Tunnen tai tiedän joitakin Mensan jäseniksi tunnustautuneita. Heissä kuitenkin on ihmisiä, joiden ei päällepäin arvaisi olevan millään tapaa epätavallisen älykkäitä. He eivät vaikuta älyllisesti uteliaille, ja tuntuvat olevan kiinnostuneita lähinnä arkipäiväisistä asioista, heidän arvonsa ovat pinnallisia. Eräskin kertoin minulle mielummin lukevansa horoskooppeja aikakausilehdistä, kuin mitään tietokirjallisuutta.
Korostan kuitenkin, että en halua millään tapaa vähätellä heitä, tai heidän älyään, jota heillä todistetusti on. Mitä nyt heitä tiedän, niin ovat hyvin elämässä menestyneitä, älykkyydestä on ollut heille hyötyä opinnoissa ja he tuntuvat olevan sosiaalisesti lahjakkaita.
Sitten taas yksi ilta baarissa tapasin erään miehen. Käyn baarissa ehkä kerran vuodessa, eikä tämä mieskään mikään innokas juhlia ole, joten oli onni että tapasimme. Emme kummatkaan juoneet iteseämme humalaan, ja keskustelimme lähinnä vakavasti otettavista aiheista, kuten yhteiskuntarakenteesta lähinnä sosiologisesta näkökulmasta, sen nykytilaan kehittymiseen liittyen myös antropologiset /evolutiiviset pohdinnat olivat huulillamme. Jossain vaiheessa siirryimme pohtimaan enemmän tulevaisuutta ja mm. tekoälyä, siitä nousi keskustelu vapaasta tahdohdista ja argumentoimme kilpaa muitakin filosofisia näkemyksiämme.
Myöhemmin tuli puhe myös älykkyydestä. Tämä mies kertoi olevansa erityisen huono matematiikassa ja kertoi myös ÄO:nsa olevan mitattu, ja tulos oli 9:llä alkava. Kuitenkin hän on älyllisesti epätavallisen utelias ja pohtivainen ihminen. Hyvin analyyttinen ja osaa kyllä argumentoida. Häntä kiinnostaa mm. ajan ja avaruuden fysiikka, ja hän on lukenut joitakin maallikoille suunnattuja kirjoja, joiden sisällön tajutakseen ei tarvitse osata monimutkaista matikkaa. Hän harmittelee huonoa matikkapäätään, koska olisi kovin kiinnostunut teoreettisen fysiikan syvällisemmästä ymmärtämisestä tajutakseen tämän maailmamme rakenteen niin hyvin kuin mahdollista.
Hän kertoi ettei lapsena ollut sosiaalisesti mitenkään taitava (päinvastoin), mutta on kulma vanhempana oppinut sosiaalisia taitoja, tarkkailemalla tietoisesti muita, ja hyödyntänyt hankkimaansa psykologista tietoa, jota on kertynyt ko. tieteenalaan liittyviä kirjoja, artikkeleita tms, lukemalla.
Hän muutenkin lukee paljon faktaa.
Täytyy sanoa tuntusi hieman järjenvastaiselle sanoa tätä (ilmeisesti oppimisvaikeuksia...?) omavaa parikymppistä, pohtivaa, argumentointi kykyistä, moniulotteisesti ajattelevaa ihmistä keskivertoa tyhmemmäksi, mitä hän testien mukaan on.
Joten siis, itse arvelisin ÄO:n ja jonkinlaisen yleisen ajattelukyvyn olevan toisistaan erillisiä asioita. Toki varmasti positiivista korrelaatiota lahjakkuuden ja lahjattomuuden suhteen näissä molemmissa esiintyy, mutta lahjottomuus toisessa ei sulje pois lahjakkuutta toisessa, ja toisinpäin.
ÄO testeillä mitattava älykkyyshän mittaa suoriutumista toisistaan erillisissä prosessointikyvyn osaalueissa. Mikäli se on nopeaa ja tehokasta, henkilö on älykäs.
Toisaalta olisko mahdollista, että tästä tietokonemaisesta prosessointikyvystä erillään, on kyky niin sanottuun out of the box ajatteluun? Tarkoitan ajattelua, jota eivät häiritse käsitteet, joka ei ole kieleen sidottua, ja joka on tavallista moniulotteisempaa. Mitäs sanotte?
