Eduskunnan hajoitus 1917

Venäjän väliaikaisen hallituksen selvittyä vastoin odotuksia voittajana bolsevikki-kapinasta heinäkuussa 1917 Suomen sosialisti enemmistöinen eduskunta havaitsi menneensä valtalaillaan liian pitkälle.

Nyt ryhdyttiin etsimään perääntymistietä. Kieltäydyttyään ensin toimittamasta lakia väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi Pietariin eduskunta päätti sen sijaan lähettää erityisen adressin, jossa pyydettiin Suomen oikeuksien tunnustamista. Tällä ei kuitenkaan enää voitu peittää sitä tosiasiaa, että oli rikottu välit Venäjän hallituksen kanssa, vaikka adressissa nöyrästi korostettiin ulkopolitiikan ja sotilasasioiden edelleen jäävän Venäjän määräysvaltaan:
»Näistä asioista voimassa olevaan oikeuteen ei siis nyt säädetyn lain perusteella voi muutosten toimeenpaneminen tulla kysymykseen . . .»

Samaa seikkaa tähdensi Oskari Tokoi esiintyessään Helsingin työläis- ja sotilasneuvostossa. Kysymys ei suinkaan ollut Suomen itsenäistymisestä, koska uiko- ja sotilasasiat edelleen jäisivät Venäjän päätäntävaltaan Neuvosto, jonka kokouksessa oli läsnä myös kenraalikuvernööri Stahovits, omaksui väliaikaisen hallituksen kannan mukaisen päätöslauselman.

Kenraalikuvernööri Stahovitsin suomalaisten sosialistien kanssa käymissä neuvotteluissa osoittautui kuitenkin, etteivät viimeksimainitut kaikesta huolimatta olleet halukkaita luopumaan valtalaista sinänsä. Kasvonsa säilyttääkseen Venäjän hallituksen oli huolimatta periaatteellisesta vastenmielisyydestään
»tsaristisia menettelytapoja» kohtaan turvauduttava voimakeinoihin. Samaa linjaa suositteli ministerivaltiosihteeri Enckell, joka perusteli kantaansa seuraavasti:
»Heinäkuun 18. päivän eduskunta-päätöstä ei voida luonnehtia miksikään muuksi kuin bolsevikkien yllytyksestä Suomen taholta syntyneeksi kumoukselliseksi välikohtaukseksi, jossa oli luovuttu sopimuksesta, että Venäjän väliaikainen hallitus toistaiseksi korkeimman vallan haltijana kutsuu kokoon eduskunnan, vahvistaa esitykset ja lait, käsittelee nimityskysymykset jne. siihen asti, kunnes Venäjän ja Suomen välinen suhde kokonaisuudessaan ratkaistaan.

Sovittua hätäratkaisua oli jo sovellettu useita kuukausia, ja muutos saattoi tapahtua ainoastaan uuden sopimuksen perusteella . . . Minä korostin, että en voinut näin luodusta tilanteesta nähdä muuta ulospääsyä kuin uusien vaalien määräämisen ja eduskunnan heti tapahtuvan hajoituksen.»

Ajatus uusista vaaleista oli Enckellille ja suomalaisille porvarillisille piireille tervetullut myös siksi, että sosialistienemmistöiseen eduskuntaan johtaneita vuoden 1916 vaalituloksia ei pidetty todellisia voimasuhteita vastaavina tuolloin vallinneista olosuhteista johtuneen »nukkuvien puolueen» suuruuden vuoksi. Jatkokehitys syksyllä 1917 teki tälle käsitykselle oikeutta.

Epäilemättä haluttiin myös asettaa sulku kevään ja kesän 1917 kuluessa yhä jyrkkenevälle yhteiskunnalliselle vallankumoukselle. Tunnusomaisena aktivisteihin kuulumattoman porvarillisen tahon asennoitumiselle voidaan pitää eduskunnan hajotusta tyydytyksellä tervehtineen professori K. J. Stählbergin lausuntoa: »Viimeinkin saadaan loppumaan tämä yhtämittainen skandaali ja sosialistien vehkeily bolsevikkien kanssa.»

Muistelmissaan Enckell tähdentää voimakkaasti omaa osuuttaan väliaikaisen hallituksen ratkaisun muotoutumisessa. Kokonaistilanteen huomioonottaen tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä, että bolsevikeista saamaansa voittoa juhliva väliaikaisen hallituksen johtaja Kerenski olisi luopunut käyttämästä hyväkseen tilaisuutta näiden suomalaisten liittolaisten ojentamiseen. Sitä vaati jo hallituksen arvovalta. Yksipuolista välirikkoa ei ilman muuta voitu jättää sillensä ja hyväksyä tapahtuneeksi tosiasiaksi.

