Kenellä vastuu nuorista ja lapsista, jotka helluntaiherätyksen piirissä altistuvat monelle pelkoja aiheuttavalle asialle. Opetuksille riivaajsta, helve**,pikaisesta Jeesuksen takaisin tulosta.Lopullisesta erosta omista vanhemmsta, jos eivät ole uskossa.Kielillä "pälättämis" tilaisuuksissa lapset altistuvat vanhempien henkiselle poissaololle.Riivaajien ulosajo tilanteissa erittäin pelottaville asioille.
Oletteko helluntalaiset koskaan tätä ajatelleet?Myöskin monen helluntalaissaarnaajan tapa huutaa puhuessaan on erittäin vastenmielistä ja voi olla lapsesta pelottavaakin.
Omaa lastani en veisi kyseisiin tilaisuuksiin koskaan.
Oletteko helluntalaiset koskaan tätä ajatelleet?Myöskin monen helluntalaissaarnaajan tapa huutaa puhuessaan on erittäin vastenmielistä ja voi olla lapsesta pelottavaakin.
Omaa lastani en veisi kyseisiin tilaisuuksiin koskaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et ole ilmeisesti itsekään kokouksissa juuri käynyt....
Meinaatko, että helluntalaiset ovat ottaneet pelotteluvälineeksi tästä maailmasta PC- pelimaailman kuvat ja tehneet mörkö- oopperan?
http://cdon.fi/pelit/injustice_-_gods_among_us-22690480
http://cdon.fi/pelit/legend_of_spyro:_dawn_of_the_dragon-4050441
Et vastannut kysymykseen.Olen käynyt ja kaikkea tätä nähnyt ja kokenut mm. kotikokouksissa, herätyskokouksissa,rukouskokouksissa ym.Vapaissa suunnissa ei riitä mielikuvitus kuvaamaan mitä kaikkea ihmiset voivat kokea uskonnollisessa hurmoksessa.Mikäli et itse ole näin kokenut, tai halua nähdä, niin ei voi mitään.Jos koet kyseiset asiat aivan neutraaleina ja asiaan kuuluvina niin ole onnellinen, kaikki eivät voi hyvin kyseisissä tilanteissa.
Vaikeiden aiheiden "kuoliaaksi" vaikeneminen on myös tyypillistä hengellisissä kuvioissa.Onneksi kuitenkin nykyään on internet jossa saa monipuolisesti mielipiteitä suljetummistakin yhteisöistä ja niistäkin asioista joista mieluummin vaiettaisiin.
Minulla ei ole ketään yksittäistä ihmistä mitään vastaan hellareissa, ainoastaan olen huomannut helluntalaisen ja vapaidensuuntien teologian erittäin ongelmalliseksi monien ihmisten kohdalla.
Toisaalta monet ihmiset kyseisissä yhteisöissä tiedän lämpimiksi, vastuuntuntoisiksi ja erittäin mukaviksi ihmisiksi.Kuitenkaan se ei muuta millään tavalla käsitystäni hellareiden/vapaidensuuntien teologian/raamatuntulkinnan ongelmallisuudesta.
Todella pelottavaa katseltavaa, kun hurmoksessa oleva uskisprofeetta jyrisee jumalan kostoa ja itkeskelee puhuessaan. Väliin istuinrivistöstä kajahtaa spontaanisti "halle lujaa"
Eritäin ahdistavaa. En ketään soisi menevän noihin sairaisiin tilaisuuksiin, missä luvataan paranemisia, mutta mitään ei tapahdu. Tiedän ihmisiä noista piireistä jotka ovat tappaneet itsensä kun jumala ei tee mitä on luvannu.
PYSYKÄÄ KAUKANA NOISTA MIELISAIRAISTA!
Olen itsekin yrittänyt saada vastauksia samoihin kysymyksiin kuin aloittaja. Helluntailaiset eivät ota asiasta minkäänlaista vastuuta. Kun näitä asioita kyselee, helluntailaisilla löytyy kaikenlaisia selityksiä. ei ainakaan meidän seurakunnassa...,jos on joskus ollut, ei ainakaan enää..., se oli edellisen pastorin aikana...,.jne.
Helluntailaisilla on myös tapana syyllistää tällaisten kiusallisten kysymysten esittäjää. Näin on tapahtunut myös minulle. Helluntailaiset kehottavat unohtamaan sellaiset asiat, joissa on kokenut tulleensa haavoitetuksi helluntailaisten taholta. Suurin osa helluntaiuskovia vielä kehtaa syyttää tämän asian esille ottajaa seurakunnan parjaajaksi ja valehtelijaksi.
Helluntaiherätyksellä olisi tässä asiassa paljon selvitettävää. Helluntailaisilla on kuitenkin vaikea myöntää, että he ovat tässä asiassa tehneet erittäin suuria virheitä ja suoranaista hallaa Jumalan valtakunnan työlle. Helluntailaiset ovat syyllistyneet vääränlaisella opetuksellaan suureen syntiin.
