Uskonnollista totuutta etsivää saattaa ihmetyttää, ettei Raamatun jälkeen ole tullut uusia pyhiä kirjoituksia. Tästä syystä on jopa sanottu, että Jumala on kuollut. Paavi Gregorius Suuri (k. v. 604) julisti virallisesti, että profetia on kuollut. Erityisen ilmoituksen katsotaan päättyneen apostoleihin. Kuitenkaan vain Raamatun perusteella ei ole syntynyt yhtenäistä käsitystä uskonnollisista asioista. Monien epäselvien opinkohtien vuoksi uusi erityinen ilmoitus tuntuisi olevan hyvinkin tarpeellista. Raamattukin ennustaa uusien ilmoitusten tulemisesta:
Ilm.11:3: ”Minä annan kahdelle todistajalleni tehtäväksi julistaa sanaani säkkivaatteeseen puettuina tuhat- kaksisataakuusikymmentä päivää.”
Ilm. 14:6: ”Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänsä oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille.” – Miksi ilmestyskirjassa luvataan enkelin julistavan iankaikkisen evankeliumin vieläpä kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille, jos evankeliumi jo on olemassa Raamatussa?
Raamattu on kirjakokoelma. Sana Raamattu tulee kreikan kielen sanasta grámmata, joka tarkoittaa kirjoituksia. Sen viimeisenä kirjana on Ilmestyskirja. Ilmestyskirjan lopussa on varoitus: ”Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu.”(Ilm. 22:19). Monet luulevat tämän tarkoittavan koko Raamattua. Kun Raamattua koottiin, Ilmestyskirja laitettiin sen loppuun ehkä siitä syystä, että siinä puhuttiin lopun ajan tapahtumista. Tiedetään, ettei ilmestyskirja ole viimeiseksi kirjoitettu Raamatussa oleva kirjoitus.
Jos Ilmestyskirjan kielto lisätä tai ottaa pois tarkoittaisi sitä, ettei enää tule lisää ilmoituksia Jumalalta, niin miten olisi ymmärrettävä kohta 5. Moos. 4:2: ”Älkää lisätkö mitään näihin käskyihin älkääkä poistako niistä mitään. Pitäkää Herran, Jumalanne, käskyt, jotka minä teille annan.” Tai miten on ymmärrettävä 5. Moos. 13:1: ”Noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä, jotka minä annan teille. Älkää lisätkö niihin mitään älkääkä poistako niistä mitään.” Jos näitä kohtia noudatettaisiin kirjaimellisesti ymmärtämättä, että ne koskivat vain Mooseksen välittämiä Jumalan käskyjä, niin Raamattu Mooseksen jälkeen olisi pelkkiä vääriä käskyjä ja ilmoituksia. Ilmestyskirjan lopussa ollut kielto lisätä tai poistaa mitään tarkoittaa selvästi vain Ilmestyskirjaa. Ilmestyskirjan profeetta näyttää vain käyttäneen samaa tapaa kuin Mooses lukitessaan profetiansa.
Raamatun koostumus on sitä paitsi muuttunut. Varhaisimmissa suomalaisissakin Raamatuissa oli ns. apokryfisiä kirjoja. Katolisen kirkon käyttämässä Raamatussa niitä on edelleen. Lisäksi olisi perusteltua liittää Raamattuun mm. Paavalin kirjeitä, joihin hän viittaa, mutta joita ei ole löydetty. Näitä ovat:
Paavalin aikaisempi kirje korinttilaisille, josta mainitaan 1. Kor. 5:9.
Paavalin toinen kirje efesolaisille Ef. 3:3.
Paavalin kirje Laodekiasta Kol. 4:16.
Muita Uudessa testamentissa mainittuja, mutta siitä puuttuvia kirjoituksia ovat:
Juudan aikaisempi kirje Juuda 1:3
Eenokin profetiat Juuda 1:14
Vanhassa testamentissa on ainakin 11 sellaista kirjoitusta, joihin viitataan, mutta joita ei ole Raamatussa.
