Ei jaksa ei!

Mun elämä on aina ollut ihan pyllystä! Lapsuuden vietin koulukiusattuna! Oli vai äiti ja veli! Jotka kumpikin teki ihan kamalia asioita minulle! Hakkasivat väheksyivät ja kaikkea muuta!
Sitten muutin omilleni ja aloinseurustelemaan! Tulin raskaaksi! Ja samalla mies petti! Erottiin! Miestä ei lapsi kiinostanut! 3 vuoden päästä siitä tulin taas raskaaksi seurusteltuani hetken aikaa vaan miehen kanssa! Se mies osottautui rikolliseksi! Erottiin! Olin kahden lapsen yh-äiti!
Elämä muuttui kun muutettiin paikkakuntaa! No sitten toinen tyttäreni sairastui vakavaan sairauteen! Olin jo silloin työelämässä! potkuilla uhattiin kun tytön kanssa paljon olin sairaalassa! Sitten toisella lapsella todettiin adhd ja uhmakkuushäiriö!
Sairaalalaskuja tuli ovista ja ikkunoista....ei ollut varaa enää maksaa ja sosku sano,että et saa apua heiltä kun ei ollut vuokrat rästissä! No sitten meni vuokratkin rästiin,en jaksanut välittää! Olin ihan masentunut!

Rakastuin taas yli 10.n vuoden yksin olon jälkeen mieheen! Muutettiin tähän murjuun! Nyt meidät sanottiin irti tästä kodista (yksityinen vuokran antaja) Ei ole kotia! Ei saada pankkilainaa minun ulosottojen takia! Huom 95 psossaa ulosotossa sairaalamaksuja!

Olen taistellut koko 40 vuotisen elämäni aikana niin paljon,että nyt on luovutettava! Lapset ovat jo sen verran isoja,että eivät tarvitse minua! Toinen ihan just 18 v,ja nuorempi voi jäädä mieheni hoiviin täysi-ikäisyyteen asti!

Pahinta tässä on,että minua ei ymmärretä! Olen sanonut miehelleni,että tekisi mieli vaan päättää päiväni! Olankohautus...se siitä!
Mutta oikeasti mietin kun autolla ajelen,että painanko kaasua tässä 80 rajoitus alueella sen verran,että jos "vahingossa" ajan lyhtypylvääseen! Kuolisnko minä vahalla autolla? Jäisinkö vaan kitumaan?
Mietin myös,että meillä on melkonen lääkevarasto....se taitais olla helpoin tapa! Napata kaikki pillerit.....mutta en taas tahdo,että kotiväki löytäis minut! Parasta olisi,jos vaan kuolisi joku yö ihan luonnollisesti!

On kai tämä avun huuto! ;Mutta minkäs teen kun mies ei ymmärrä! Hän ei tunnusta masennusta! Hänen mielestään se on vaan ihan humpuukkia!
0166
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


voimaton äiti kirjoitti:

Mun elämä on aina ollut ihan pyllystä! Lapsuuden vietin koulukiusattuna! Oli vai äiti ja veli! Jotka kumpikin teki ihan kamalia asioita minulle! Hakkasivat väheksyivät ja kaikkea muuta!
Sitten muutin omilleni ja aloinseurustelemaan! Tulin raskaaksi! Ja samalla mies petti! Erottiin! Miestä ei lapsi kiinostanut! 3 vuoden päästä siitä tulin taas raskaaksi seurusteltuani hetken aikaa vaan miehen kanssa! Se mies osottautui rikolliseksi! Erottiin! Olin kahden lapsen yh-äiti!
Elämä muuttui kun muutettiin paikkakuntaa! No sitten toinen tyttäreni sairastui vakavaan sairauteen! Olin jo silloin työelämässä! potkuilla uhattiin kun tytön kanssa paljon olin sairaalassa! Sitten toisella lapsella todettiin adhd ja uhmakkuushäiriö!
Sairaalalaskuja tuli ovista ja ikkunoista....ei ollut varaa enää maksaa ja sosku sano,että et saa apua heiltä kun ei ollut vuokrat rästissä! No sitten meni vuokratkin rästiin,en jaksanut välittää! Olin ihan masentunut!

Rakastuin taas yli 10.n vuoden yksin olon jälkeen mieheen! Muutettiin tähän murjuun! Nyt meidät sanottiin irti tästä kodista (yksityinen vuokran antaja) Ei ole kotia! Ei saada pankkilainaa minun ulosottojen takia! Huom 95 psossaa ulosotossa sairaalamaksuja!

Olen taistellut koko 40 vuotisen elämäni aikana niin paljon,että nyt on luovutettava! Lapset ovat jo sen verran isoja,että eivät tarvitse minua! Toinen ihan just 18 v,ja nuorempi voi jäädä mieheni hoiviin täysi-ikäisyyteen asti!

Pahinta tässä on,että minua ei ymmärretä! Olen sanonut miehelleni,että tekisi mieli vaan päättää päiväni! Olankohautus...se siitä!
Mutta oikeasti mietin kun autolla ajelen,että painanko kaasua tässä 80 rajoitus alueella sen verran,että jos "vahingossa" ajan lyhtypylvääseen! Kuolisnko minä vahalla autolla? Jäisinkö vaan kitumaan?
Mietin myös,että meillä on melkonen lääkevarasto....se taitais olla helpoin tapa! Napata kaikki pillerit.....mutta en taas tahdo,että kotiväki löytäis minut! Parasta olisi,jos vaan kuolisi joku yö ihan luonnollisesti!

On kai tämä avun huuto! ;Mutta minkäs teen kun mies ei ymmärrä! Hän ei tunnusta masennusta! Hänen mielestään se on vaan ihan humpuukkia!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu