Sen vanha suomalais-ugrilainen nimi on ollut Nevajärvi. Laatokka lienee väännös venäläisnimestä Ladoga. Mistä se sitten lienee alkuisin, kuka tietäis.
Laatokan vanha nimi, moniko tietää
Anni Huttila
392696
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Höpöhöpö, vanhat nimet kuten Laatokka, viittaa aikaan ja kieleen, mitä ei enää ole edes olemassa.
Samanlaisia vanhoja nimiä on Suomi täynä, ne ei ole saamea eikä suomea, mutta ovat säilyneet meidän päiviimme asti.
Tietääkö Hunni Attila?
Nimi tuli kaupungista Ladoga - skandinavinen nimi Ladogalle - Algeida, Toiset vetää Ladogan nimi suomalaisesta "alava" - sanasta,
No germaaninen tuo sana ei ainakaan ole.
Vepsäläisten nimi järvelle taitaa olla Lagod. Ja he ovat asuneet varmasti seudulla kauemmin kuin skandinaavit tai venäläiset.
Mutta karjalaisten nimi on ollut Nevajärvi, siinä Hunni-Anni on oikeessa. Lie vepsäläisillä ollut oma nimensä. Ja tuskin on heilläkään ollut Lagod, sekä d että g ovat suomalaisugr.kielille alunperin vieraitä äänteitä, opittu ties mistä naapurikielistä.
Alueen alkuperäinen valtakansa on ollut vatjalaiset, ehkä eri heimoilla on eri nimi samalle järvelle, laatokka on varmasti yksi vanhimpia nimiä kyseiselle lätäkölle.
Ei nimi lätäkköä pahenna ellei asukkaat lätäkköä saastuta.
Tottakai he ovat siellä kauemmin olleet. Kohta alkaa putinilaisella historiankirjoituksella Gizan pyramiditkin mennä Igor Paskovitsin rakentamiksi.
Minkä alueen alkuasukkaista puhut? Vatjalaiset ovat asuttaneet Laatokan itäpuolta kun taasen sen länsi-, etelä- ja pohjoisosia ovat asuttaneet erilaiset karjalaisheimot.
Vatjalaiset on asuttaneet aluetta Viron rajalta aina Laatokan rannoille asti, etelässä alue on ulottunut Peipsijärvelle asti, idässä vepsäläisten alue.
Me kutsumme aluetta Inkerin maaksi, mutta alkuperäinen ja oikea nimi sille olisi Vatjalaisten alue.
Osa tutkijoista on sitä mieltä, että karjalaiset on vain yksi vatjalaisten heimoista.
Ladoga on venäläisväännös itämerensuomalaisesta "aaltokas"-sanasta, katsokaapa englanninkielisestä wiktionarysta. Jopa Novgorodin eteläpuolisen Ilmen-järven nimi tulee sanasta ilma. Edes Novgorod ei siis ole kunnon slaavialuetta, siispä Pietarin olemassaolo ja Laatokan omiminen on vieläkin pervompaa.
Tuskinpa kovin moni "putin komsomolista" on perillä edes omasta historiastaan. Turhaan odotat näiltä tietämystä tuollaisista.
Now Gorodin kronikan mukaan, kaupungin perustivat yhdessä kolme vatjalaisheimoa ja kaksi slaaviheimoa, jossakin 700 luvun kieppeillä.
Oli muuten erikoinen yhteiskuntajärjestys siinä kaupungissa, yläluokka muodosti tasavallan ja alaluokka oli orjia.
Kas kun ei pakkasukko ja Serafim Putilainen pyhittäjä.
Kronikka on kronikka, se on sitten toinen juttu, onko se totta.
Mikäli se on venäläisen tai ruotsalaisen kirjoittama niin todennäköisesti luikuria.
Kronikka on nimenomaan jotain propagandan ja luikurin väliltä, se ei ole faktista totuutta vain aina jonkun asian tai henkilön oma propagandapläjäys tapahtumien kulusta, jossa on tarkoitus ylistää kyseistä henkilöä kaikin mahdollisin tavoin.
Mutta jos ei ole mitään muuta kirjallista lähdettä olemassa, niin ainahan siitä jotain tietoa on imettävissä rivien välistä.
Mutta siihen pitää suhtautua, kuten suhtaudutaan Paavo Väyrysen kirjaan, on totuuden aika, se on vain Väyrysen oma käsitys totuudesta ja tapahtumien kulusta.
Mongoolit on ainut kansa joka ei kronikoita tarvitse. Venäläisten kulttuurista ja ulkomuodosta näkyy, että siellä on käyty.
