Wikipedia väittää että puna-armeijan vahvuus kesällä 1944 Karjalan kannaksella suurhyökkäyksen aikaan olisi ollut 450 tuhatta miestä, muut lähteen kertovat 260-280 tuhannesta miehestä, mikä on totuus?
"Suomen sotavoimien pääosat oli sijoitettu kauas Itä-Karjalaan Aunukseen. Kannakselle sijoitettujen joukkojen määrä oli noin 75 000 miestä. Vertailun vuoksi talvisodassa Kannakselle sijoitettujen suomalaisjoukkojen määrä oli 200 000 miestä. Linnoitustöissä asemasotavaiheen aikana oli panostettu Aunuksessa Pisi–Saarimäki–Sammatus-linjaan ja Maaselän kannaksella Karhumäki–Liistepohja-linjaan. Sen sijaan työt Kannakselle suunnitelluilla linjoilla olivat vasta alussa. Taistelujen alkaessa suomalaisilla oli asemissa Kannaksella Laatokalta lukien 19. prikaati, 15. divisioona, 2. divisioona ja 10. divisioona. Reservinä olivat 3. divisioona ja 18. divisioona sekä Ratsuväkiprikaati Vammelsuu-Taipale -asemassa ja Panssaridivisioona lähellä Viipuria.
Stalin kuitenkin yllätti länsiliittoutuneet ja etenkin Suomen ratkaisullaan. Suurhyökkäystä oli valmisteltu pitkään ja huolellisesti. Tarkoitusta varten Neuvostoliiton ylijohto (Stavka) oli osoittanut Leningradin rintaman käyttöön 450 000 miestä, 10 000 tykkiä ja kranaatinheitintä ja 800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Joukkoja oli runsaasti ja niitä oli harjoitettu tulevan taistelumaaston kaltaisilla alueilla etukäteen. Neuvostoliitolle oli Leningradin vapauttamisella suuri psykologinen merkitys. Murskaamalla Suomen armeijan venäläiset saisivat yhteyden pohjoiseen, Suomenlahden laivastonsa käyttöön ja selustansa Itä-Karjalassa turvattua."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannaksen_suurhyökkäys_1944
"Ennen joukkojen keskittämistä Kannakselle siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä. Venäläisten suurhyökkäyksen valmistelua ja toteuttamista johti Leningradin Rintaman komentaja, kenraali Leonid Govorov, joka ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi 18.6.1944. Painopistesuunnassa noin 22 kilometrin levyisellä alueella Suomenlahdesta itään oli kenraaliluutnantti D. Gusevin komentama 21. Armeija , johon kuului 15 divisioonaa. Murtoalueella oli keskimäärin 200 tykkiä rintamakilometrillä. Itä-Kannaksella toimivalla, kenraaliluutnantti A. Tsherepanovin komentamalla 23. Armeijalla oli käytössä 5 divisioonaa. Näiden armeijoiden lisäksi venäläisillä oli toisessa portaassa reservinä kenraaliluutnantti Korovnikovin komentama 59. Armeija, josta suomalaisilla ei hyökkäyksen alkuvaiheissa ollut tietoa."
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/karjala/neuvostojoukkojen_suurhyokkays
"Suomen sotavoimien pääosat oli sijoitettu kauas Itä-Karjalaan Aunukseen. Kannakselle sijoitettujen joukkojen määrä oli noin 75 000 miestä. Vertailun vuoksi talvisodassa Kannakselle sijoitettujen suomalaisjoukkojen määrä oli 200 000 miestä. Linnoitustöissä asemasotavaiheen aikana oli panostettu Aunuksessa Pisi–Saarimäki–Sammatus-linjaan ja Maaselän kannaksella Karhumäki–Liistepohja-linjaan. Sen sijaan työt Kannakselle suunnitelluilla linjoilla olivat vasta alussa. Taistelujen alkaessa suomalaisilla oli asemissa Kannaksella Laatokalta lukien 19. prikaati, 15. divisioona, 2. divisioona ja 10. divisioona. Reservinä olivat 3. divisioona ja 18. divisioona sekä Ratsuväkiprikaati Vammelsuu-Taipale -asemassa ja Panssaridivisioona lähellä Viipuria.