Heinäkuun 18/31. päivänä antamallaan käskykirjeellä Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit toimeenpantaviksi lokakuun 1.—2. päivinä 1917. ..
1998
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Tuo oli oikea veto Kerenskiltä. Bolshevikit yritti hajottaa valtakunnan.

Äänestä
  • Porvari tykkää että oli oikein estää Suomelta vähäinenkin itsenäisyyden lisääntymnen. Onhan se tosin aina tiedetty, porvarille itsenäisyys on tilanteesta riippuva poliittinen toimenpide, ei absoluuttinen arvo sinänsä kuten vasemmalla ajatellaan.
    Kohta pääsemme taas itsenäisyydestä kunhan EU-liittovaltio kehittyy ja porvari kiittää ja nauraa.

    Äänestä

  • Zuhowits kirjoitti:

    Porvari tykkää että oli oikein estää Suomelta vähäinenkin itsenäisyyden lisääntymnen. Onhan se tosin aina tiedetty, porvarille itsenäisyys on tilanteesta riippuva poliittinen toimenpide, ei absoluuttinen arvo sinänsä kuten vasemmalla ajatellaan.
    Kohta pääsemme taas itsenäisyydestä kunhan EU-liittovaltio kehittyy ja porvari kiittää ja nauraa.

    Suomen itsenäiseksi. Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917. Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.
    Porvariston toimin itsenäisyys säilytettiin viime sodissa.

    EU on nimenomaan vasemmiston luomus. Se on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen yhteistoiminta, ei liittovaltio. Sellaista ei ole edes suunnitteilla.

    Äänestä

  • Porvarit julistivat kirjoitti:

    Suomen itsenäiseksi. Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917. Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.
    Porvariston toimin itsenäisyys säilytettiin viime sodissa.

    EU on nimenomaan vasemmiston luomus. Se on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen yhteistoiminta, ei liittovaltio. Sellaista ei ole edes suunnitteilla.

    Näin. EU on vasemmistopohjaisen filosofian tuotos ja tuottaa sen mukaisia hedelmiä. Ja siksi siitä pitää päästä eroon. Sopii tietysti mainiosti, jos myös vasemmisto haluaa eroon. Sopiihan se. Saahan sitä tietämättömänäkin tehdä oikein.

    Äänestä

  • Porvarit julistivat kirjoitti:

    Suomen itsenäiseksi. Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917. Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.
    Porvariston toimin itsenäisyys säilytettiin viime sodissa.

    EU on nimenomaan vasemmiston luomus. Se on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen yhteistoiminta, ei liittovaltio. Sellaista ei ole edes suunnitteilla.

    ----Porvariston toimin itsenäisyys säilytettiin viime sodissa.----

    Työläiset ja pikkutilojen pojat siellä tappelivat ja kaatuivat enemmän kuin porvarien plantut. Eikö sinua iletä yhtään kirjoittaa tuota sontaasi kun tiedät valehtelevasi ja tiedät kaikkien muidenkin sen tietävän?

    Äänestä

  • Zuhowits kirjoitti:

    Porvari tykkää että oli oikein estää Suomelta vähäinenkin itsenäisyyden lisääntymnen. Onhan se tosin aina tiedetty, porvarille itsenäisyys on tilanteesta riippuva poliittinen toimenpide, ei absoluuttinen arvo sinänsä kuten vasemmalla ajatellaan.
    Kohta pääsemme taas itsenäisyydestä kunhan EU-liittovaltio kehittyy ja porvari kiittää ja nauraa.

    Sosialisteja kiinnosti yhtä vähän Suomen itsenäisyys mitä Tsaarin henki. Kansallisten vähemmistöjen yllyttäminen kapinaan oli Leninin ja Trotskin keino yrittää luoda sisällissota valtakuntaan. Tässä he lopulta onnistuivat.

    Äänestä

  • Porvarit julistivat kirjoitti:

    Suomen itsenäiseksi. Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917. Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.
    Porvariston toimin itsenäisyys säilytettiin viime sodissa.

    EU on nimenomaan vasemmiston luomus. Se on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen yhteistoiminta, ei liittovaltio. Sellaista ei ole edes suunnitteilla.

    ----Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917.---

    Sinulla näyttää olevan joitain vaikeuksia kommentoida sitä vasemmiston heinäkuussa 1917 päättämää itsenäisyyttä ja porvarien peliä Kerenskin ja kasakoiden kanssa sen kaatamiseksi. Miksiköhän?

    -----Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.----

    Tuo on vanha lahtarivale johon kukaan ei enää usko. Mutta kun sanotaan, että heinäkuussa -17 porvaristo ryhtyi vehkeilemään Kerenskin kanssa itsenäisyyden tuhoamiseksi niin sitä ei tarvitse inttää eikä valehdella vaan historia todistaa, että näin todellakin tapahtui. Se tapahtuma on ja istuu maamme historiassa ikuisesti porvarien häpeänä.

    Äänestä

  • eipäs vaan kirjoitti:

    Sosialisteja kiinnosti yhtä vähän Suomen itsenäisyys mitä Tsaarin henki. Kansallisten vähemmistöjen yllyttäminen kapinaan oli Leninin ja Trotskin keino yrittää luoda sisällissota valtakuntaan. Tässä he lopulta onnistuivat.

    Oppivat sentään jotakin tovereidensa kohtalosta työläisten paratiisissa.

    Äänestä

  • merkki-erkki kirjoitti:

    ----Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917.---

    Sinulla näyttää olevan joitain vaikeuksia kommentoida sitä vasemmiston heinäkuussa 1917 päättämää itsenäisyyttä ja porvarien peliä Kerenskin ja kasakoiden kanssa sen kaatamiseksi. Miksiköhän?

    -----Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.----

    Tuo on vanha lahtarivale johon kukaan ei enää usko. Mutta kun sanotaan, että heinäkuussa -17 porvaristo ryhtyi vehkeilemään Kerenskin kanssa itsenäisyyden tuhoamiseksi niin sitä ei tarvitse inttää eikä valehdella vaan historia todistaa, että näin todellakin tapahtui. Se tapahtuma on ja istuu maamme historiassa ikuisesti porvarien häpeänä.

    Porvaristo ei selvästi halunnut saavuttaa itsenäisyyttä verisellä sisällissodalla. Onhan se tietysti naurettavaa ajatella, että Venäjän kaltaisesta mongooli kansasta pääsee eroon demokraattisilla keinoilla ja neuvottelemalla, mutta ne oli länsimaisia poikia. Lenin ja vasemmisto siis halusi sotaa. Väkivalta oli vasurien mielestä hyvä asia.

    Äänestä

  • mitään peliä kirjoitti:

    Porvaristo ei selvästi halunnut saavuttaa itsenäisyyttä verisellä sisällissodalla. Onhan se tietysti naurettavaa ajatella, että Venäjän kaltaisesta mongooli kansasta pääsee eroon demokraattisilla keinoilla ja neuvottelemalla, mutta ne oli länsimaisia poikia. Lenin ja vasemmisto siis halusi sotaa. Väkivalta oli vasurien mielestä hyvä asia.

    -----Onhan se tietysti naurettavaa ajatella, että Venäjän kaltaisesta mongooli kansasta pääsee eroon demokraattisilla keinoilla ja neuvottelemalla----

    Mietis tollo vähän puheitasi. Paljonko sodittiin kun N-liitosta eli vanhasta Venäjästä tuli n. 15 itsenäistä valtioa about 20 v sitten ja vertaa nyt vaikka siihen kun Algeria halusi itsenäistyä Ranskasta tai Indokiina, paljonko niissä sodittiin. Olet ilmeinen tollo ja sellaisena pysyt sillä natsiopin toistelu ei tee ihmistä viisaaksi.

    Äänestä

  • Porvarit julistivat kirjoitti:

    Suomen itsenäiseksi. Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917. Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.
    Porvariston toimin itsenäisyys säilytettiin viime sodissa.

    EU on nimenomaan vasemmiston luomus. Se on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen yhteistoiminta, ei liittovaltio. Sellaista ei ole edes suunnitteilla.

    Myönnetään, että porvarivoimia osallistui viime sotiimme. Ei itsenäisyyttä kuitenkaan olisi säilytetty ilman vasemmistolaisten osallistumista sotatoimiin.

    Äänestä

Eipäs vaan kiero vasemmisto halusi sekasortoa julistaakseen Neuvosto-Suomen. Eduskunnan puhemiehenä oli tuolloin Kullervo Manner. Mannerko olisi vastustanut yrityksiä liittää Suomi takaisin Venäjään ja riistä "porvari verenimijöiltä" kansalaisoikeudet!? ha hu he

Äänestä

Koska Eduskunta oli heinäkuussa 1917 säätänyt lain, jolla Suomi julistettin sisäisesti itsenäiseksi niin tätä julistusta vastaan Kerenskin kanssa vehkeilleet henkilöt eli porvarit lähinnä syyllistyivät valtiopetokseen. Ei siitä mihinkään pääse vaikka asiaa kuinkapäin pyörittelisi, niin tapahtui. Miksei näitä vehkeilijöitä rangaistu, kysyn vaan?

Äänestä
  • "Suomi on ainut sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet, joita se kapinalla vaati ja paljon enemmän kuin sillä oli ennen sotaa."

    Perrti Haapala, prof Treen yliopisto
    Sissällissodan Pikku Jättiläinen s.404.

    Näin käy, kun voittajan puolella on järkimiehet ja kansallinen sivistyneistö.

    Äänestä

  • Vasemmisto halusi rakentaa sosialistista utopiaa verellä. Demokraattisestiko se ero Venäjästä olisi ollut punikkien mielestä mahdollinen. Porvaristo pyysi Leniniltä itsenäisyyttä koska näki ettei saastalla ollut tarpeeksi vahvaa voimaa estää sitä. Suomalaiset meni myös HENKILÖKOHTAISESTI paikan päälle. Mikäli Ukko-Pekka olisi ammuttu siellä, niin veikkaanpa ettei kovin moni valtio olisi sen jälkeen "bisinestä" pallopäiden kanssa tehnyt. Itsenäisyys saatiin porvariston ansiosta verettä. Vasureille tämä ei kelvannut. Kasvot oli menetetty "suuren neron edessä" ja se piti korvata yllyttämällä talonpoikia ja työläisiä kapinaan.

    Äänestä

--- Porvarit julistivat Suomen itsenäiseksi. Ensin porvarisenaatti 4.12. ja sitten eduskunan porvarienemmistö 6.12. 1917. Vasemmisto vastusti ja ryhtyi pian kapinaan itsenäisyyden tuhoamiseksi.
Porvariston toimin itsenäisyys säilytettiin viime sodissa. ---

Tämä on tietysti totta. Ennen eduskunnan hajottamista esitetty vasemmiston valtalaki oli sekä ennenaikainen että epämääräinen plus tietenkin vallitsevan lain vastainen. Joulukuun 6. päivänä tilanne oli toinen ja silloin tehty rohkea päätös sekä oikea että perusteltu.

Meillä itsenäisyyspäivää vietetään joka vuosi 16. toukokuuta, jolloin maamme armeija marssi oman valtakuntamme pääkaupunkiin.

Äänestä
  • Mitään aihetta punikeilla kapinaan ei ollut. Hävinnyt osapuoli sai kaikki vaatimuksensa läpi. Homma oli typerä idioottimainen yritys miellyttää Lenin-Jumalaa. Samasta asiasta oli kysymys valtalaki pelleilyssä. Onneksi tuossa porukassa oli sen verran demokraatteja ettei verisempää jälkeä tullut. Pelkästään SKP:n perustaminen Moskovassa osoittaa miten saastaisesta Suomen kansaa vihaavasta omaa etuaan tavoittelevasta sakista oli kysymys.

    Äänestä

Olen totaalisesti samaa mieltä. Miten pystyikään suomalainen punaradikaali ampumaan itseään, ja samalla koko kansakuntaa, nilkkaan.

Äänestä
  • Valta oli heillä syynä. Enemmistö eurooppalaisista sosialisteista oli keskiluokkaisista perheistä. Ei ketään Sulo Wuolijokea, Vladimir Uljanovia tai Lev Bronsteinia kiinnostanut höpinät sosialistisesta utopiasta. Pojat osasi tehokkaasti käyttää hyväksi Itä-Euroopan armeijoiden heikkoa tilannetta. Saksalaiset tuki näitä tavoitteita vakauttaakseen itärintaman. Leninin yläluokkaiset ja keskiluokkaiset toverit yritti tältä ottaa valtaa pois. Mongooli Uljanov löi kotimaassaan häntä vastaan taistelleet vertaisensa älyköt ja kenraalit. Puolalaisten saavuttama voitto Puna-Armeijasta Varsovan porteilla teki mongoolille selväksi ettei Eurooppaan ainakaan vielä ollut asiaa. Yhdysvalloissa alkoi 20-luvulla voimakas nousukausi. Maailmanvallankumous ja khaani esi-isien unelma oli toistaiseksi pysäytetty.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Aku Paasi kirjoitti:

Venäjän väliaikaisen hallituksen selvittyä vastoin odotuksia voittajana bolsevikki-kapinasta heinäkuussa 1917 Suomen sosialisti enemmistöinen eduskunta havaitsi menneensä valtalaillaan liian pitkälle.

