Pohjanlahti erityisen hankala

12 reissua selkämeri-merenkurkku.
3 kertaa ympäri pohjanlahti.
Samanlaista kuin itäinen suomenlahti.

Finn-gulf 36 kirjoitti:

12 reissua selkämeri-merenkurkku.
3 kertaa ympäri pohjanlahti.
Samanlaista kuin itäinen suomenlahti.

suomenkielessä.

Varmaankin Merentutkimuslaitoksella on paras tieto aallonkorkeuksista, mutta aallon jyrkkyytteen ei aaltopoiju käsittääkseni ota mitään kantaa, vaikka mittausjärjestely lienee helposti muokattavissa sitäkin asiaa rekisteröimään.

Mutta Pohjanlahden ja Saaristomeren olosuhteista yleensä: Mielestäni oleellisin juttu on se, että Suomen puoleisella Pohjanlahden rannikolla ei ole oikeastaan minkäänlaista saaristoa, jonka suojissa voisi purjehtia. Lähdepä vaikka Vaasasta pohjoiseen, niin ei ole montaa mailia suojaista purjehdusta ennen kuin oletkin jo Kemissä ;) Sama juttu Vaasan eteläpuolella, eipä juuri saaristoa.

Ruotsin puolella taas tilanne on samankaltainen, joskin hieman helpompi: Öregrundin pohjoispuolella seuraavan kerran voi purjehtia saariston suojissa Sundsvallista alkaen, jota jatkuu Höga Kustenin verran Örnsköldsvikiin asti. Jälleen pitkästi täysin suojatonta (ja matalaa!) rantaa, kunnes päästään Piteån tienoille, josta alkaa Perämeren pohjukkaan saakka yltävä kohtuu suojainen saaristo.

Toki on niin, että merellähän sitä purjehditaan eikä saarissa, mutta matkapurjehduksen kannalta olisi ehkä mukavampaa, jos täällä pohjoisessakin olisi edes jonkinmoinen saaristo.

F7391 kirjoitti:

Varmaankin Merentutkimuslaitoksella on paras tieto aallonkorkeuksista, mutta aallon jyrkkyytteen ei aaltopoiju käsittääkseni ota mitään kantaa, vaikka mittausjärjestely lienee helposti muokattavissa sitäkin asiaa rekisteröimään.

Mutta Pohjanlahden ja Saaristomeren olosuhteista yleensä: Mielestäni oleellisin juttu on se, että Suomen puoleisella Pohjanlahden rannikolla ei ole oikeastaan minkäänlaista saaristoa, jonka suojissa voisi purjehtia. Lähdepä vaikka Vaasasta pohjoiseen, niin ei ole montaa mailia suojaista purjehdusta ennen kuin oletkin jo Kemissä ;) Sama juttu Vaasan eteläpuolella, eipä juuri saaristoa.

Ruotsin puolella taas tilanne on samankaltainen, joskin hieman helpompi: Öregrundin pohjoispuolella seuraavan kerran voi purjehtia saariston suojissa Sundsvallista alkaen, jota jatkuu Höga Kustenin verran Örnsköldsvikiin asti. Jälleen pitkästi täysin suojatonta (ja matalaa!) rantaa, kunnes päästään Piteån tienoille, josta alkaa Perämeren pohjukkaan saakka yltävä kohtuu suojainen saaristo.

Toki on niin, että merellähän sitä purjehditaan eikä saarissa, mutta matkapurjehduksen kannalta olisi ehkä mukavampaa, jos täällä pohjoisessakin olisi edes jonkinmoinen saaristo.

Lue lisää

Saaristomeri on eri juttu, joskin siellä on myöskin terävä aalto, minkä merkistytä kyllä mielestäni liioitellaan. Aallon korkeus on kuitenkin merkittävämpi tekijä. Metrinen terävä aalto ei ole mitään verrattuna 4 metriseen vallitsevaan aallonkorkeuteen Itämerellä. Siinä isokin vene alkaa "vähän heilumaan". Ja siellä seassa on kyllä tarpeeksi pientä ja terävää aaltoa sitä kaipaaville.