Niin ja toki otantani (1 ihminen), jolle perustan näkemykseni on vähän pieni, mutta älylliseen ajatteluun kykynenevä tämä henkilö selevästi on, eikä minulla ole syytä olettaa, että hän valehtilisi ÄO:staan, ja vaikka valehtilisi, se ei vielä sulje pois "teoriani" mahdollisuutta.
Pyydän anteeksi, jos tein paljon kirjoitusvirheitä, tai selitin jotenkin epäselvisti. Minulla on vähän kiire.
Itsestäni sen verran, että ÄO:ni on mitattu ja se riittäisi mensaan, mutta testissä en ole koskaan edes käynyt.
ÄO ei koko totuus
21
476
Vastaukset
- icm2
Tiedän ihmisen joka saa kiitettävää kaikesta muusta mutta matikka tökkäsee pahasti eikä kielet taho sujua. Tiedän erään toisen joka oli myös hyvä koulussa ja taiteellisesti lahjakas piirtämään/maalaamaan mutta hän ei osannut matematiikkaa, tartti aina tukiopetusta päästäkseen läpi.
Sitten tiedän matemaattisia ihmisiä jotka puolestaan on sosiaalisesti dorkia.
Niillä fiksuimmilla pelaa kaikki osa-alueet hyvin, myös se sosiaalinen puoli. Sellaset ihmiset osaa puhumisen lisäksi KUUNNELLA mitä toisella on sanottavaa. Sellasilla ei ole tavrvetta kadehtia toisen menestystä. - antiheijastin
"Itsestäni sen verran, että ÄO:ni on mitattu ja se riittäisi mensaan, mutta testissä en ole koskaan edes käynyt. "
Siis ÄO on mitattu, mutta et ole käynyt testissä? Sori, puhut varmaan virallisesta Mensan testistä, jonka ulkopuolelle jäävät internet-testit ja psykiatrin suorittamat toimintakyvyn arvoinnit.
Uskon täysin tarinasi, koska olen itse nähnyt vastaavaa. Matemaattis-looginen lahjakkuus ei automaattisesti takaa menestystä osa-alueella X. Älykkyystutkijoiden käyttämät korrelaatiot näkyvät suuressa ihmispopulaatiossa. Yksi ihminen voi rikkoa niitä vastaan ihan täysin (savantismi on esimerkki).
En luultavasti pääsisi Mensaan.- one young woman
Hyvä tietää että joku muukin on havainnut tämän ilmiön. Ja tosiaan tuo savantismi on hyvä esimerkki. Tosin savanteilla ei uskoakseni ole kokonaisuudessaan korkea ÄO, vaikka he suoriutuvat älyllisestä prosessoinnista jollakin osa-alueella ilmeisesti huippuälykkään tasoisesti. Heillä ei myöskään ole sellaista kokonaisvaltaista yleistä ymmärryskykyä, josta tuossa pitkään selitinkin.
En ole kovin perehtynyt älykkyystutkimusten nykylaitaan, mutta ihan selvästi huomiotta, tai vähälle huomiolle on jätetty muunlainen älykkyys, kuin tämä "testiälykkyys". Ja nyt en puhu mistään sosiaalisesta älykkyydestä, tunneälystä tai vastaavasta, vaikka erittäin tärkeitä molemmat käytännönelämän kannalta ovatkin. Tarkoitan siis mm. tieteellisessä ajattelussa tarvittavaa analysointikykyä, jota voi kokemukseni mukaan olla, vaikka henkilön ÄO olisi matalahko.
Olen miettinyt lienisikö tämä se seikka, joka erottaa korkean ÄO:n "riviälyköt" (edelleenkään yhtään heitä vähättelemättä) neroista. Ja tämä neron ajattelukyky taas voisi esiintyä ilman korkeaa "testiälykkyyttäkin", mistä esimerkkinä olisi vaikkapa juuri tuo tapaamani nuori mies.
Eli siis tietokonemaiseksi kutsumani, eri osa-alueisiin jakautuva nopean ja tehokkaan prosessoinnin matemaattisesti "palikkatesteillä" mitattavissa oleva poikkeuksellinen kyvykkyys ja jonkinlainen käsitevapaa, moniulottoinen "out of the box", yleisenä analysointikykynä ilmenevä älyllinen poikkeuksellinen kyvykkyys voisivat esiintyä sekä yhdessä, että erikseen.