Nyt ryhdyttiin etsimään perääntymistietä. Kieltäydyttyään ensin toimittamasta lakia väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi Pietariin eduskunta päätti sen sijaan lähettää erityisen adressin, jossa pyydettiin Suomen oikeuksien tunnustamista. Tällä ei kuitenkaan enää voitu peittää sitä tosiasiaa, että oli rikottu välit Venäjän hallituksen kanssa, vaikka adressissa nöyrästi korostettiin ulkopolitiikan ja sotilasasioiden edelleen jäävän Venäjän määräysvaltaan:
»Näistä asioista voimassa olevaan oikeuteen ei siis nyt säädetyn lain perusteella voi muutosten toimeenpaneminen tulla kysymykseen . . .»

Samaa seikkaa tähdensi Oskari Tokoi esiintyessään Helsingin työläis- ja sotilasneuvostossa. Kysymys ei suinkaan ollut Suomen itsenäistymisestä, koska uiko- ja sotilasasiat edelleen jäisivät Venäjän päätäntävaltaan Neuvosto, jonka kokouksessa oli läsnä myös kenraalikuvernööri Stahovits, omaksui väliaikaisen hallituksen kannan mukaisen päätöslauselman.

Kenraalikuvernööri Stahovitsin suomalaisten sosialistien kanssa käymissä neuvotteluissa osoittautui kuitenkin, etteivät viimeksimainitut kaikesta huolimatta olleet halukkaita luopumaan valtalaista sinänsä. Kasvonsa säilyttääkseen Venäjän hallituksen oli huolimatta periaatteellisesta vastenmielisyydestään
»tsaristisia menettelytapoja» kohtaan turvauduttava voimakeinoihin. Samaa linjaa suositteli ministerivaltiosihteeri Enckell, joka perusteli kantaansa seuraavasti:
»Heinäkuun 18. päivän eduskunta-päätöstä ei voida luonnehtia miksikään muuksi kuin bolsevikkien yllytyksestä Suomen taholta syntyneeksi kumoukselliseksi välikohtaukseksi, jossa oli luovuttu sopimuksesta, että Venäjän väliaikainen hallitus toistaiseksi korkeimman vallan haltijana kutsuu kokoon eduskunnan, vahvistaa esitykset ja lait, käsittelee nimityskysymykset jne. siihen asti, kunnes Venäjän ja Suomen välinen suhde kokonaisuudessaan ratkaistaan.

Sovittua hätäratkaisua oli jo sovellettu useita kuukausia, ja muutos saattoi tapahtua ainoastaan uuden sopimuksen perusteella . . . Minä korostin, että en voinut näin luodusta tilanteesta nähdä muuta ulospääsyä kuin uusien vaalien määräämisen ja eduskunnan heti tapahtuvan hajoituksen.»

Ajatus uusista vaaleista oli Enckellille ja suomalaisille porvarillisille piireille tervetullut myös siksi, että sosialistienemmistöiseen eduskuntaan johtaneita vuoden 1916 vaalituloksia ei pidetty todellisia voimasuhteita vastaavina tuolloin vallinneista olosuhteista johtuneen »nukkuvien puolueen» suuruuden vuoksi. Jatkokehitys syksyllä 1917 teki tälle käsitykselle oikeutta.

Epäilemättä haluttiin myös asettaa sulku kevään ja kesän 1917 kuluessa yhä jyrkkenevälle yhteiskunnalliselle vallankumoukselle. Tunnusomaisena aktivisteihin kuulumattoman porvarillisen tahon asennoitumiselle voidaan pitää eduskunnan hajotusta tyydytyksellä tervehtineen professori K. J. Stählbergin lausuntoa: »Viimeinkin saadaan loppumaan tämä yhtämittainen skandaali ja sosialistien vehkeily bolsevikkien kanssa.»

Muistelmissaan Enckell tähdentää voimakkaasti omaa osuuttaan väliaikaisen hallituksen ratkaisun muotoutumisessa. Kokonaistilanteen huomioonottaen tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä, että bolsevikeista saamaansa voittoa juhliva väliaikaisen hallituksen johtaja Kerenski olisi luopunut käyttämästä hyväkseen tilaisuutta näiden suomalaisten liittolaisten ojentamiseen. Sitä vaati jo hallituksen arvovalta. Yksipuolista välirikkoa ei ilman muuta voitu jättää sillensä ja hyväksyä tapahtuneeksi tosiasiaksi.

Heinäkuun 18/31. päivänä antamallaan käskykirjeellä Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit toimeenpantaviksi lokakuun 1.—2. päivinä 1917. ..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu