Venäläiset hyökkäsivät ensin Karjalan kannaksella 260 tuhannella miehelle, myöhemmin pohjoisemmassa hyökkäsivät reilulla 200 tuhannella miehellä. Suomalaisia oli aseissa puoli miljoonaa, lisäksi pohjois-Suomessa saksalaisia oli 200 tuhatta.
Käytettävissä olevilla joukoilla ei olisi mitenkään pystynyt Suomea tai edes etelä-Suomen valloittamaan vaikka itse Zukov ja muut parhaat neuvostokenraalit olisivat operaation suunnitelleet ja johtaneet. Joukkoja oli yksinkertaisesti aivan liian vähän, niitä olisi tarvittu ainakin pari sataa tuhatta lisää.
Talvisota oli aivan toinen juttu, silloin oli kyse viikoista, rauha oli pakko tehdä. Suomella oli 300 tuhatta miestä aseissa, puna-armeija hyökkäsi miljoonan miehen voimalla. Vaikka sen tappiot olivat suuret ei sillä ollut väliä sillä täydennystä riitti, ei ollut pitkää rintamaa Saksaa vastaan.
En jäasa mitenkään ymmärtää miten vuodesta toiseen jaksetaan jauhaa joistain "ratkaisutaisteluista". Vaikka puna-armeija olisi päässyt läpi Tali-Ihantalasta oli jäljellä vielä Salpalinja ja siihen se olisi varmastipysähtynyt. Helsinkiin heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia!
Käytettävissä olevilla joukoilla ei olisi mitenkään pystynyt Suomea tai edes etelä-Suomen valloittamaan vaikka itse Zukov ja muut parhaat neuvostokenraalit olisivat operaation suunnitelleet ja johtaneet. Joukkoja oli yksinkertaisesti aivan liian vähän, niitä olisi tarvittu ainakin pari sataa tuhatta lisää.
Talvisota oli aivan toinen juttu, silloin oli kyse viikoista, rauha oli pakko tehdä. Suomella oli 300 tuhatta miestä aseissa, puna-armeija hyökkäsi miljoonan miehen voimalla. Vaikka sen tappiot olivat suuret ei sillä ollut väliä sillä täydennystä riitti, ei ollut pitkää rintamaa Saksaa vastaan.
En jäasa mitenkään ymmärtää miten vuodesta toiseen jaksetaan jauhaa joistain "ratkaisutaisteluista". Vaikka puna-armeija olisi päässyt läpi Tali-Ihantalasta oli jäljellä vielä Salpalinja ja siihen se olisi varmastipysähtynyt. Helsinkiin heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia!
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kannattaisi avaajankin perehtyä sotahistoriasan ennen tuollaisia väitteitä.
"Käytettävissä olevilla joukoilla ei olisi mitenkään pystynyt Suomea tai edes etelä-Suomen valloittamaan vaikka itse Zukov ja muut parhaat neuvostokenraalit olisivat operaation suunnitelleet ja johtaneet. Joukkoja oli yksinkertaisesti aivan liian vähän, niitä olisi tarvittu ainakin pari sataa tuhatta lisää."
Miesvahvuudet eivät ole ratkaisevia, vaan materiaali. Siihen Suomella oli vähän sanomista. Saksan avulla selvittiin tällä kertaa. Seuraavsta ei selvittäisi..
Tilanne oli lopulta sellainen, että ainoa keino selviytyä, oli päästä sodasta irti.
Siksi Mannerheim valittiin presidentiksi hoitamaan homma.
Voimasuhteet ratkaisevat ja puna-armeijalla oli kesällä 1944 aivan liian vähän miehiä edes etelä-Suomen valtaamiseen vaikka olisivatkin Tali-Ihantalassa saaneet läpimurron.
Kun vertaa Suomen tilannetta helmi-maaliskuussa 1940 ja kesä-heinäkuussa 1944 ei ole mitään epäselvää kumpi oli pahempi paikka.