Ja toki tämä jälkimmäinenkin, jota ei matemaattisesti mitata, ilmenee uskoakseni monen eri tasoisena. En siis tarkoita että kyseessä olisi joko-tai ominaisuus.
Jos ajatellaan näiden ominaisuuksien esiintymistä poikkeuksellisen korkeina erikseen (siis korkea ÄO, mutta tavaomainen, ei erityisen moniulotteinen tapa pohtia aisoita, tai sitten suunnilleen keskiverto ÄO, mutta kykyä todella ajatella asioita), niin molemmista on myös erikseen varmastikkin hyötyä.
Toinen edesauttaa ehkä selvimmin pärjäämistä esim. koulussa, työssä, toisesta taas on hyötyä elämässä yleisesti.
Ja siis mulle on tehty virallinen älykkyystesti, mutta se ei ollut Mensan testi.
- testi on testi
Ei kai yhden testin antamaa lukemaa voi minään absoluuttisena totuutena pitää. Ehkä testi on mennyt pieleen tai ei sovellu oppimishäiriöiselle henkilölle.
- one young woman
Ei, se on totta. Kyllä näihin testeihin pitäisi suhtautua kriittisesti, mutta jos henkilön menestys testeissä mitattavien osa-alueiden osalta näyttää olevan samaa luokkaa, kuin mitä testi ennustaa, ei mielestäni ole syytä epäillä testin olevan täysin väärässäkään. Näin esim. on tällä miehellä, josta olen kertonut, mutta sen tarkemmin en viitsi hänestä täällä enää puhua.
Ja kyllähän esimerkiksi eräs ystäväni sai jostakin (virallisesta) ÄO testistä varsin matalan lukeman. Tämä oli ristiriidissa hänen peruskoulusta asti kiitettävän koulumestyksensä kanssa. Myöhemmin teki saman testin uudestaan, ja tulos olikin huomattavasti korkeampi.
Oppimishäiriöiden suhteen täytyy ottaa huomioon, että testit saattavan mitata juuri niitä osa-alueita, joissa henkilöllä on oppimisenhäiriö. Tällöin huonoa menestystä hankalalla osa-alueella, ei tiedänkään voida selitellä millään muulla vaikeudella. Toisaalta tilanne saatta myös olla se, että esim. keksittymisen vaikeuden takia jonkin neurologisen häiriön omaava alisuoriutuu hieman kaikilla osa-alueilla.
Tietysti voidaan pääytyä kysymään mitä näillä testeillä tulisi mitata. Pitäisikö esimerkiksi työmuisti lukea tässä kohtaa älykkyyden osatekijäksi.
En ajatellut kuitenkaan tässä viestissäni pohtia tätä aihetta, koska en ole riittävän perehtynyt siihen, ja sen nykytiedon valossa, mitä minäkin tiedän, ainakin näiden käytetyimpien testien voidaan olettaa olevan riittävän suuntaa antavia, jotta niiden perusteella voidaan tehtä johtopäätöksiä testattavien älyllisistä kyvyistä. Olen kyllä valmis muuttamaan näkemyksiäni, jos aiheesta saadaan muuta osoittavaa uutta tutkimustietoa. - Osso B.
one young woman kirjoitti:
Ei, se on totta. Kyllä näihin testeihin pitäisi suhtautua kriittisesti, mutta jos henkilön menestys testeissä mitattavien osa-alueiden osalta näyttää olevan samaa luokkaa, kuin mitä testi ennustaa, ei mielestäni ole syytä epäillä testin olevan täysin väärässäkään. Näin esim. on tällä miehellä, josta olen kertonut, mutta sen tarkemmin en viitsi hänestä täällä enää puhua.
Ja kyllähän esimerkiksi eräs ystäväni sai jostakin (virallisesta) ÄO testistä varsin matalan lukeman. Tämä oli ristiriidissa hänen peruskoulusta asti kiitettävän koulumestyksensä kanssa. Myöhemmin teki saman testin uudestaan, ja tulos olikin huomattavasti korkeampi.