Stalin kuitenkin yllätti länsiliittoutuneet ja etenkin Suomen ratkaisullaan. Suurhyökkäystä oli valmisteltu pitkään ja huolellisesti. Tarkoitusta varten Neuvostoliiton ylijohto (Stavka) oli osoittanut Leningradin rintaman käyttöön 450 000 miestä, 10 000 tykkiä ja kranaatinheitintä ja 800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Joukkoja oli runsaasti ja niitä oli harjoitettu tulevan taistelumaaston kaltaisilla alueilla etukäteen. Neuvostoliitolle oli Leningradin vapauttamisella suuri psykologinen merkitys. Murskaamalla Suomen armeijan venäläiset saisivat yhteyden pohjoiseen, Suomenlahden laivastonsa käyttöön ja selustansa Itä-Karjalassa turvattua."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannaksen_suurhyökkäys_1944
"Ennen joukkojen keskittämistä Kannakselle siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä. Venäläisten suurhyökkäyksen valmistelua ja toteuttamista johti Leningradin Rintaman komentaja, kenraali Leonid Govorov, joka ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi 18.6.1944. Painopistesuunnassa noin 22 kilometrin levyisellä alueella Suomenlahdesta itään oli kenraaliluutnantti D. Gusevin komentama 21. Armeija , johon kuului 15 divisioonaa. Murtoalueella oli keskimäärin 200 tykkiä rintamakilometrillä. Itä-Kannaksella toimivalla, kenraaliluutnantti A. Tsherepanovin komentamalla 23. Armeijalla oli käytössä 5 divisioonaa. Näiden armeijoiden lisäksi venäläisillä oli toisessa portaassa reservinä kenraaliluutnantti Korovnikovin komentama 59. Armeija, josta suomalaisilla ei hyökkäyksen alkuvaiheissa ollut tietoa."
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/karjala/neuvostojoukkojen_suurhyokkays
Vastaukset 16
Vanhimmat
Valeita taas.
Mitäänhän nämä eivät merkinneet.
Suomalaiset taistelivat ja kuluttivat Puna-armeijaa niin että sen hyökkäysvoima tyrehtyi.
Aloite siirtyi suomalaisille.Jos suomalaiset olisivat hyökänneet Harkovaan olisi Neuvostoliiton offensiivi romahtanut.
Yhdesssä Suomi ja Saksa olisi voittanut!
Molemmat valehtelee, Kannaksella hyökkäsi miljoona miestä!
"Näiden armeijoiden lisäksi venäläisillä oli toisessa portaassa reservinä kenraaliluutnantti Korovnikovin komentama 59. Armeija, josta suomalaisilla ei hyökkäyksen alkuvaiheissa ollut tietoa."
Suomen sotilastiedustelu teki järkyttävän virheen kun ei huomannut kokonaista armeijaa, miten tämä voi olla edes mahdollista?! Tieto siitä että kannaksella on kahden armeijan lisäksi kolmaskin olisi herättänyt Mikkelin päämajan Ruususen unesta, olisivat tajunneet että suurhyökkäys on alkamassa ja ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin sen torjumiseksi.
ei ollut mitään armeijaa valmiina, vaan hänelle alistettiin joukkoja Viipurinlahden ylimenoa varten.
Hyökkäys epäonnistui suomalaisten ja saksalaisten torjuntaan.
Wikipedian tiedot ovat jälleen kerran epätarkat, ei Karjalan kannaksella hyökännyt kuin noin 260 tuhatta neuvostosotilasta.
No sehän riippuu ihan siitä, mikä mihinkin lasketaan mukaan.