Voimasuhteisiin kuuluu myös materiaali ja siinä Suomella ei ollut mitään jakoa.
Lisäksi sekä Kannaksella että Itä-Karjalassa hyökkääjällä oli miesylivoima.
Suomen vahvuudessa olivat meri- ja ilmavoimat sekä kotijoukot.
Maaliskuussa -40 oli romahdus lähellä, mutat ei se ollut kaukana kesällä 44:kään.
Matikalla jos tapposuhde oli 1:2 lentokoneissa niih eiköhän härvelit avaajan logiikan mukaan aika tasoissa ollut.
Suomen parikymmentä ajanmukaista hävittäjää pystyy tasaamaan tilit noin tuhannen vastapuolen koneen kanssa?
Yksi lento-osastohan ei pataraudallakaan Suomea pelastanut. Suomen tykistö pysäytti lähinnä hyökkäyksen. On myös täysin typerää verrata jotain Stalinin aikaista kurinalaista militaristista Neuvostoliittoa nykyiseen korruptioissa, köyhyydessä ja yskivissä eläkeläisissä rypevään Venäjään.
Avaajan logiikalla.
Suomea oli puolustamassa yli 700,000 miestä ja kotituotanto rullasi täysillä. Venäjällä ei yksinkertaisesti riittänyt siihen tarvittavia voimia ja aikaa mitä olisi siihen tilanteeseen Suomen valtaamiseen vaadittu. Hyvin oltaisi voitu seurata tilannetta vielä, Suomi olisi hyvällä lykyllä voinut hyvin taistella itselleen Tarton rauhan rajat ja se turha Lapin sota oltaisi voitu välttää.
Eihän unelmointia ole missään kielletty.
Stalinistien osalta Suomen kokonaan valtaaminen jäi unelmaksi ja saattoi pahin hyytyä se Tali-Ihantalassa kun yhteeseen maalin saattoi parhaillaan yli 250 suomalaista tykkiä ampua.
Kyllä kai vaikka kaikki Suomen tykit olisi voitu keskittää ampumaan yhteen maaliin mutta koska tykkejä on rajallinen määrä niin jostain muualta ne ovat pois. Vihulainen ovelana voikin sitten hyökätä siellä missä tykkejä ei ole.
Taas täällä tietämättömät puhuvat miesvahvuuksista.. paljonkohan tuosta puolesta miljoonasta oli TAISTELUJOUKKOJA?? Puna-armeijan kannaksen 260.000 miestä olivat taistelujoukkoja, lisäksi oli tukevat joukot ja huolto joten punaarmeijalla oli kannaksella 600.000 miestä. Esimerkkinä suomalaisen jatkosodan (1941 malli, muistaakseni divisioonat oli -44 kevyempiä)
Määrävahvuus 16.400 miestä (Suomella oli 16 divisioonaa, vai oliko 18-19 jo 1944, en muista)
Divisioonaan kuului kolme jalkaväki rykmenttiä, JR:n kuului kolme pataljoonaa ja pataljoonan TAISTELEVAN OSAN muodostivat kolme komppaniaa a200 miestä, eli pataljoonan iskuvoima oli 600 miestä, rykmentin 1800 miestä ja DIVISIOONAN ISKUKYKY noin 5.400 miestä, joten karkeasti laskettuna Suomella oli aseissa 16 x 5.400 = 86.400 miestä siis ensilinjan taistelujoukkoja. Taistelua tukevia joukkoja oli noin toinen mokoma, loput huoltoa jne. Lisäksi nämä joukot oli jaettu Itä-Karjalaan ja kannakselle.. Eli neuvostojoukkojen ylivoima miesten osalta oli kolminkertainen ja juuri kaluston osalta murskaava. Taas tietämättömät täällä puhuu miesvahvuuksista ja ratkaisee niillä kaikki ongelmat. Turha topikki tämä aloitus.