Oppimishäiriöiden suhteen täytyy ottaa huomioon, että testit saattavan mitata juuri niitä osa-alueita, joissa henkilöllä on oppimisenhäiriö. Tällöin huonoa menestystä hankalalla osa-alueella, ei tiedänkään voida selitellä millään muulla vaikeudella. Toisaalta tilanne saatta myös olla se, että esim. keksittymisen vaikeuden takia jonkin neurologisen häiriön omaava alisuoriutuu hieman kaikilla osa-alueilla.
Tietysti voidaan pääytyä kysymään mitä näillä testeillä tulisi mitata. Pitäisikö esimerkiksi työmuisti lukea tässä kohtaa älykkyyden osatekijäksi.
En ajatellut kuitenkaan tässä viestissäni pohtia tätä aihetta, koska en ole riittävän perehtynyt siihen, ja sen nykytiedon valossa, mitä minäkin tiedän, ainakin näiden käytetyimpien testien voidaan olettaa olevan riittävän suuntaa antavia, jotta niiden perusteella voidaan tehtä johtopäätöksiä testattavien älyllisistä kyvyistä. Olen kyllä valmis muuttamaan näkemyksiäni, jos aiheesta saadaan muuta osoittavaa uutta tutkimustietoa.Mensan käyttämä testi mittaa ongelmanratkaisukykyä, eikä yritäkään tehdä kokonaisarviota testattavasta.
Tulos on totuus siitä, miten hyvin testi on suoritettu.
Esimerkiksi ahkeruus selviää muilla tavoin. - qgq34
Osso B. kirjoitti:
Mensan käyttämä testi mittaa ongelmanratkaisukykyä, eikä yritäkään tehdä kokonaisarviota testattavasta.
Tulos on totuus siitä, miten hyvin testi on suoritettu.
Esimerkiksi ahkeruus selviää muilla tavoin.Täytyy muistaa että testitilanteissa voi mennä lukkoon.
Se pitäisi suorittaa jotenkin siten, ettei henkilö tiedä tulleensa arvioiduksi ja levänneenä. Sillon saa parhaimman tuloksen.
Mutta kyllähän tavallista fiksummat erottuu joukosta muutenkin. En tarkota pelkästään opiskelun alalla, vaan kaikella muullakin tavalla.
- Not a number
Todella hyvin kirjoitettu.
"utelias ja pohtivainen ihminen"
VS.
"ÄO testeillä mitattava älykkyyshän mittaa suoriutumista toisistaan erillisissä prosessointikyvyn osaalueissa. Mikäli se on nopeaa ja tehokasta, henkilö on älykäs".
Kumpi olikaan älykäs, vaiko kumpikin. Onko jompikumpi viisas. Kuka nämä määrittää ja mittaa. Who cares. Siinä pohdittavaa uteliaille ja pohtivaisille ihmisille.- One Young Woman
"Kumpi olikaan älykäs, vaiko kumpikin. Onko jompikumpi viisas. Kuka nämä määrittää ja mittaa."
Se onkin ongelma. Älykkyyden(kin) määrittelystä kiisteltäessä näyttää tyypillisesti olevan se ongelma, että termit häiritsevät itse asian mieltämistä. Väitellään siitä onko ominaisuus tai henkilö x älykäs vai ei, tai älykäs vai viisas tms, mutta ei oteta huomioon väittelyn kohteena olevien käsitteiden liukuvuutta.
Minusta esimerkiksi vaikuttaa hieman mielettömälle ilmeisesti edelleen käynnissä oleva väittely ns. tunneälyn ja sosiaalisen älyn jaottelusta - ovatko ne älykkyyden osa-alueita, vai eivät? Käsittääkseni molempien neurologisista taustoista ollaan kohtalaisen hyvin perillä (korjatkaa, jos muistan väärin), kuten myös "perinteisen ÄO-älyn". Näin ollen ongelma ei muuta kuin muodollinen.
Itse puhuessani tästä eräästä miehestä (jota siis kutsuisin älykkääksi), tarkoitin pohtia sitä, ovatko hänen aivonsa keskivertoa suorituskykyisemmät, vai onko kyse pelkästään jostakin persoonallisuuden ominaisuudesta, joka saa hänet käyttämään (ei mitenkään poikkeavan suuria?) resurssejaan ajatteluun keskimääräistä enemmän.
