Kristinuskon ydin on se, että emme voi teoillamme ansaita koskaan pelastusta koska vaikka kuinka yrittäisimme teemme vaikka vahingossa syntiä.
Kristinuskon paradoksi on se, että kun otamme Jeesuksen pelastajaksemme alamme huomata paremmin sen pahan jonka teemme toisille. Vaikka emme pelastu tekojen kautta, meidän tulee korjata tekojamme kun näemme niiden olevan vääriä.
Ulkonaiset vaatetus ja muut seikat ovat toisarvoisia tärkeämpää on, että miten kohtelemme toisiamme.
Rakkauteen kuuluu myös rajat ja rajoja joskus täytyy laitaa ihmisille jotka tekevät pahaa toisille.
Jumala antaa joskus meidän oppia kantapään kautta, mutta se, että meille ei olisi tarjolla armoa on vihollisen juoni. Pimeyden työt on kuitenkin laiettava syrjään.
Jumala on rakkaus. Hän rakastaa meitä, mutta myös muita.
Kristinuskon paradoksi on se, että kun otamme Jeesuksen pelastajaksemme alamme huomata paremmin sen pahan jonka teemme toisille. Vaikka emme pelastu tekojen kautta, meidän tulee korjata tekojamme kun näemme niiden olevan vääriä.
Ulkonaiset vaatetus ja muut seikat ovat toisarvoisia tärkeämpää on, että miten kohtelemme toisiamme.
Rakkauteen kuuluu myös rajat ja rajoja joskus täytyy laitaa ihmisille jotka tekevät pahaa toisille.
Jumala antaa joskus meidän oppia kantapään kautta, mutta se, että meille ei olisi tarjolla armoa on vihollisen juoni. Pimeyden työt on kuitenkin laiettava syrjään.
Jumala on rakkaus. Hän rakastaa meitä, mutta myös muita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.