Aikoinaan kun tuli pidettyvä venettä Espoossa, tuli kesän aikana käytyä useita kertoja Tallinnassa. Siis viikonloppuisin. Ei siinä muistaakseni paljoa saaria matkalla ollut, mutta voihan tuo muistikin pätkiä (nyt ei ole muutamaan vuoteen tullut Virossa käytyä). Aallokko varsinkin Tallinnan lahden suulla sopivalla kelillä on kyllä "aika roiskiva". Keskemmällä Suomenlahtikin tuntuu mereltä. Suomenlahti ei kuitenkaan mitään verrattuna Pohjois-Itämereen. Esimerkkinä vaikkapa tämän kesän Svenska Högarnalle pyyhkäsy. Siis tuollainen 2-3 m sivuaaltoa. Hiipuva tuuli ja "pientä heilumista". Pohois-Itämerellä oman kokemukseni mukaan aallokko nousee varsin nopeasti. Tuulen yltyessä n. 12 m/s alkaa melko pian suurimmat aallot olla jo liki 4 metrisiä (vertaa veneen runkoa allon korkeuteen, oman veneeni runko vedenpinnasta n. 1,6 m ruffin korkeimpaan kohtaan).

Höga Kusten on kyllä ihan ok, mutta meno ja varsinkin paluu on tylsä. Matka on lisäksi yllättävän pitkä. Paluumatkalla itse kyllästyimme Mellanfjärdenissä ja pyyhkäisimme suoraan Öregrundiin.

Västervikistä etelään tilan on samanlainen. Satamasta ulos ja avomerta pitkin seuraavan sataman suulle. Suotuisalla kelillä matka kyllä taittuu, kun voi jättää muutaman sataman väliin ja antaa mennä.

Sailori kirjoitti:

Saaristomeri on eri juttu, joskin siellä on myöskin terävä aalto, minkä merkistytä kyllä mielestäni liioitellaan. Aallon korkeus on kuitenkin merkittävämpi tekijä. Metrinen terävä aalto ei ole mitään verrattuna 4 metriseen vallitsevaan aallonkorkeuteen Itämerellä. Siinä isokin vene alkaa "vähän heilumaan". Ja siellä seassa on kyllä tarpeeksi pientä ja terävää aaltoa sitä kaipaaville.

Aikoinaan kun tuli pidettyvä venettä Espoossa, tuli kesän aikana käytyä useita kertoja Tallinnassa. Siis viikonloppuisin. Ei siinä muistaakseni paljoa saaria matkalla ollut, mutta voihan tuo muistikin pätkiä (nyt ei ole muutamaan vuoteen tullut Virossa käytyä). Aallokko varsinkin Tallinnan lahden suulla sopivalla kelillä on kyllä "aika roiskiva". Keskemmällä Suomenlahtikin tuntuu mereltä. Suomenlahti ei kuitenkaan mitään verrattuna Pohjois-Itämereen. Esimerkkinä vaikkapa tämän kesän Svenska Högarnalle pyyhkäsy. Siis tuollainen 2-3 m sivuaaltoa. Hiipuva tuuli ja "pientä heilumista". Pohois-Itämerellä oman kokemukseni mukaan aallokko nousee varsin nopeasti. Tuulen yltyessä n. 12 m/s alkaa melko pian suurimmat aallot olla jo liki 4 metrisiä (vertaa veneen runkoa allon korkeuteen, oman veneeni runko vedenpinnasta n. 1,6 m ruffin korkeimpaan kohtaan).

Höga Kusten on kyllä ihan ok, mutta meno ja varsinkin paluu on tylsä. Matka on lisäksi yllättävän pitkä. Paluumatkalla itse kyllästyimme Mellanfjärdenissä ja pyyhkäisimme suoraan Öregrundiin.