Joukkojen kokonaisvahvuus voi olla vaika miljoona miestä, kaikkien huolto ja muine tukiyksiköineen, mutta varsinaiseen hyökkäkseen osallistui ehkä noista maksimissan puolet tai kolmasosa, kokonaisvahvuudesta.
Oli niitä erillaisia hevosmiehiä puna-armeijassakin ja muita saunanlämmittäjiä, esikunnat pullollaan, sekä varmuuden vuoksi vaan muutama divisoona selustassa ihan vain varmistamassa jotain paikkaa tai kohdetta, ns reservinä.
Wikipedian mukaan naapurilla oli kannaksella 450 tuhatta miestä ja suomalaisia oli vain 100 tuhatta. Aika ihmeellistä kun Talvisodan aikaan miehiä oli parisataa tuhatta!
"No sehän riippuu ihan siitä, mikä mihinkin lasketaan mukaan."
Kyllä tuossa 260 tuhannessa miehessä on kaikki mukana. Sinä voit kertoa omat lukusi ja jonkun muun lähteen kuin Wipedian.
No otetaampa esimerkki, kun lentokone lähtee liikkeelle jostakin Leningradin liepeiltä, lentokoneessa on yksi lentäjä mutta siellä kentällä on jokaista lentäjää kohti ehkä noin sata muuta miestä, jotka tekee kaikenlaista muuta hommaa siellä, että se kone toimii ja saadaan taisteluun mukaan.
Lasketaanko hyökkäykseen osallistuviksi miehiksi vain se lentäjä, vai koko se kööri joka pyörii siellä huollon puolella.
Näin on kaikissa muissakin aselajeissa, nykyään tämä epäsuhde on kasvanut entisestään, jenkeillä taitaa olla jo niin, että vain jotain 20 %:tia miehistä, jotka on asevoimissa, enää osallistuu varsinaisiin taisteluihin.
"No otetaampa esimerkki, kun lentokone lähtee liikkeelle jostakin Leningradin liepeiltä, lentokoneessa on yksi lentäjä mutta siellä kentällä on jokaista lentäjää kohti ehkä noin sata muuta miestä, jotka tekee kaikenlaista muuta hommaa siellä, että se kone toimii ja saadaan taisteluun mukaan."
Ei todellakaan ole yhtä lentokonetta kohden sata miestä kentällä, korkeintaan kymmenen. Eikä niitä tietenkään lasketa mukaan hyökkäysjoukoiksi.
No on tietenkin, pelkästään kentällä olevassa ilmatorjuntakomappaniassa on jo yksin 160 miestä, eikä vielä kukaan puhu huoltopuolesta mitään.
Lasketaanko näitä mihinkään mukaan ????
Jos Leningradissa olevalla isolla lentokentällä on muutama sata miestä iltatorjunnassa ei se paljoa ole konetta kohti jos koneita on satoja. Vaikka laskisi huoltohenkilökunnan mukaan ei saada sataa ukkoa lentokonetta kohti. Kymmenen on lähempänä totuutta.
No kun ei se vaan ole, maavoimissa näin on, mutta ilmavoimissa ei ole.
Wikipediaan saa kirjoittaa kuka tahansa mitä tahansa, erittäin epäluotettava lähde. Tässäkin tapauksessa joukkoja määrää on lähes sadalla prosentilla liioiteltu. Kirjoittaja joku suomalainen "isänmaallinen" ihminen joka tarkoituksella valehtelee. Valheella on kuitenkin lyhyet jäljet, totuus tulee esiin ennemmin tai myöhemmin.
Talvisodan lopussa puna-armeijan vahvuus Suomea vastaan oli miljoona miestä joista puolet oli Karjalan kannaksella. Jatkosodassa joukkoja oli vain puolet tuosta.
joukkojen tehosta. Se oli 1944 täysin toinen kuin -40. Silloinkin meidät pelasti vain sodan loppuminen.