päätyttyä tästä huolimatta tasapeliin.
Onko ystävämme Koro siirtynyt evakoiden puolelle?
Minä olen aina ollut evakoiden puolella; ongelma on vain se, etteivät he itse ymmärrä omaa parastaan, kuten eivät suomalaiset yleensäkään.
On. Buahhhe. Nyt koko maailma on sua vastaan. Kuole siis pois.
Kun tätä torjuntavoitto-hokemaa on riittävän kauan seurannut ja kuunnellut kertomuksia toinen toistaan urheimmista suomalaisten taisteluista tuntuu vähän siltä, että jokainen päivä pitäisi olla kansallinen muistopäivä entiseen neuvostomalliin.
Antakaa jo olla vähemmällä kohkaamisella.
Sodat on sodittu, ihmisiä menehtyi ja vammautui. Varmaan joku taistelu olikin "urhea", mutta katsokaahan karttaa. Sodat hävittiin.
Muutenkaan suomalaiseen tapaan ei kuulu juhlia jotain tiettyä taistelua. Juhlikoon ne, joista siltä tuntuu.
Emämaa Venäjälle uskolliset suomalaiset sotivat (vaikkakin sangen mitättömällä panoksella, Venäjä kun uhrautuvasti hoiti Suomenkin puolustuksen) urheasti mm. Iso-Britanniaa, Ranskaa ja Turkkia vastaan 1800-luvulla. Joskus kannattaisi Suomessa muistaa sitäkin. Länsi oli vihollinen, Suomi osa Euraasiaa. Siihen vielä palataan. Niin toivon ja uskon.
Ei sotia ehtinyt insestin ja karkuruuden takia.