Västervikistä etelään tilan on samanlainen. Satamasta ulos ja avomerta pitkin seuraavan sataman suulle. Suotuisalla kelillä matka kyllä taittuu, kun voi jättää muutaman sataman väliin ja antaa mennä.

Lue lisää

Majakkalaiva Kemi oli toiminnassa vuoteen 1973 asti. Laivalla mitattiin enimmillään aallonkorkeudeksi Perämerellä 8 m. Sää- ym tiedot majakkalaivalta ovat paikallisen luotsipiirin arkistossa. Perämeren tuulet ovat suht. voimakkaita. Tämän ovat huomanneet tuulivoimaloiden tekijät. Vedenkorkeusvaihtelut ovat Suomen rannikoiden suurimmat etenkin Perämeren pohjukassa (1- 1,5 m enimmillään). Vedenkorkeuden vaihteluista aiheutuu ikäviä virtauksia. Aallokko on hakalan lyhyt ja jyrkkä. Lisäksi monet suuret joet laskevat vetensä Pohjanlahteen ja varsinkin jokisuille aiheutuu hankalia ristiaallokkoja tuulen ja virtauksen yhteysvaikutuksesta.
Aallokon korkeus ei ole veneilyssä, varsinkaan purjehduksessa se ikävin asia. Esim. valtamerillä purjehditaan aivan sujuvasti useiden metrien aallokossa, rannikon läheisyydessä huomattavasti matalampi aallokko on vaikeammin otettavaa.

Purjehtija kirjoitti:

Majakkalaiva Kemi oli toiminnassa vuoteen 1973 asti. Laivalla mitattiin enimmillään aallonkorkeudeksi Perämerellä 8 m. Sää- ym tiedot majakkalaivalta ovat paikallisen luotsipiirin arkistossa. Perämeren tuulet ovat suht. voimakkaita. Tämän ovat huomanneet tuulivoimaloiden tekijät. Vedenkorkeusvaihtelut ovat Suomen rannikoiden suurimmat etenkin Perämeren pohjukassa (1- 1,5 m enimmillään). Vedenkorkeuden vaihteluista aiheutuu ikäviä virtauksia. Aallokko on hakalan lyhyt ja jyrkkä. Lisäksi monet suuret joet laskevat vetensä Pohjanlahteen ja varsinkin jokisuille aiheutuu hankalia ristiaallokkoja tuulen ja virtauksen yhteysvaikutuksesta.
Aallokon korkeus ei ole veneilyssä, varsinkaan purjehduksessa se ikävin asia. Esim. valtamerillä purjehditaan aivan sujuvasti useiden metrien aallokossa, rannikon läheisyydessä huomattavasti matalampi aallokko on vaikeammin otettavaa.

Lue lisää

käytiin keskustelua Itämeren pohjoisosien aallokosta, ei valtamerien aallokosta.

Kelissä, jossa perämerellä vallitseva aallonkorkeus on 3 m on Pohjois-Itämerellä vallitseva aallonkorkeus 7 m.

Kumpaan itse lähtisit mielummin. Et ilmeisesti ole ollut kovin suuressa aallokossa, eli tarkoitan sellaista, jossa vedät itsesi kiinni turvavaljailla, jotta voit ohjata kolhimatta itseäsi.

Vedenkorkeudesta ja jokisuistoista aiheutvat virrat ovat kyllä aivan mitättömiä. Tiesitkö, että Kemiön Strömma on yksi Suomen rannikon virtaavimmista paikoista ja myös paikka, jossa on havittavissa vuoroveden kaltaista ilmiötä. Virtaavat paikat onva niin paikallisia ilmiötä, että niistä hurauttaa huomaamattaan läpi.

Sen verran olen vuorovesialuella purjehtinut, että pidän tätä virtausjuttua ihan naurettavana. Eihän vuorovesivirtakaan aiheuta purjehtimiseen kuin "pienen lisämausteen".