Eli käytännössä, onko lähes kuka tahansa kykeneväinen samankaltaisiin pohdintoihin, kuin hän, mutta ei koe kiinnostusta niihin. Vai onko hän älyllisen uteliaisuutensa ohella, myös keskimääräistä älykkäämpi. Älykkyydellä itse tarkoitan nyt minkätahansalaista keskimääräistä olennaisesti korkeampaa aivojen suorituskykyä, tai ajatteluun käytettävissä olevaa kapasiteettiä.
Tämän selvittämiseen auttaisi huomattavasti, jos pääsisi selville, kuinka moniulottoiseen ja loogisen pohdintaan ihmiset noin keskimäärin kykenevät. Aiheen pitäisi tietysti olla sellainen joka ei vaadi lainkaan, tai vaatii mahd. vähän jotakin selvästi eroteltavissa olevaa lahjakkuuden osa-aluetta, (mm. matemaattinen äly).
Ja asiaa ei kyllä varman ole tutkittu, koska lähes kaikki tieteellinen mielenkiinto älykkyyden suhteen nykyisin näyttäisi kohdistuvan tähän "testiälyyn". Itsenäisestikkään tuota olisi varmaan aika hankala alkaa selvitää, koska ihmisillä ei tosiaan yleisesti ottaen näytä olevan mitään halua keskustella kovin syvällisesti tieteistä, nähdä arkielämän ilmiöitä tieteen kannalta, tai pohtia vakavasti filosofisia kysymyksiä.
Kyllä ÄO-testit on roskaa.
- 20+17
One young woman'in tarina tuntuu liittyvän enemmänkin persoonallisuustyyppiin kuin älykkyyteen. ÄO-testeissä menestyvissä tai menestymättömissä on erilaisia persoonallisuustyyppejä, joskin jonkinlaista korrelaatiota varmaan on. Jotkut persoonallisuustyypit pitävät tärkeänä hyvän ensivaikutelman antamista ja panostavat paljon siihen. Pystyvät keskustelemaan fiksuntuntuisesti asioista joista heillä on aika pintapuoliset tiedot. Monet älykkäät puolestaan koetaan sosiaalisesti taitamattomiksi koska he pitävät esim. small talk'ia aika turhana. Tietysti monilla ovat myös mielenkiinnon kohteet rajoittuneita.
- Testissä käynyt
Jos selvittäisin jollekkin älykkyyden ja viisauden eroa niin luultavasti sanoisin että "älykäs keksii monta tapaa/tapoja toimia tilanteissa ja ratkaista ongelmia, viisas ihminen käyttää jo keksittyä/keksittyjä keinoja ongelmanratkaisuun".
Älykkyys ja viisaus kuitenkin kulkevat käsikädessä, tarvitaan viisautta jotta sitä voidaan soveltaa uusiin, älykkäisiin suorituksiin ja älykästä ratkaisua voidaan jakaa ja käyttää myöhemminkin, mikä taas ilmenee viisaana tekona. Näin minä sen käsittäisin.
Itse en ole luonnostani puhelias vaan aika rauhallinen ja hiljainen kaveri, välillä otan irtiottoja arjesta ja rutiineista mikä saattaa ilmetä aika "impulsiivisen hillittynä" käyttäytymisenä, esim. yht´äkkiä saatan lähteä telttailemaan jos tilanne suo, vaikka takapihalle jos ei muuten. Puhun mieluiten filosofisista ja psykologisista näkemyksistä muiden kanssa, pinnalliset kuten bb- talon tapahtumat eivät sytytä mielenkiintoa etes jatkamaan keskustelua, ellei keskusteluun sisälly käyttäytymiseen yms. liittyviä pohdintoja.
Testi näytti 120 äo:ta, tosin pienimuotoinen krapula ja väärä strategia luultavimmin vaikuttivat tulokseen, vaikea sanoa minkälainen tilanne olisi ollut jos olisin toiminut toisin.
Aikaisemminkin olen kuullut ihmisten sanovan saaneensa testistä 148 tai 170, en tiedä mikä/mitkä testit antaa moiset tulokset tai se että missä nuo voisi suorittaa, paljonko oli aikaa yms. Jos joku ei vielä tiennyt, niin tämän hetkinen testi on rajattu näyttämään max. 135 äo:n, jos saat kaikki oikein 45 kysymyksestä 20min sisällä (1 kysymys/26,7sec). Vanhemmasta testistä en muista mikä oli yläraja.