"Määrävahvuus 16.400 miestä (Suomella oli 16 divisioonaa, vai oliko 18-19 jo 1944, en muista)"
Oli 14 jv-divisioonaa sekä psd ja viisi prikaatia. Div määrävahvuus oli noin 13 000 miestä.
Muuten olet ihan oikeassa.
wikin tiedon mukaan
Suomella oli kesän 1944 torjuntataisteluissa käytössä 14 jalkaväkidivisioonaa, seitsemän prikaatia ja panssaridivisioona. Puna-armeija käytti Suomen rintamalla yhteensä 54 divisioonaa, 11 jalkaväkiprikaatia ja seitsemän linnoitusalueen joukkoja eli yhteensä 68 yhtymän verran joukkoja, yhteismäärältään noin 605 000 miestä, joiden taisteluvälineistö oli ylivoimainen.
"Vihulainen ovelana voikin sitten hyökätä siellä missä tykkejä ei ole. "
Vaan kun se vihollinen ei ollut sitten 'ovela'? Hyökkäsi ensin Tali-Ihantalassa ja sitten Vuosalmella ja molemmissa paikoissa suomalaisilla oli vahva tykistö puolustamassa!
Molemmissa paikoissa puna-armeijan vahvat kaartin divisioonat olivat hyökkäysryhmityksissä ja vahvojen puolustuksen tyksitökeskitysten jälkeen ukot päätyivät roikkumaan riekaleina puitten oksille!
Puna-armeijalla oli miesvahvuudelta puolta pienemmät pataljoonat aikaisempaan verrattuna, koska vastaavan tulivoiman takasivat konetuliaseet. Suurhyökkäyksessä jokaisella sotilaalla oli vähintään puoliautomaattikivääri, lisäksi konepistoolija. Ryhmä aseina oli runsaasti pikakiväärjeä.
Tästä johtuu NL yksiköiden suuri määrä.
"Määrävahvuus 16.400 miestä (Suomella oli 16 divisioonaa, vai oliko 18-19 jo 1944, en muista)
Divisioonaan kuului kolme jalkaväki rykmenttiä, JR:n kuului kolme pataljoonaa ja pataljoonan TAISTELEVAN OSAN muodostivat kolme komppaniaa a200 miestä, eli pataljoonan iskuvoima oli 600 miestä, rykmentin 1800 miestä ja DIVISIOONAN ISKUKYKY noin 5.400 miestä, joten karkeasti laskettuna Suomella oli aseissa 16 x 5.400 = 86.400 miestä siis ensilinjan taistelujoukkoja."
ooohos, johan pomppas.
kompanjan vois tajuta mutta mutta rykmentissä pomppaa sanoisin ihan mahdottomaksi.
pataljoonan isku kyky oli 894 ukkoo.
lisäksi divisioonassa oli joku prkleen erillinen tai kevyt patalioona.
"betterredthandead"
Suomi olisi hyvin voinut ottaa Moskovan länsipuolen kun kerran lähtee laajentamaan maata. Samalla se menee.
"Suomea oli puolustamassa yli 700,000 miestä ja kotituotanto rullasi täysillä. Venäjällä ei yksinkertaisesti riittänyt siihen tarvittavia voimia ja aikaa mitä olisi siihen tilanteeseen Suomen valtaamiseen vaadittu. Hyvin oltaisi voitu seurata tilannetta vielä, Suomi olisi hyvällä lykyllä voinut hyvin taistella itselleen Tarton rauhan rajat ja se turha Lapin sota oltaisi voitu välttää."
Juuri näin, puna-armeijalla ei ollut mitään mahdollisuuksia Suomen valloittamiseen.
