Miten suhtaudutaan konservatiivisissa kirkon herätysliikkeiden tilaisuuksissa, jos käy ilmi että tilaisuuksissa ahkerasti käyvä elää samaa sukupuolta olevan kanssa suhteessa?
Tiedän mikä suhtautuminen on tähän parisuhdeasiaan, mutta miten suhtautuvat ihmisenä, saako osakseen tästä syrjintää? Ajattelevatko, että mitä kummaa siellä heidän parissaan tekee, jos elää samaa sukupuolta olevan kanssa suhteessa, hyväksyen siis asian, vai ymmärtävätkö että nämä tilaisuudet voivat silti kiinnostaa ja hyväksyä joukkoonsa, kuin kenet tahansa?
Voi olla teologisesti samaa mieltä heidän kanssaan asioista, vaikka oma usko on niin heikko ja riittämätön. Kun ei ole riittävää uskoa, ei ole tarpeeksi tahtoa kieltäytyä näin paljon omaan elämään liittyvässä ja itselle tärkeäksi tuntuvassa asiassa, katsoen asiaa vain parisuhteen kannalta.
En tunne olevani kristitty uskova. Uskon persoonalliseen jumalaan. En ole luonut omaa varsinaista jumalaa tilalle, vaan uskon tähän samaan Jumalaan, mutta en tarpeeksi vahvasti voidakseni sanoa uskovani tähän Jumalaan täysin, sen todellisessa merkityksessä.
Tiedän mikä suhtautuminen on tähän parisuhdeasiaan, mutta miten suhtautuvat ihmisenä, saako osakseen tästä syrjintää? Ajattelevatko, että mitä kummaa siellä heidän parissaan tekee, jos elää samaa sukupuolta olevan kanssa suhteessa, hyväksyen siis asian, vai ymmärtävätkö että nämä tilaisuudet voivat silti kiinnostaa ja hyväksyä joukkoonsa, kuin kenet tahansa?
Voi olla teologisesti samaa mieltä heidän kanssaan asioista, vaikka oma usko on niin heikko ja riittämätön. Kun ei ole riittävää uskoa, ei ole tarpeeksi tahtoa kieltäytyä näin paljon omaan elämään liittyvässä ja itselle tärkeäksi tuntuvassa asiassa, katsoen asiaa vain parisuhteen kannalta.
En tunne olevani kristitty uskova. Uskon persoonalliseen jumalaan. En ole luonut omaa varsinaista jumalaa tilalle, vaan uskon tähän samaan Jumalaan, mutta en tarpeeksi vahvasti voidakseni sanoa uskovani tähän Jumalaan täysin, sen todellisessa merkityksessä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Arvostan näitä herätysliikkeitä. Koen yhteenkuuluvuutta enemmän kuin liberaalimpien kanssa, vaikka uskoni ei ole niin vahva. En halua siunausta suhteelleni tms. Olen poliittisestikin arvokonservatiivi.
Olen kiinnostunut Raamatusta ja koen nämä hengelliset tilaisuudet itselleni muutenkin tärkeiksi.
Ihminen on kokonaisuus. Elämälläsi ilmennät sitä, mitä on sisälläsi.
Kysyessäsi tätä asiaa, taidat itsekin pohjimmiltasi tietää, että kaikki ei ole nyt Jumalan silmissä oikein. Jumala opettaa, että seksi kuuluu ainoastaan miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Mene kirkkoon, rukoile ja lue Raamattua. Etsi vilpittömästi Jumalan kasvoja ja pyydä Jumalaa johtamaan sinua kaikkeen totuuteen.
Kun usko alkaa kirkastua sinulle, ala elää sitä arjessa. Sitä mukaa kun Kristus kasvaa sydämessäsi, työntyy sieltä kaikki väärä pois, mikäli haluat antaa tilaa Pyhän Hengen työlle.
Ole valmis luopumaan elämässäsi siitä, mikä Jumala osoittaa olevan väärin. Tämä on sitä kristityn kilvoittelua, joka jatkuu koko elämän.
Siis ensin tulee etsiminen ja löytäminen, sen jälkeen kasvu Pyhän Hengen mukaiseen elämään. Etene askelittain, päivä kerrallaan. Muutoksia ei pidä pelätä, koska Jumala antaa uusia voimia joka päivälle. Hän rakastaa meitä kaikkia ja haluaa meidän parastamme.
Eihän siihen hyvin suhtauduta.
http://www.youtube.com/watch?annotation_id=annotation_870029569&feature=iv&src_vid=VKiWFo_cya0&v=nrPidbbV9P0
Oisko ketään näistä herätysliikkeistä vastaamaan..?