Osassa tehtävistä (vaikeimmissa) piti ajatella juurikin tässä paljon viljeltyä "out of the box", jotta ratkaisuun pystyi päättymään, saman asian huomaa joskus arkipäivän asioissa.- 2+5
Minun mielestä viisaus on sielun sivistystä. Viisas osaa myös ennakoida paremmin ja osaa välttää ikävän lopputuloksen. Viisas tietää ratkaisut paremmin. Älykäs voi olla silleen tyhmä että kokeilee kaikenlaista jonka tietää aiheuttavan ikävyyksiä toisella tapaa. Oikeastaan se ei ole kovin älykästä.
- Testissä käynyt
2+5 kirjoitti:
Minun mielestä viisaus on sielun sivistystä. Viisas osaa myös ennakoida paremmin ja osaa välttää ikävän lopputuloksen. Viisas tietää ratkaisut paremmin. Älykäs voi olla silleen tyhmä että kokeilee kaikenlaista jonka tietää aiheuttavan ikävyyksiä toisella tapaa. Oikeastaan se ei ole kovin älykästä.
"Viisaus on sielun sivistystä", kuulosti hyvältä vertauskuvalta, nimen omaan se on sivistävää, siihen se sitten jääkin. Älykkyyttä tarvitaan uuden tilanteen/ongelman loogiseen ratkaisuun. Muutenkin kirjoitusasu sisälsi puutteellista tietoa, enemmänkin olettamusta/fiktiota. Onko tyhmää pohtia asiaa monelta erikantilta ja sen jälkeen päättyä parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, eli tätä mahdollista "ratkaisun kokeilemista" ei ole? Kokeileminen ei muutenkaan ole tyhmää vaan tekemättä jättäminen, jos ei tee niin ei opi, sama juttu lapsenkehityksen kannalta.
- sulkanen
2+5 kirjoitti:
Minun mielestä viisaus on sielun sivistystä. Viisas osaa myös ennakoida paremmin ja osaa välttää ikävän lopputuloksen. Viisas tietää ratkaisut paremmin. Älykäs voi olla silleen tyhmä että kokeilee kaikenlaista jonka tietää aiheuttavan ikävyyksiä toisella tapaa. Oikeastaan se ei ole kovin älykästä.
Mielestäni älykkyyden ja viisauden eron voi pelkistää tähän sanontaan: älykäs selviytyy sellaisista tilanteista, joihin viisas ei joudu. Ihmisen laadun arvioimisessa ÄO on huono mittari. Kuten tiedettyä, Nürnbergissäkin oli älykkäitä tuomiolla.
Olennaista ei ole se koko, vaan miten ja mihin sitä käyttää...
- Testissä käynyt
Tuli tuossa vielä mieleen ettei jäisi epäselvyyksiä, äo testi ei testaa fyysistä (esim. urheilu), sosiaalista älykkyyttä yms. Joten se ei ole koko totuus, mutta antaa viitteitä, vähän niin kuin jos käyt lääkärissä ja kuulet jonkun arvon olevan "viitearvon alapuolella" ja tästä lääkäri saa viitteitä, ei välttämättä totuutta tähän johtaneeseen syyhyn ilman tarkempia tutkimuksia.
Monilla testissä "huonon" tuloksen saaneilla voi tietenkin olla "keskivertoa" huonompi visuaalinen/avaruudellinen hahmottaminen tai keskittymiskyky, jos oletetaan 100äo:n olevan "keskiverto", mikä taas vaikeuttaa paremman tuloksen saamista.
Niin ja ennen "oikeaa" testiä tein mensan nettitestin tuloksella 130 ja sen jälkeen tieteenkuvalehden testin 137, itse virallisessa testissä sain 120, joten nettitestin tulos ei ole millään muotoa verrattavissa virallisen testin tekemiseen.
Tuosta koulussa pärjäämisestä, itse en juuri koskaan lukenut annettuja koulukirjoja vaan seurasin ja kuuntelin tunnilla ja kokeista tuli järkiään 1-5 arvostelulla enimmäkseen 3-4 arvosanoja, parhaimmat oppilaat vetivät tietenkin 5, mutta kun heiltä muutama viikko kokeen jälkeen kysyi samoja asioita niin eivät muistaneet/tienneet, eli olisitko mieluummin hetken "älykäs/viisas" kuin, että olisi sitä jatkuvasti eikä se juuri muuttuisi ajankuluessa? Näyttää hyvältä paperilla, mutta miten käytännössä.