"Taas täällä tietämättömät puhuvat miesvahvuuksista.. paljonkohan tuosta puolesta miljoonasta oli TAISTELUJOUKKOJA?? Puna-armeijan kannaksen 260.000 miestä olivat taistelujoukkoja, lisäksi oli tukevat joukot ja huolto joten punaarmeijalla oli kannaksella 600.000 miestä. Esimerkkinä suomalaisen jatkosodan (1941 malli, muistaakseni divisioonat oli -44 kevyempiä)"
Tuo nyt on aivan huuhaata. Kerro lähteesi Karjalan kannaksen 600.000 miehelle!
Suomalaisilla oli tykistöä kaikkiaan 91 patteristoa, olisi ollut kaluston puolesta mahdollista muodostaa 10 lisäpatteristoa 100:an patteristoon (ilman vara tykkien käyttöä, näillä voitiin korvattiin kuluneet ja menetetyt aseet) mutta valitettavasti ei ollut tarpeeksi miehistöä eikä jalkaväki antanut kouluttaa lisää omista miehistään. Tykistön miesvahvuus koko organisaatio mukaan luettuna oli n. 53000 miestä.
Ihantalassa ensikertaa suomalainen tykistö oli paikallisesti aika tasavahva viholliseen nähden ja hyvässä ampuma-asemassa, lisäksi IV AK:n 4.D, 6D ja V AK:n 17.D joidenkin yksikköjen tykistö (n. 30 patteristoa) oli alistettu yhtenäisen johdon alaiseksi.
Melkoinen määrä vihollisen joukkoja ja tykistöä olivat ahtautuneet kapeaan suppiloon Vuoksen, Kavansaaren (Nuoskuanselän-Pullilanjärven), Ihantalanjärven, Vakkilan, Juustilan ja Suomenvedenpohjan alueelle. Melkei kaikkilla tykeillä pystyttiin ampumaan tähän 10 - 15 km levyselle alueelle ja käyttämään menestyksellisesti vastatykistö ammuntaa vihollisen tykistöä vastaan.
Tämän tykistön ampumataktiikkakin oli aivan uudenlainen, oli havaittu ettei pelkkä julmettu kranaatimäärä ratkaise (tätä oli ensimmäisen kerran tutkittu Tuulosjoen hyökkäyksessä 1941 suuren kranaattimäärän jälkeen). Ammuttin pienimäärä nopeita laukauksia pieneen pistemäiseen maaliin mahdollisimman monella tykillä jonka jälkeen eri tykistöryhmät ampuivat kukin sulkua, pistemaalia tai vastatykistöammuntaa. Tämä tehokkaasti hajoitti jo alkuunsa hyökkäysryhmitykset (tietysti jos sellainen oltiin havaittu) ja esti vihollisen tykistöavun joukoilleen. Lisäksi ilmavoimat pystyivät tehokkasti suojaamaan oma tykistöä.
Suomen tykistörykmentin miesmäärä oli noin kaksinkertainen vastaavaan puna-armeijan yksikköön verrattuna. Lisäksi Suomella oli keskimäärin huomattavasti pienempi kaliiberiset tykit. Samanlaisella miehityksellä olisi voinut perustaa monia patteristoja lisää.
Tykistön miesmäärä/tykki johtui varmaan vanhoista tykkimalleista? Kesän 1941 jälkeen tykistön kaliberit järeytyivät tykkiostojen ja sotasaaliin ansiosta. Tykistössä korvattiin kevyempää 75 - 76 mm -> 122 mm sotasaalistykeillä ja muita 155 mm:iin niin paljon kuin tavaraa riitti lisäksi kuluneita tykkejä putkitettiin uudelleen.
Uusi tykkejä mm.
105-122 mm haupiseja, kotimaasta 134 kpl, ostoina 133 kpl ja sotasaaliina 207 kpl.
150-155 mm haupitseja, ostoina 215 kpl ja sotasaaliina 170 kpl.
Hyökkäysvaiheessa sotasaaliina saatiin kaikkian 842 erilaista tykkiä.