Ilm.11:3: ”Minä annan kahdelle todistajalleni tehtäväksi julistaa sanaani säkkivaatteeseen puettuina tuhat- kaksisataakuusikymmentä päivää.”
Ilm. 14:6: ”Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänsä oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille.” – Miksi ilmestyskirjassa luvataan enkelin julistavan iankaikkisen evankeliumin vieläpä kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille, jos evankeliumi jo on olemassa Raamatussa?
Raamattu on kirjakokoelma. Sana Raamattu tulee kreikan kielen sanasta grámmata, joka tarkoittaa kirjoituksia. Sen viimeisenä kirjana on Ilmestyskirja. Ilmestyskirjan lopussa on varoitus: ”Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu.”(Ilm. 22:19). Monet luulevat tämän tarkoittavan koko Raamattua. Kun Raamattua koottiin, Ilmestyskirja laitettiin sen loppuun ehkä siitä syystä, että siinä puhuttiin lopun ajan tapahtumista. Tiedetään, ettei ilmestyskirja ole viimeiseksi kirjoitettu Raamatussa oleva kirjoitus.
Jos Ilmestyskirjan kielto lisätä tai ottaa pois tarkoittaisi sitä, ettei enää tule lisää ilmoituksia Jumalalta, niin miten olisi ymmärrettävä kohta 5. Moos. 4:2: ”Älkää lisätkö mitään näihin käskyihin älkääkä poistako niistä mitään. Pitäkää Herran, Jumalanne, käskyt, jotka minä teille annan.” Tai miten on ymmärrettävä 5. Moos. 13:1: ”Noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä, jotka minä annan teille. Älkää lisätkö niihin mitään älkääkä poistako niistä mitään.” Jos näitä kohtia noudatettaisiin kirjaimellisesti ymmärtämättä, että ne koskivat vain Mooseksen välittämiä Jumalan käskyjä, niin Raamattu Mooseksen jälkeen olisi pelkkiä vääriä käskyjä ja ilmoituksia. Ilmestyskirjan lopussa ollut kielto lisätä tai poistaa mitään tarkoittaa selvästi vain Ilmestyskirjaa. Ilmestyskirjan profeetta näyttää vain käyttäneen samaa tapaa kuin Mooses lukitessaan profetiansa.
Raamatun koostumus on sitä paitsi muuttunut. Varhaisimmissa suomalaisissakin Raamatuissa oli ns. apokryfisiä kirjoja. Katolisen kirkon käyttämässä Raamatussa niitä on edelleen. Lisäksi olisi perusteltua liittää Raamattuun mm. Paavalin kirjeitä, joihin hän viittaa, mutta joita ei ole löydetty. Näitä ovat:
Paavalin aikaisempi kirje korinttilaisille, josta mainitaan 1. Kor. 5:9.
Paavalin toinen kirje efesolaisille Ef. 3:3.
Paavalin kirje Laodekiasta Kol. 4:16.
Muita Uudessa testamentissa mainittuja, mutta siitä puuttuvia kirjoituksia ovat:
Juudan aikaisempi kirje Juuda 1:3
Eenokin profetiat Juuda 1:14
Vanhassa testamentissa on ainakin 11 sellaista kirjoitusta, joihin viitataan, mutta joita ei ole Raamatussa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
UT:n kirjoittajat eivät tienneet kirjoittavansa "pyhää tekstiä" tai ilmoitusta. UT:n kaanoni syntyi vasta satoja vuosia sen jälkeen kun nuo tekstit oli kirjoitettu. Mitkään noista teksteistä eivät edustaneet pyhää, ilmoitusta tai Jumalan sanaa aikalaisille ihmisille ja tästä kertoo mm. se kuinka evankeliumit on kirjoitettu kopioimalla asioita saatavilla olevista lähteistä ja lisäämällä tekstiin omia käsityksiään ajaakseen omaa agendaansa. Juuri tästä syystä jo evankeliumitkin ovat keskenään niin ristiriitaisia.