Lahjakkuus ja älykkyyden suhde toisiinsa on taas aika yksiselitteinen omasta mielestä, lahjakas on tietyllä osa-alueella erittäin kykenevä, olipa se matemaattinen, urheilullinen tai musikaalinen, mutta muut asiat eivät onnistu sen paremmin kuin muiltakaan tai ehkä peräti huonommin.
Ihmiskeho on muutenkin aika monipuolinen ja sopeutuva kapine, mitä enemmän aivoja rassaa niin sitä enemmän se antaa resursseja sille (happea, energiaa, fyysinen muuttuminen), vähä sama homma punttitreenin suhteen jos haluaa lihaksia kasvattaa ja suoriutuskykyä parantaa. - yrittäjä
Älykkyys ja viisaus.
Itse en ole mensan testissä käynyt, mutta nettitestissä sain tuloksen 141, jonka mukaan minulla olisi loistavat mahdollisuudet päästä jäseneksi.
Koulumesestykseni oli keskinkertainen, koska olin laiska. Ikinä en lukenut kokeisiin tms. ja silti pääsin peruskoulusta 8,1 keskiarvolla.
Matematiikka oli vahvuuteni. Huonoin nro todistuksessa matikasta oli 9 kouluhistoriani aikana. Fysiikka oli toinen vahvuus. Päättötodistuksessa 9.
Matematiikasta vielä sen verran lisää, että päässälasku o vahvuuteni.
Siksi on joskus rasittavaa, kun olen yrittäjä, ja yhtiökaverini kanssa laskiessamme tarjouksia ärsyttää se, että kaverini aloittaa että ota kännykästä laskin esiin ja laske tarjous esim. seuraavasta urakasta: Työaikaa menee 14 tuntia á 54,00€ tunnissa ALV Minä lasken tuon toimituksen päässä nopeammin kuin otan puhelimen taskusta ja lasken sillä. Tuloksena tulee tietty 937,44 € ja alviton 756 €
Minä olen mieltänyt älykkyyden ja viisauden niin, että älykkyys on kuin tietokoneen prosessori. Mitä älykkäämpi olet niin sitä tehokkaampi prosessori.
Viisaus on taas sitä, että miten monta ohjelmaa koneeseen on asennettu.
Viisaus on opittua.- Yks vaan
Minulla oli matikka 8 ala-asteella (oli helppoa) mutta yläasteella laski kuin lehmän häntä. En jaksanut tehdä läksyjä, tunnilla oli ajatukset muualla. Yhtälöiden alkeet jäi muistiin, jotain geometriasta, ja tietty %laskut. Lukiossa lyhyt matikka oli 6. En kyllä tehnyt mitään läksyjä, keskari oli jotain 6-7. Ihmettellä täytyy,että jotkut sanoo lukion menneen läpi lukematta 9 keskiarvolla. Jotain on pitänyt kiitettävän eteen tehdä.
Minulla on erinomainen päättelykyky ja olen nopea. Olen suhteellisen hyvä piirtämään, musiikissa olen erinomainen. Minä olen se joka reagoi ensimmäisenä ja voimakkaimmin. Lapsena tein päättelytehtäviä nopeiten, verrokkina oli veli 5v. vanhempi ja omat vanhemmat. Olin myös herkin lapsi. Se on tuottanut sosiaalisia ongelmia aikuisena, mutta on tuonut jotain positiivista: Olen vanha sielu ja humanisti. Työelämässä en ole menestynyt mutta ei se haittaa. En perusta materialle vaan henkevyydelle. Olen saanut jotain positiivista aikaan vaikuttamalla muihin. Siitä voin olla iloinen.
Vanhemmista sen verran, että isä on älykäs ja äiti taiteellinen. Koen että olen perinyt molempia vähäsen mutta sosiaalisesti olen molempia fiksumpi (sivusta seuranneena.)