Nykyään käsittääkseni helluntaiseurakunnissa ollaan valveutuneempia tässä asiassa. On järjestetty pyhäkouluja lapsille kokouksen ajaksi. Seurakunnnissa lasten ei välttämättä tarvitse kuunnella pelottavia saarnoja ja kuunnella huutamista ja kielilläpuhumista. Toki vanhemmilla on vastuu, mihin lapsensa vievät.
Aikaisemminhan helluntailaisten opetus lapsille oli samaa kuin aikuisille. Lastenleireillä opetus oli myös aikuisille tarkoitettua. Sen verran pelottavia ne olivat. Minun kotipaikkakunnallani ei ollut pyhäkoulua, vaan lapset joutuivat kuuntelemaan aikuisille tarkoitetut saarnat. Saarnaajien huutaminen oli yleistä kokouksissa takavuosina. Myös kokousten loppupuolen kielillärukoilut olivat todella pelottavia. Kaikki huusivat yhteen ääneen ja käyttäytyivät mielipuolisesti.
Liian paljon on minullakin pelottavia muistoja tuosta "ainoasta oikeasta Jumalan mielen mukaisesta seurakunnasta", helluntaiseurakunnasta.
Olen niiiin mustan yön kokenut hellareissa olon takia, ettei sitä ymmärrä kuin ehkä saman kokenut.
On kuitenkin hyvä että nämäkin näkökulmat tuleva nykyään netin kautta esille.Itselleni olisi luultavasti nuorena ollut paljonkin hyötyä lukea myös tällaista kokemusta tästä "ainoasta oikeasta Jumalan mielenmukaisesta seurakunnasta".
Hellareissa tai muissa seurakunnissa haavoittuneisiin ihmisiin on kyllä välittömästi voimakas myötätunto ja ymmärrän tällaisten ihmisten luonteen kummallisuuksia ihan sujuvasti, senverran hulluutta tuli hellarilahkon kautta nähtyä.
On vaikea pukea sanoiksi, mitä tunnen lukiessani tekstiäsi. Olen niin mustan yön kokenut... Valitettavasti on sanottava, ettei mikään seurakunta eikä kukaan ota koskaan mitään vastuuta niistä ikävistä ja epäoikeudenmukaisista asioista, joita seurakunnissa tapahtuu. Itse olen, kuten aiemminkin mainitsin, saanut elinikäisen saarnakammon. Liike, jossa olin mukana seitsemän vuotta, ei kuulu helluntailais-karismaattisiin. En olisi ikinä voinut kuvitella lähteväni liikkeestä, kunnes eteeni tuli se ylitsepääsemätön juttu johtajan kanssa. Sen jälkeen vain itkin ja itkin jokaisen kokouksen jälkeen. Päätin säilyttää mielenterveyteni lopettamalla kokoustamisen kokonaan. Lähtöni jälkeen minusta tuli henkilö, jonka kanssa ei saanut olla missään tekemisissä ja josta voi levittää perättömiä puheita. Kyseessä oli hengellinen väkivalta, ettette kuvittelisi minulle tapahtuneen se "kuolemaakin pahempi". Todellisuudessa se mitä minulle tapahtui tuntui kuolemaa pahemmalta, koska minut jätettiin ilman toivoa ja ilman Jumalaa. Tietenkään Jumala ei minua jättänyt, mutta minut oli opetettu seuraamaan "jumalanmiestä", joka lopuksi kyseenalaisti pelastukseni ja vaati minua tunnustamaan tekemänsä syntilistan jota en omakseni tuntenut. Tunnustamatta jättämiseen liittyi uhkaus. Olen viimeaikoina kuunnellut ex-katolisten todistuksia. Voi kuinka paljon yhtäläisyyksiä olenkaan löytänyt. Mm tuon murtamismenetelmän, jolla laitetaan tunnustamaan syntejä, joita ei ole tehnyt. Lisäksi se, ettei ole asiaa Jumalan luo ilman välimiestä, pastoria. Pitkä vuodatus. En odota sympatiaa. Mutta luultavasti tiedän jotakin siitä, mistä kirjoitat.
>>>Lisäksi se, ettei ole asiaa Jumalan luo ilman välimiestä, pastoria.
>>>Mutta se on Raamatun vastaista sitoa ihmisiä riippuviksi hänestä tai itsestään tai toisesta ihmisestä.
Tarkoittaako Jaikali tässä tapauksessa sitä että uhrin pitäisi pyytää synnit anteeksi Jumalalta? Miten on Jaikal, tarvitsisiko seurakunnankin tehdä parannusta kovasydämisyydestään?
Toinen asia. Helluntaiherätyksessä tuntuu olevan vaikeaa puhua helluntaiseurakuntien taholta harjoitetusta henkisestä ja hengellisestä väkivallasta. Ilmeisesti herätysliike ajattelee että jos jäsenmäärää saadaan kasvatettua, kaikki keinot ovat sallittuja. Kuka siis Jaikalin mukaan ottaa vastuun helluntaiseurakunnissa haavoitetuista ja rikotuista ihmisistä?