Jos olisit tutustunut UT:n kirjallisuuden historiaan edes pintapuolisesti niin tietäisit tämänkin asian, etkä ihmettelisi tuollaisia. Nostaessasi UT:n tekstit pyhän asemaan, estät itseäsi näkemästä todellista historiaa. Olet sokea ja vaellat pimeydessä!
Kuvittelet etten tuota ole jo tietänyt!
Olennaista on, ettei ole perusteltua väittää, ettei uusia Raamatussa olevan veroisia ilmoituksia enää voisi tulla. Niin on kuitenkin väitetään, että Raamatussa on kaikki mitä tarvitaan, vaikka Raamatussa itsessään todetaan, että uusia ilmoituksia saadaan.
Mormonin kirja on toinen todistus Kristukesta ja sen esiin tuleminen täyttää varsin tarkoin Ilmestyskirjassa olevan ennustuksen:
Ilm. 14:6: Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänsä oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille.
Tästä voi tilata ilmaisen Mormonin kirjan:
http://www.mormonit.fi/ota-meihin-yhteyttae/tilauslomake.html
Ei yksikään VT:n teksteistä ole Jumalan ilmoitusta. Ne ovat kulttuuripoliittisia tekstejä, joiden avulla alueella valtaa pitäneet hallitsijat ovat määritelleet oikeutuksensa hallita kulloisellakin alueella ja ne kuvastavat kulloisenkin tekstin kirjoitusajan ylimystön valtapyrkimyksiä.
UT:ssa taas on keksitty kokonaan uusi määritelmä messiaalle ja tätä kuvastaa UT:ssa mm. Pietarin jatkuva epäusko, koska perinteisenä juutalaisena Pietarille messias tarkoitti käsitteellisesti kuningasta ja sotakenraalia, joka lopulta ajaisi kansaa sortavat Roomalaiset pois. Kun Jeesus ei sitten ollutkaan se sotasankari, jollaista juutalaiset messiaan odottivat olevan, piti Jeesuksen kultin kirjoittaa termille uusi määritelmä ylläpitääkseen itseään.
Koko Raamattu on siis kokoelma poliittisia tekstejä, jolla ei ole mitään tekemistä minkäänlaisten jumalten kanssa.
Niin ja se Mormonin kirja, silkkaa fiktiotavieläpä huonoa sellaista, joka plagioi aikalaisia muita tekstejä, .
Tapani hyvä, jos tarkoitat, että Smithin kautta olisi tullut uutta ilmoitusta, olet kyllä arviointikyvytön pelle!
Smithin lähes kaikki profetiatkin ovat menneet täysin pieleen.
Ja niitä "ilmoituksia" on mm. moniavioisuusilmoitus, jonka SMith tehtaili yhdessä kaveriensa kanssa jäätyään vaimonsa silmissä housut nilkoissa kiinni uskottomuudesta Fanny Algerin kanssa.
On aika irvokasta, jos uskot moista helppo- ja häntäheikkiä.
Olet kritiikittä omaksunut vastustajien väitteitä. Et voi pätevästi perustella niitä. Niinpä Fanny Algerin tapaus oli aivan muuta.
Googlella löytää tapauksesta selvitystä:
There are no first-hand accounts of their relationship (from Joseph or Fanny), nor are there second-hand accounts (from Emma or Fanny's family). All that we do have is third hand accounts, most of them recorded many years after the events.
Unfortunately, this lack of reliable and extensive historical detail leaves much room for critics to claim that Joseph Smith had an affair with Fanny and then later invented plural marriage as way to justify his actions. The problem is we don't know the details of the relationship or exactly of what it consisted, and so are left to assume that Joseph acted honorably (as believers) or dishonorably (as critics).