Suurhyökkäyksessä menetettiin kaikkiaan 318 erilaista tykkiä, joista 38 kpl oli ikivanhoja jäykkälavettisia, osassa varastossa olevat ostoammukset olivat loppuneet.
Ei aivan.
Vuonna 1942 divisoonien rakennetta muutettiin käsittämään vain
2 jalkaväkirykmenttiä
1 erillinen pataljoona
1 kenttätykistörykmentti
1 raskas patterista
2. Erillistä tykkikomppaniaa
1 erillinen krh-komppania
Lisäksi saattoi olla erillinen jv-komppania.
Tarkoitin jalkaväkeä noilla määrillä. Taistelua tukevat joukot ovat erikseen.
Divisioonan koko 1944 ei ollut mikään vakio vaan vaihteli, oli kaksi (2) ja kolme (3) jalkaväkirykmenttisiä divisionia, lisäksi KTR ja muu alistettu tykistö ym.
Jos halutaan saada kokonaiskuva todellisista taistelujoukoista, pitään käydä erikseen läpi kaikki divisionat, prikaatit, kevytosastot ja muut erilliset yhtymät. Lisäksi pitää vähentää esikunnat, huolto jne.
Tietoa löytyy esim. Jatkosodan historia 1-6 teoksista. Toki löytyy muitakin lähteitä.
Kyllä koko vaihteli. perusdivisioonan taistelevat yksiköt oli pääsääntöisesti mitä luettelin. Olihan lisäksi paljon muutakin, mm. Aselajijoukot (pioneeri , viesti, ilmatorjunta), huoltojoukoille, esikunta.. Jne.
Joukkoja oli alistettuna milloin millekkin divisioonalle eri määriä.
Ohitetaan Stavkan tavoitteet ja käsky neuvostojoukoille. Ei puhuta niistä mitään, niin kyllä kaikki uskoo sinua. Ei hiiskuta sanaakaa, että Kannaksen joukot oli käskyn mukaa tuhottava massiivisella tykistö ja ilmavoimien moukaroinnilla.
Tai saman vuoden alun ADD:n tekemät pommituslennot. Ei ne pommituksilla yrittäneet siviilejä tappamalla murtaa moraalia ja saada ehdotonta antautumista. Putosha ne pommit metsiin ja meriin.
Oli niillä kato muutakin ku tinasotilaita. Oli kato hienoi lentokoneit ja tankkeiki.
Suomella oli parempia lentokoneita ja paljon parempia lentäjiä. Suomelta löyty myös tehokkaita Panzerfausteja millä posauteltiin sotkia.
Ylivoima ilmataisteluissa oli liittoutuneiden eduksi kaikissa muissa paitsi Kanaalin yllä käydyissä kahinoissa. Saksalaiset oli myös ennen Kanaalia tapelleet muualla.
Mikäli Neuvostoliitolla ei olisi ollut Bagrationia käynnissä, niin olisivat jyränneet Osloon asti. Ei nyt olisi norjalaisilla luusereillakaan öljy rahaa jolla rehvastella.
"Mikäli Neuvostoliitolla ei olisi ollut Bagrationia käynnissä, niin olisivat jyränneet Osloon asti."
Sodassa pelataan niillä korteilla, jotka käddessä ovat! Mitkään verbit, joissa on '-isi-' keskellä eivät todellisuudessa merkkaa mitään!
Stallaria ottaa yhä päähän:-D
Stalin olisi myös Bagrationista voinnut irroittaa porukkaa, mutta se olisi tuskin vieläkään riittänyt. Sota ratkaistiin Berliinissä eikä Karjalan korvissa.
Ainoa mikä piti Stalinin Venäjän sodassa vielä mukana oli Lend Lease - apu
asetuotantoa oli, mutta autoista ja ruuasta oli puute.
