Tehkää jo vihdoin ja viimein tuolle hirvitykselle jotakin.
Maamme laulu
Kyllä meitä muusikoita ottaa päähän kun kuulemme arvokkaissa tilaisuuksissa joukkolauluna laulettavan Maamme laulua. uskokaa pois vaan, totta se on. Ensimmäinen säkeistö on se joka pilaa tämän kauniin ja juhlallisen teoksen. Julius Krohn teki siihen ensimmäiset suomalaiset sanat v1867. Paavo Cajander niitä paranteli v 1889 ja pieleen meni. Joukkolauluna se kuulostaa aivan Saanan mainoslaululta. Joukkolauluna se pitäisi kieltää kokonaan.
Oi maam-me ,Suo-mi, syn-nyin-maa,.
soi, SAAA-NA KUUUL-TAI-NEEN.
Ei laak-so-aa, ei kuk-ku-laa,
ei vettä, RA-NN -TA-AA rak-kaam-paa,
kuin KOO-ti-maa tää poh-joi-neen,
maa kal-lis ii-sii-een.
Kirjoitin nuo pahimmat mokat isoilla jotta epämusikaallisetkin ne huomaisivat.
Neljännellä rivillä on sana: RAN-TAA joka on kaksitavuinen sana
Cajander sen kuitenkin jakoi neljän eri korkeuseroisen nuotin päälle.
Vielä on se KOO-TIMAA. Olisipa Gajander pitäytynyt sanassa synnyinmaa joka
on jo laulun ensimmäisellä rivillä. Jospa unohtaisimme tämän Gajanderin suomennoksen
ja laulaisimme Maamme laulun ensimmäisen säkeistön esimerkiksi seuraavin sanoin:
Oi maam-me Suo-mi syn-nyin-maa,
sul-le nyt lau-lum-me soi.
Ei laak-so-a ei kuk-ku-laa,
ei vettä ran-taa rak-kaam-paa kuin tää,
Mi syn-nyin-maa tää poh-joi-nen,
Maa kal-lis ii-sii-een.
Nyt musiikin tahtijako ja sanojen tavutus kulkevat käsikädessä eikä noita rumuuksia enään ole
Tekijäsuojalaki voi ehkä olla esteenä mutta onhan siinä laulajan mentävä reikä.
Suomihan on vapaa maa ja vapaassa maassahan saa laulaa väärinkin. Lauletaan nuo rumat kohdat "väärin" niin saamme kauniimman ja arvostetumman kansallislaulun.kuin oli tuo Paavo Cajanderin huono sanoitus. Vuoden vaihtuminen sieltä lähestyy ja taas saa koko Suomi kuulla
Cajanderin sanoituksen sieltä Suomen Turuust. Tarttis tehrä jotakin.
Jospa kulttuurimimisteri Arhinmäki saisi tuon asian hoidetuksi silloin minäkin vihdoin ja viimein suostuisin joukon mukana laulamaan tuon Maamme laulun.
Tauno Ukkola Kuusankoski.
Maamme laulu
Kyllä meitä muusikoita ottaa päähän kun kuulemme arvokkaissa tilaisuuksissa joukkolauluna laulettavan Maamme laulua. uskokaa pois vaan, totta se on. Ensimmäinen säkeistö on se joka pilaa tämän kauniin ja juhlallisen teoksen. Julius Krohn teki siihen ensimmäiset suomalaiset sanat v1867. Paavo Cajander niitä paranteli v 1889 ja pieleen meni. Joukkolauluna se kuulostaa aivan Saanan mainoslaululta. Joukkolauluna se pitäisi kieltää kokonaan.
Oi maam-me ,Suo-mi, syn-nyin-maa,.
soi, SAAA-NA KUUUL-TAI-NEEN.
Ei laak-so-aa, ei kuk-ku-laa,
ei vettä, RA-NN -TA-AA rak-kaam-paa,
kuin KOO-ti-maa tää poh-joi-neen,
maa kal-lis ii-sii-een.