500 vuoden kuluttua kaikki nykyinen historiankirjoitus on pelkkää kronikkaa.
Nykyvenäläiset ovat todennäköisesti slaavien, suomensukuisten, balttien ja skyyttien sekakansaa, jotka puhuvat slaavilaista kieltä.
Laatokan alkuperäinen nimi. Sitä ei tieteellinen tutkimus tunne.
Ladoga lienee alkuperäisin nimi, joskin se voi olla väännös viikikien Aldeigista. Olihan ikivanhan kauppapaikan eli Staraja Ladogan nimi viikingeille Aldeigjuborg.
Onko Adam myös viikingien väännös Ångstromistöä. Entäs Jeesus Börjäresta.
Eri kansoilla on järvelle ollut varmaan eri nimiä eikä ole siis yhtä ja "oikeaa" nimeä. Emme tiedä myöskään saamelaisten siitä käyttämää nimeä ja voi olla jopa niinkin, että eri saamelaisheimoilla on ollut sille omat nimensä.
Aldeigju nimen Laatokka alkulähteenä on kyllä kovin kaukaa haettu, miten etymologia natsaisi yhteen. Mutta Nevajärvi on uudemman ajan karjalaisnimi.
Noin ison järven nimi täytyy olla jotain 4000 vuotta vanha vähintäänkin, eikä silloin ollut viikingeillä mitään tekemistä tai jakoa alueella, senajan nimi on joko jonkun itämeren suomalaisen kansan antama tai jonku sitäkin vanhemman kansan sille antama nimi, veikkaan itse tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Mitä todisteita sinulla on saamelaisasutuksesta järven rannoilla. Ei kai shaamani isukkis ole humalassa noitarumpua päristellessään taas näkyjä nähnyt.
Saamelaiset ovat asuttaneet "pian" jääkauden jälkeen lähes koko "Suomea" ennen suomalis/ugrilaisten saapumista. Saamelaisiakin on geneettisesti kahdenlaisia itäistä, asuttivat suurinta osaa "Suomea" ja eteläistä, asuttivat aivan pohjoisinta osaa "Suomesta" mutta ovat geneettisesti lähinnä baskeja, ilmeisesti saapuneet lännestä nykyisen Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen.
Saamen kieli on kylläkin Suomen kielen kaukainen sukulainen.
En ihmettelisi yhtään jos saamelaiset olisivat antaneet nimen myös Laatokalle!
ollut nimenä aika vähäisessä käytössä.
"Mutta Nevajärvi on uudemman ajan karjalaisnimi."
Nimeksi vakiintui Ladoga hyvin aikaisessa vaiheessa.
tiedetä asuneen Laatokan rannoilla. Varhaisimmat asukkaat lienevät olleet itämerensuomalaista kantakansaa, josta sitten kehittyivät mm. vepsäläiset ja vatjalaiset.
Novgorod käytti tästä hallintoalueesta nimeä "Vatjan viidennes".
Nämä kantakansat, saamelaisten ja suomalaisten, on aika tulkinnallisia loppujenlopuksi, jääkauden aikana kuolan niemimaalta aina laatokalle asti, oli jäätön alue, jossa vaelteli mammutteja ja myös mammutin metsästäjiä.
Samoin tunturipeuroja eli nykyisiä poroja ja muita suuria riistaeläimiä, mikään ei viittaa siihen että tämä väestö olisi kokonaan hävinnyt missään vaiheessa.
Aldeigju on looginen pohja Ladoga-sanalle. Konsonanttiklusteri L-d-g esiintyy molemmissa juuri tuossa järjestyksessä.
Kuten nykyään, myös tuolloin, on samoilla seuduilla voinut asua yhtä aikaa useita eri kansoja.
kyllä mainittu Laatokan nimenä slaavien peruskronikassa. "--- Ilmajärvestä alkaa Olhavanjoki, joka laskee suureen Nevajärveen. Tuo järvi päätyy ( Nevajokea pitkin) Varjaagien mereen ( Itämereen)".
Laatokan Linna:)
Nevajärvi
Nevajoki ja Nevalaiset, Suomen suurin suku ja komeimmat ihmiset.
Epäilen että Pietarin läpi laskevasta joesta. Tai saattaahan se olla niinki, että Nevajoen nimi on tullu Nevajärvestä.
Eräässä vanhassa kartassa muistan järven nimen olleen muodossa Vladislavskoe more. Tämä kuulostaisi järkeenkäyvältä slaavilaisperäiseltä nimeltä.
"Sen vanha suomalais-ugrilainen nimi on ollut Nevajärvi. "
Mistä "suomalais-ugrilaisesta lähteestä olet saanut tuon tietää?