There is some historical evidence that Joseph Smith knew as early as 1831 that plural marriage would be restored, so it is perfectly legitimate to argue that Joseph's relationship with Fanny Alger was such a case. Mosiah Hancock (a Mormon) reported a wedding ceremony; and apostate Mormons Ann Eliza Webb Young and her father Chauncery both referred to Fanny's relationship as a "sealing." Ann Eliza also reported that Fanny's family was very proud of Fanny's relationship with Joseph, which makes little sense if it was simply a tawdry affair. Those closest to them saw the marriage as exactly that—a marriage.
uskot?
Ai niin. Öisessä heinäladossahan käytiin liikeneuvotteluja...
Lähdekrittiikki hei!
> There is some historical evidence that Joseph Smith knew as early as 1831 that plural marriage would be restored,...
Uskomatonta! Joseph tiesi vuonna 1831, että hän tulisi keksimään moniavioisuusilmoituksen... So what?
Kuka vähänkin järjissään olkeva historioitsija sanoisi, että Smith tiesi, että Jumala tulisi palauttamaan moniavioisuuden? Sellainen historioitsija saisi monoa välittömästi!
Ajattelisit vähän mitä tänne kopioit. Ai niin, sinähän et taida osata englantia sen vertaa, että huomaisit tuollaiset lapsukset.
Joo, satunnaisgoogletuksellahan tuo tulee...
Kun nyt otit esiin tuon sanan "raamattu", niin otetaanpa taas vaihteen vuoksi sama sana esiin Mormonin kirjan näkökulmasta. Mormonin kirja mainitsee sanan Raamattu sellaisella ajanjaksolla jolloin Raamattua ei ollut vielä olemassa. Samaten se mainitsee nimeltään Jeesuksen ja käsitteen "kirkko" ajanjaksoilla ennenkuin niitä oli olemassakaan.
Odottelen taas mielenkiinnolla miten virheettömin kirja maailmassa selittää nämä fundamentaaliset virheet :-)
Mormonin kirjan kansa on saanut ihan omia ilmoituksia. Heidän profeetoilleen ilmoitettiin Jeesuksen Kristuksen nimi ja sittemmin Jeesus itse kävi heidän luonaan. Heidän keskuuteensa perustettiin 12 apostolin johtama kirkko kuten läntiselle pallonpuoliskollekin.
Ihmettelen, että asia ei ole sinulle selvä, vaikka olet entinen jäsen!
Miksi käytätte väärää nimeä, ei masiach ole nimi ja ajatus messiaasta kehittyi eksiilin ja toisen temppelin aikaan, kuningaskuntien menetys kimmokkeena. Varsin kehittymätömän Israelin uskonto, joka käytännössä oli ollut korkean paikan kultti, jäi paitsi kaikkea sitä henkistä kehitystä joka alkoi eksiilistä jota seurasivat Persian vaikutteet ja sitten Kreikan, hellenismin muodossa.
Historiattomuus hyppii silmille kun lukee Smithin kirjoituksia, juutalaisuus ei tippunut taivaasta se syntyi pikkuhiljaa tietyissä paikoissa ja ympäristöissä tiettyjen tapahtumien keskellä jotka kaikki vaikuttivat tulokseen.Jos joku joukko olisi häipynyt inkkarien keskelle he eivät olisi ymmärtäneet mistään myöhemmästä mitään.
Surkuhupaisin tapaus tähän liittyen tämä:
MK Nefi 25: 19 Sillä profeettojen sanojen mukaan Messias tulee kuudensadan vuoden kuluttua siitä, kun isäni lähti Jerusalemista; ja profeettojen sanojen mukaan sekä Jumalan enkelin sanan mukaan hänen nimensä on oleva Jeesus Kristus, Jumalan Poika.
Samaan jakeeseen on kirjoitettu messias ja kristus sanat. Nyt kun MAP-kirkko väittää, että tämä on käännös, niin miten ihmeessä tekstin kääntäjä on kääntänyt kaksi kertaa samaa asiaa tarkoittavan sanan kahdelle eri kielelle ja vieläpä niin, että toisessa tätä sanaa käytetään nimenä?
Mormonismin kielellisiin lapsuksiin, jotka osoittavat että kyseessä on kieliä ja historiaa tuntemattomien ihmisten väärennös ja huijausyritys, on tarkemmin analysoinut Richard Packham. Suosittelen lukemaan ja katsomaan hänen esitelmänsä youtubesta.
http://exmormoni.blogspot.fi/2013/10/kielitieteellinen-analyysi-mormonismista.html
VT käytti sanaa Messias. Tuossa osoitetaan, että Messias tulee ja Häntä tullaan kutsumaan nimellä Jeesus Kristus.
Profeetta Joseph Smith käytti kääntäessään omaa kieltään. Hän oli varsin oppimaton ja kouluja käymätön kääntäessään Mormonin kirjan. Siksi kirjoitusvirheitä vilisee. Niitä on korjattu myöhemmissä versioissa.
kääntämisen toisin kuin MAP -kirkko on asiasta kertonut.
Perustelet siis asioita vain omaan kuvitteluusi perustuen, perusteettomasti.
VT on täynnä messiata , kuninkaat voideltiin , papit myös ja jos joku oli valittu johonkin erityistehtävään hän oli masiach, sillä nimellä Jesaja esim. kutsuu Persian kuningasta, ei ketään muuta.Missään ei osoitettu että Jeesus olisi ollut messias, hän ei ollut, kukaan ei vielä ole täyttänyt VT:ssä luvattua.
Tottakai VT käyttää messias sanaa, sen alkukielihän on heprea. UT taas käyttää kristus sanaa, koska UT:n alkuperäiskieli on kreikka.
MK:ssa kirjoittajalla on mennyt kielet sekaisin, eikä ole ymmärtänyt kuinka nämä kaksi sanaa tarkoittava samaa asiaa. Pöljä mikä pöljä. Juuri tällaisten lapsusten takia huijauksia on helppo paljastaa.
Profeetta hän ei ollut, mutta oppimaton toki, koska teki niin paljon historiallisia ja muita mokia kirjoissaan.
No joutuuhan se MAP-kirkko tosiaan keksimään mitä mielikuvituksellisempia selityksiä miksi MK:n ja OL:n teksteissä menee käsitteet, konseptit, nimet ja sanat sekaisin yhtenään.
"Erityisen ilmoituksen katsotaan päättyneen apostoleihin."
Juuri näin kaikki kristilliset kirkot uskovat. Mitään muuta kirjoitusta ei nosteta Raamatun rinnalle tai sen ohi.
Mormonit ovat nostaneet oman Mormonin kirjansa Raamatun ohi eli pitävät sitä pätevämpänä. He jopa selittävät Raamattua Mormonin kirjalla.
Tämä on täysin mieletöntä. Kirjoittaessaan Mormonin kirjaa Smithillä oli koko Raamattu käytössään.
Paavia, jos yhteys Jumalaan on katkaistu jo kauan sitten?
Ei kai yhteys Jumalaan katkea vaikkei olekaan profetiaa tai kristinuskon "erityistä ilmoitusta".Jos profetia on teille noin tärkeää, niin mitkä ovat teidän uskontonne jumalan antamat ilmoitukset , viimeiset tärkeät asioista joita muuten ette olisi tienneet tai ymmärtäneet ymmärtäneet? Eikä juttuja asioista jotka lainsäädäntö jo on määrännyt vaan ilmoituksia jotka ovat todella olleet tarpeen. Ei ole kuulunut, kysytty on.
Jumalan ilmoituksen olevan jotain järisyttävää?
Ajattele uusiksi.
Eikös huoruusilmoitus ollut järisyttävä? Olisiko ihan oikea Jumala sellaisen antanut?
Ei, mutta turha on triviaa "ilmoittaa", sen kukin voi lukea oman uskontonsa pyhistä teksteistä ja jos on järkeä päässä, vaikka ajatella itse.
Mukava että sentään myönnätte ettei teille ole ollut mitään tähdellistä ilmoitettavaa.