Pitäisikö eristäytyä näistä porukoista, kunnes oma usko on niin vahva, ettei tälläistä "parisuhdeongelmaa" enää ole? Nähdäänkö ongelmana, että olisin siellä pakosta kuin eräänlainen vääränlainen mainos/hyväksynnän osoitus parisuhteelleni, ellei asia olisi sitten jatkuvan kriittisen tarkastelun alla, vaikken olekaan itse liberaalien linjalla puolustelemassa elämäntapaani väkisin Raamatulla tai maallisiin moraalikäsityksiin vedoten.
Mitäs väliä sillä sitten olisi?
Jos huonosti niin pihalle vain. Mitäs siellä kyttäät.
Hei erilainen!
Kysyt: “Tiedän mikä suhtautuminen on tähän parisuhdeasiaan, mutta miten suhtautuvat ihmisenä, saako osakseen tästä syrjintää?”
Kysyt ns. konservatiivisista herätysliikkeistä – tuo konservatismi käsitetään useimmiten Raamattu-uskollisuudeksi tai sitten hieman moittivassa sävyssä vanhanaikaisuudeksi, jolloin halutaan säilyttää kirkonmenot sellaisinaan ja karsastetaan monimuotoisia “erilaisia jumalanpalveluksia”. Itse olen toiminut monissa eri herätysliikkeissä kymmenien vuosien ajan.
Raamattu-uskollisuus merkitsee sitä, että Jumalan Sana on elämän korkein ohje ja uskovien elämän todellinen ravinto. Tuomatta julki järjestön nimeä, niin yleisesti tiedetään, että erään kirkkomme suuren herätysjärjestön johtajan tytär on hyvin tunnettu julkilesbo. Asiaa käsiteltiin muutama vuosi sitten eri lehdissäkin. Isänä kyseinen johtaja on edelleen tytärtään rakastava isä, ja monella tavalla tytärtään tukemassa. Jumalan Sanan edessä hän ei kuitenkaan hyväksy lesbojen, homoseksuaalien parisuhteita. Homoseksuaalisuutta pidetään yhtenä elämän tragediana, jonka kanssa jotkut joutuvat elämään.
Käsitykseni mukaan konsertaviisisissa herätysliikkeissä otetaan ilomielin vastaan kaikki “erilaisetkin” ihmiset. Syvästi tiedostetaan se, että uskon päämäärä on sielujen pelastus ja me kaikki olemme vain kurjia syntisiä ja tarvitsemme Vapahtajaa syntiemme sovittajaksi. Suomen Raamattuopisto on tuonut esille norjalaisen “mallin”, jossa homoseksuaalit ovat seurakunnan edessä kertoneet taipumuksestaan ja samalla ilmoittaneet halunsa sitoutua elämään selibaatissa. Seurakunnat ovat ottaneet heidät iloiten vastaan ja “erilaiset” ovat päässeet mukaan myös seurakunnalliseen toimintaan. On muistettava, että myös heteroseksuaalisten yksineläjien osa on elää selibaatissa.
Kysyt myös: “Pitäisikö eristäytyä näistä porukoista, kunnes oma usko on niin vahva, ettei tällaistä "parisuhdeongelmaa" enää ole? Nähdäänkö ongelmana, että olisin siellä pakosta kuin eräänlainen vääränlainen mainos/hyväksynnän osoitus parisuhteelleni.”
Konservatiivisissakaan herätysliikkeissä ei ole laajaa kannatusta sille, että Jumala muuttaisi jokaisen rukouksella eheytymistä pyytävän homoseksuaalin heteroksi. Olemmehan kaikki monin osin eri tavalla vajaita ja rikkinäisiä ja joudumme suostumaan elämään tämän elämän myös syntiä tekevinä, mutta armahdettuina Jumalan lapsina. Rukouksen voimalla emme voi tehdä itseämme synnittömäksi, joudumme ja saamme elää silkasta armosta. Uskomme vahvuus ei ole sitä, että tiettyä ongelmaa ikänkuin vain ei enää olisi olemassa. Joudumme kaikki kantamaan oman taakkamme. Kenenkään ei tarvitse tehdä erityistä numeroa tai tilitystä omasta erilaisuudesta. Silloin, kun asia sinun omaatuntoasi painaa, voit aina mennä vaikkapa ripittäytymään. Jos turvaudut Jeesukseen sellaisena kuin olet, olet elävä mainos pelastavasta uskosta tälle pimeälle maailmalle.
Olen sinun puolestasi pahoillani sen suhteen, että et tule saamaan konservatiivisissa herätysliikkeissä kannatusta homoseksuaalisessa parisuhteessa elämiselle. Ei sielläl hyväksytä myöskän heteroseksuaalien avoliittoa, vaan Jumalan Sanan mukaan seksuaalisuhde kuuluu miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Kuten tekstistäni voit havaita, olen itse konservatiivinen herätyskristitty.
Siunausta päivääsi!