Talvisodassa Suomi taisteli yksin idän jättiläistä vastaan. Jatkosodassa meillä oli mahtava aseveli. Kesällä 1944 se oli jo heikentynyt mutta pystyi antamaan meille merkittävää apua. Lisäksi se sitoi puna-armeijan päävoimat, niitä ei yllin kyllin riittänyt Suomea vastaan. Ilman Saksan aseita ja viljaa puna-armeijaa ei olisi Tali-Ihantalassa pysäytetty.
Ehkä siksi että Suomi oli kymmenen kertaa pienempi maa.
Aika moni ei näytä ymmärtävän että Saksa sitoi puna-armeijan päävoimat, Lapissa oli lisäksi päälle 200,000 saksalaista puolustamassa Lappia jotka eivät sillä tavoin sitoneet suomalaisia joukkoja sinne jatkosodassa.
Tosi on! Saksan vilja pysäytti puna-armeijan Tali-Ihantalassa.
Saksalaisten tehtävä ei siellä ollut edes omien sanojensa mukaan Lapin puolustaminen. Saksalaisten tehtävä pohjoisessa oli estää brittien maihinnousu Norjaan ja turvata rautamalmin kuljetukset Ruotsista. Murmanskin ja liittoutuneiden joukkojen tuhoaminen oli toisarvoinen. Kesällä 1944 tämä tärkein tavoite ei ollut millään tavalla muuttunut.
Armeija marssii mahallaan. Ilman Saksan elintarvikeapua Suomen sotiminen olisi loppunut hyvin nopeasti.
määräsi nikkelikaivokset pidettäviksi. Puna-armeijan hyökkäys lokakuussa -44 heitti kuitenkin saksalaiset kerralla Norjan puolelle.
Toisaalta 20. VuorA piti syksyyn -44 asti puolet Suomen maarajaa hallussaan.
Sillä oli hyvin suuri merkitys kokonaistilanteessa.
elintarvikkeiden, polttoaineen ja aseiden saannista oli syy mennä sen puolelle keväällä -41. Tosin Saksa lupasi Suomelle myös sen haluamat rajat eli Itä-Karjalan.
Ilman Saksan elintarvike ja muuta apua Suomi ei olisi pysynyt lähtemään kesän 1941 hyökkäykseen. Koko jatkosodan ajan Suomen armeija ja koko maa oli riippuvaisia Saksan avusta. Ilman sitä Suomessa olisi talvella 1941-42 vallinnut nälänhätä. Ei Suomen kokoinen lilliputtimaa olisi muuten voinut pitää puolen miljoonan miehen asevoimia.
Sama juttu nykyään Israelissa. Ilman USA:n vuosikymmenet jatkunutta massiivista tukea maan asevoimat olisivat paljon heikommat.
oli kesällä -41 noin 475 000.
"Ei Suomen kokoinen lilliputtimaa olisi muuten voinut pitää puolen miljoonan miehen asevoimia."
Pääosan sota-aikaa vahvuus oli 350-400 000. Kesällä -44 vahvuus taas nousi noin 530 000:een.
Kyllähyö työväen opistolla vastustavat edelleen Suomen armeijaa ja hyökkävät yhteisrintamassa natsisaksaa vastaan. Mutta eihän tie autuuteen ja taivaaseen kulje työväentalon kautta.
Eikä muuten ole koskaan kulkenutkaan. Paitsi milloin se yhteinen aivosolu on tullut takaisin lainasta ja viivästyssakot maksettu.
Kannaksen joukkojen kirjavahvuus 31.5.44 oli 105tuhatta ukkoo.
ukkoja oli flunssan takia sairaalas ja joitain oli kotona.
sen hetkinen todellinen sotatoimi vahvuus oli 86 379 ukkoo.
Ai tasan.
Oikein iso hätä kun tuli ja kommunistit alkoivat karata poteroista, aloitettiin omien sotilaiden tappaminen ja johan alkoi löytyä selkärankaa vellihousuistakin. Vielä kun olis vähän enemmän tapettu niin oltaisiin varmasti voitettu koko sota ja sitten vielä menty sakemannien avuksi ja estetty venäläisten hyökkäys Berliiniin.
Tämä tarina on tosi.
kesä-heinäkuulla -44 oli kannaksella 9 suomi divisioonaa plus saksalainen d. ja kaks prikaatia ja suomen panssari prikaati tai d. ja sit khulmeyn lento osasto ja toki suomalaiset pommikoneet joten pommari letka oli 30 kilsaa pitkä.
eli yli 170 000 ukkoo. tai no jos kehtaatta nii laskekaa sit sen kompanjas on 200 ukkoo mukaan.
osaako kukaa kertoo miten helwetis suomi pommikoneiden letka oli 30 kilsaa pitkä.
itse en tajua.
tais kuitenkin olla 3 prikaatia.
plus lottakomppania.
On kait turha verrata suomen KOKO armeijan miesmäärää venäläisten kannaksen joukkojen miesmäärään, kannaksella epäsuhta oli iso, n 2x ennen suomalaisten lisäjoukkojen siirtoja, kun paikallinen miesmäärä saatiin noin suurin piirtein tasoihin etulinjassa, pysähtyi neuvostojoukkojen eteneminen heti.
Yksi Sakujen kuhmley ja muutama panssarivaunu ei vaikuttanut asiaan mitenkään, ja oli suomalaisilla itselläänkin syöksypommittaja stukia, jotka usein luetaan virheelliseksi kuhmlen koneiksi.
Siirtojen jälkeen tykistö oli aika lailla tasoissa, ja tulenjohto parempaa keskitetyn ammunnan vuoksi paikallisesti, siihen venäläisten hyökkäys usein tyrehtyikin.
Ainut ongelma oli Mannerheimin erittäin heikko johtamistaito ja karkeat strategiset virheet, ei uskonut hyökkäystä kannakselta, eikä edes hyökkäyksen alkaessa siirtänyt heti joukkoja muualta sinne vaan halusi pitää pohjoisemmat alueet vahvalla miehityksellä tulevia neuvotteluita varten, "valttikorttina".
Valitettavasti se maksoi tuhansien kannaksen puollustajien hengen, jostain luon luvun 800miestä/päivä pahimpaan aikaan.
#Ainut ongelma oli Mannerheimin erittäin heikko johtamistaito ja karkeat strategiset virheet, ei uskonut hyökkäystä kannakselta, eikä edes hyökkäyksen alkaessa siirtänyt heti joukkoja muualta sinne vaan halusi pitää pohjoisemmat alueet vahvalla miehityksellä tulevia neuvotteluita varten, "valttikorttina".#
Mannerheim oli erittäin pätevä sodanjohtaja, jonka päätösten pohjalta suurhyökkäys torjuttiin.Kannasta vahvennettiin jo -43 ja lisää -44.
Joukkojen siirtoja käskettiin 10.6. alkaen.
Itä-Karjalassa annettiin lupa viiytykseen.
"Valitettavasti se maksoi tuhansien kannaksen puollustajien hengen, jostain luon luvun 800miestä/päivä pahimpaan aikaan."
Tappiot aiheutti vihollinen, ei Mannerheim. Jos Kannaksella olisi ollut enemmän joukkoja, olisivat tappiot olleet suuremmat. Nehän kasvoivat lisäjoukkojen tultua.
"Yksi Sakujen kuhmley ja muutama panssarivaunu ei vaikuttanut asiaan mitenkään, ja oli suomalaisilla itselläänkin syöksypommittaja stukia, jotka usein luetaan virheelliseksi kuhmlen koneiksi."
Osasto Kuhlmey kaksinkertaisti ilmavoimien kapasiteetin. Saksasta saatiin koko ajan lisää hävittäjiä.
122. D torjui Viipurinlahden ylimenon.
Vain sinä luet suomalaiset syöksypommittajat Kuhlmeyn koneiksi.
Muutenkaan et näy käsittävän asiasta mitään.