Kirjoitin nuo pahimmat mokat isoilla jotta epämusikaallisetkin ne huomaisivat.
Neljännellä rivillä on sana: RAN-TAA joka on kaksitavuinen sana
Cajander sen kuitenkin jakoi neljän eri korkeuseroisen nuotin päälle.
Vielä on se KOO-TIMAA. Olisipa Gajander pitäytynyt sanassa synnyinmaa joka
on jo laulun ensimmäisellä rivillä. Jospa unohtaisimme tämän Gajanderin suomennoksen
ja laulaisimme Maamme laulun ensimmäisen säkeistön esimerkiksi seuraavin sanoin:
Oi maam-me Suo-mi syn-nyin-maa,
sul-le nyt lau-lum-me soi.
Ei laak-so-a ei kuk-ku-laa,
ei vettä ran-taa rak-kaam-paa kuin tää,
Mi syn-nyin-maa tää poh-joi-nen,
Maa kal-lis ii-sii-een.
Nyt musiikin tahtijako ja sanojen tavutus kulkevat käsikädessä eikä noita rumuuksia enään ole
Tekijäsuojalaki voi ehkä olla esteenä mutta onhan siinä laulajan mentävä reikä.
Suomihan on vapaa maa ja vapaassa maassahan saa laulaa väärinkin. Lauletaan nuo rumat kohdat "väärin" niin saamme kauniimman ja arvostetumman kansallislaulun.kuin oli tuo Paavo Cajanderin huono sanoitus. Vuoden vaihtuminen sieltä lähestyy ja taas saa koko Suomi kuulla
Cajanderin sanoituksen sieltä Suomen Turuust. Tarttis tehrä jotakin.
Jospa kulttuurimimisteri Arhinmäki saisi tuon asian hoidetuksi silloin minäkin vihdoin ja viimein suostuisin joukon mukana laulamaan tuon Maamme laulun.
Tauno Ukkola Kuusankoski.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja pöh, muunmuassa minä olen ylpeä siitä miten kaunis maamme-laulu on just sellassenaan kun olla pitää. Sen kuullessa tulee aina sellainen kunnioittava olo kotimaata kohtaan. Meikäläinen on samalla penkkiurheilun ystävä, ja harva se rallatus vetää vertoja meidän kansallislaulullemme.
Oih! Maamme ex-suomi Ee-Uu maa
soi sävel tukipakettien
ei omaa rantaa maata ei valuuttaa
ei vanhaa mummon markkaa rakkaanpaa
vain vanha synnyinmaa tää niin pohjaton
maa on kallis mutta täysin arvoton.
Sitä on suomi täynnä tyhjän plagioijia, ei riitä taidot oman tekemiseen, mut vanhoja väännetään muka paremmiksi,ees mees tangokuninkaallisilla ei oo mitään omaa. Vaan ne jolkuttaa jonkun muun kappaleita jotka nekin ova usein plagioitu jonkun muunmaan ammattilaisen nuottitelineeltä.
Karseeta mennä kuuntelee jotain karaookkee, niille taputetaan eniten jotka yrittää matkii alkuperäistä jäljitellen, vaik todellisuures just he eivä osaa laulaa omal äänelläs mittään.
Mä muuten oon omapräinen monilahjakkuus osaan mitä vaan,eesmees nyt mä harjoittelen oopperalaulajaks/enkä muute plagioi taatusti en, ihan vaan siks ko omal äänel ku laulaa niin pitää omat keuhkot kondiksessa, ihan hulluu on maksaa toisten keuhkojen toiminnasta, seistä ja toljottaa passiivisena ku voi iha itekki tehdä kaikkee.
http://www.youtube.com/watch?v=yXLYdG3nmtg
Tylsää, että Maamme-laulu on alkuperin ruotsinkielinen. Mieluumin olisin pitänyt kansallislauluna sellaista, joka on alkuperinkin kirjoitettu kotimaisella kielellään.
Seppo Myllis voisi tehdä uuden sanoituksen kys.sävelmään.