Muistini on huonompi kuin muilla. Minulla ei jää helposti luetttu päähän jos aihe ei kiinnosta. Se on osasyy kokeiden mentyä penkin alle koulussa. - Yks vaan
Yks vaan kirjoitti:
Minulla oli matikka 8 ala-asteella (oli helppoa) mutta yläasteella laski kuin lehmän häntä. En jaksanut tehdä läksyjä, tunnilla oli ajatukset muualla. Yhtälöiden alkeet jäi muistiin, jotain geometriasta, ja tietty %laskut. Lukiossa lyhyt matikka oli 6. En kyllä tehnyt mitään läksyjä, keskari oli jotain 6-7. Ihmettellä täytyy,että jotkut sanoo lukion menneen läpi lukematta 9 keskiarvolla. Jotain on pitänyt kiitettävän eteen tehdä.
Minulla on erinomainen päättelykyky ja olen nopea. Olen suhteellisen hyvä piirtämään, musiikissa olen erinomainen. Minä olen se joka reagoi ensimmäisenä ja voimakkaimmin. Lapsena tein päättelytehtäviä nopeiten, verrokkina oli veli 5v. vanhempi ja omat vanhemmat. Olin myös herkin lapsi. Se on tuottanut sosiaalisia ongelmia aikuisena, mutta on tuonut jotain positiivista: Olen vanha sielu ja humanisti. Työelämässä en ole menestynyt mutta ei se haittaa. En perusta materialle vaan henkevyydelle. Olen saanut jotain positiivista aikaan vaikuttamalla muihin. Siitä voin olla iloinen.
Vanhemmista sen verran, että isä on älykäs ja äiti taiteellinen. Koen että olen perinyt molempia vähäsen mutta sosiaalisesti olen molempia fiksumpi (sivusta seuranneena.)
Muistini on huonompi kuin muilla. Minulla ei jää helposti luetttu päähän jos aihe ei kiinnosta. Se on osasyy kokeiden mentyä penkin alle koulussa.Piti lisätä, että olen kärsinyt teini-iästä asti mielenterveysongelmista. Olen ollut masentunut ja harkinnut itsemurhaa. Ikinä en ole sillä tavalla ollut itsetuhoinen että olisin ranteita viiltänyt. Minulla on OCD joka on laskenut mielialaa vaikka se ei ulospäin näy. Minulla on ollut vastoinkäymisiä ihmisten kanssa. Tukiverkosto on pieni mutta olen introvertti. Ei minussa periaatteessa vikaa ole mutta olen liian herkkä. Olen kärsinyt syömishäiriöistä koko ikäni.
- Viisas?
Älykkyys on mielestäni vain ongelmien ratkaisukykyä. Sitä, että saa pääteltyä asioita eteenpäin annettujen tietojen avulla. Älykkyyttä on erilaista, esim loogista ja sosiaalista. Mielestäni älykkyystestit ovat vain suuntaa antavia. Älykkyyttä ei voi koskaan täysin mitata. Kaikki kokemukset saattavat vaikuttaa kokeessa, stressi voi laitaa lukkoon jne.
Päältäpäin ei voi sanoa, onko toinen älykäs vai ei. Esimerkiksi olen itse älykkyystesti mukaan älykäs, ja mielestäni saan erilaiset sosiaaliset ja loogiset yms ongelmat nopeasti ratkaistua. Usein riidellessäni pyrin tarkkaan miettimään olinko oikeassa vai väärässä. Minulla ei ole ongelmana myöntää virheitäni itselleni, mutta dorkamaisuuttani yhä vain puolusta jästipäisesti itseäni. Saatan vaikuttaa tyhmältä, en tiedä.- mette.soderman
Suoritin aikoinani Mensan testin valvotussa tilanteessa. Ainakin silloin testistä puuttui sanallinen osio, koska siihen vaikuttaa koulutus eniten. Lisäksi kussakin osiossa oli tehtäviä niin paljon, ettei ollut tarkoituskaan ehtiä tehdä niitä kaikkia annetussa ajassa; sillä tavoin myös älykkäimmät voitiin mitata eivätkä he jääneet pyörittelemään peukaloitaan "Mitäs nyt?" -tyyliin. Testin tulokset tarkasti myös aina psykologi. On huomattu, että älykkäimmät kompasteleat helpoissa tehtävissä, koska he kummastelevt: "Ei tämä näin helppoa voi olla - tässä täytyy olla jokin juju."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2233460Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha242181- 242081
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901955Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?801630Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241371- 81271
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361257Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351217Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61198