Kats nyt vielä, niin huomaat mistä on kyse:

http://www.fimr.fi/fi/palvelut/aallokko-ja-vedenkorkeus/merkitseva-aallonkorkeus.html

Sailori kirjoitti:

käytiin keskustelua Itämeren pohjoisosien aallokosta, ei valtamerien aallokosta.

Kelissä, jossa perämerellä vallitseva aallonkorkeus on 3 m on Pohjois-Itämerellä vallitseva aallonkorkeus 7 m.

Kumpaan itse lähtisit mielummin. Et ilmeisesti ole ollut kovin suuressa aallokossa, eli tarkoitan sellaista, jossa vedät itsesi kiinni turvavaljailla, jotta voit ohjata kolhimatta itseäsi.

Vedenkorkeudesta ja jokisuistoista aiheutvat virrat ovat kyllä aivan mitättömiä. Tiesitkö, että Kemiön Strömma on yksi Suomen rannikon virtaavimmista paikoista ja myös paikka, jossa on havittavissa vuoroveden kaltaista ilmiötä. Virtaavat paikat onva niin paikallisia ilmiötä, että niistä hurauttaa huomaamattaan läpi.

Sen verran olen vuorovesialuella purjehtinut, että pidän tätä virtausjuttua ihan naurettavana. Eihän vuorovesivirtakaan aiheuta purjehtimiseen kuin "pienen lisämausteen".

Kats nyt vielä, niin huomaat mistä on kyse:

http://www.fimr.fi/fi/palvelut/aallokko-ja-vedenkorkeus/merkitseva-aallonkorkeus.html

Lue lisää

Olet näköjään pyykkivesien purjehtija, joten en viitsi ruveta luennoimaan tidesta. Jos olisit purjehtinut esim. Englannin Kanaalissa tai Skotlannin pohjoispuolella, et löysäilisi tuollaista höpinää vuorovesivirtojen ja yleensä virtausten vähäisestä vaikutuksesta.

Purjehtija kirjoitti:

Olet näköjään pyykkivesien purjehtija, joten en viitsi ruveta luennoimaan tidesta. Jos olisit purjehtinut esim. Englannin Kanaalissa tai Skotlannin pohjoispuolella, et löysäilisi tuollaista höpinää vuorovesivirtojen ja yleensä virtausten vähäisestä vaikutuksesta.

Lue lisää

Englannin kanaalissa (moleemilla puolilla, ja yli tietysti) olen juuri purjehtinut. Niin, että Suomessa virtaa jossakin???

Purjehtija kirjoitti:

Majakkalaiva Kemi oli toiminnassa vuoteen 1973 asti. Laivalla mitattiin enimmillään aallonkorkeudeksi Perämerellä 8 m. Sää- ym tiedot majakkalaivalta ovat paikallisen luotsipiirin arkistossa. Perämeren tuulet ovat suht. voimakkaita. Tämän ovat huomanneet tuulivoimaloiden tekijät. Vedenkorkeusvaihtelut ovat Suomen rannikoiden suurimmat etenkin Perämeren pohjukassa (1- 1,5 m enimmillään). Vedenkorkeuden vaihteluista aiheutuu ikäviä virtauksia. Aallokko on hakalan lyhyt ja jyrkkä. Lisäksi monet suuret joet laskevat vetensä Pohjanlahteen ja varsinkin jokisuille aiheutuu hankalia ristiaallokkoja tuulen ja virtauksen yhteysvaikutuksesta.
Aallokon korkeus ei ole veneilyssä, varsinkaan purjehduksessa se ikävin asia. Esim. valtamerillä purjehditaan aivan sujuvasti useiden metrien aallokossa, rannikon läheisyydessä huomattavasti matalampi aallokko on vaikeammin otettavaa.

Lue lisää

ei ole mitään muuta kuin ylämäkeä ja alamäkeä. Tyynellä mennään tasamaalla.