race for the race

Hei kaikki rasistit, valaiskaa minua. Meillä on R.Assen kanssa epäselvyyksiä rodun ja rasismin käsitteistä. Väitän, enkä ole väitteissäni ainoa, että biologisesti ihmisiä EI voi jakaa eri rotuihin. Ken on biologiaan koskaan tutustunut tietää, että ulkoiset piirteet (ihon- tai silmienväri, hiusten laatu, karvoituksen määrä yms.) ovat geneettisesti hyvin pieniä eroavaisuuksia. Toisin sanoen niiden perusteella ei voida jakaa ihmisiä rotuihin, ellei sitten tahdo keksiä niitä 6 miljardia erilaista.

Rotu on SOSIAALINEN KONSTRUKTIO, jota käytetään oikeuttamaan vähemmistöjen alistaminen. Rasismi on HISTORIALLISESTI DYNAAMINEN PROSESSI. Se saa jatkuvasti uusia muotoja, mutta perusajatuksena on ihmisten jako toisensa poissulkeviin ryhmiin hierarkisesti, jolloin ...voidaan oikeuttaa vähemmistöjen alistaminen. Rasistiseen retoriikkaan kuuluu tieteellisten käsitteiden viljely, ja erityisesti biologiaan vetoaminen. Siis sellaiseen biologiaan (tai antropologiaan tai psykologiaan jne.), jonka kieltä voidaan käyttää omien uskomusten legitimoimisen. Ei sen väliä, vaikka kyseessä olisi sata vuotta vanhat kirjoitukset, kunhan ei tarvitse mainita laajemmasta tieteellisestä keskustelusta mitään. Ja kritiikkiä ei rasisti kestä, koska kritiikki on humanistista mielikuvitusta.

Se on nimittäin niin, että jos jonkun systeemin omakseen ottaa, niin helpolla ei kannattaisi sitäkään niellä. Eli tarkastelkaa omaa ajatteluanne mahdollisimman kriittisesti, ottakaa huomioon aatteiden historiallinen tausta ja kontekstit, lukekaa PALJON erilaista kirjallisuutta aiheesta. Pelkät "omat havainnot luonnosta" eivät riitä, koska niiden takana on aina ennakko-oletuksia. Ja mitä ne sitten ovat? Niin, sitä varsinkin kannattaisi pohtia.
10779
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Teet karhunpalveluksen humanismille jos yllytät ihmisiä ominpäin lukemaan ja hankkimaan tietoa. Nimittäin, virallinen "tieto" on juuri sitä mitä humanistit haluavat ihmisten uskovan, pinnan alla piilossa taasen oikea ja laajempi tieto joka ei aina kaikilta osin palvele humanismin jaloa aatetta.

Voin huoletta yhtyä hyvähyvän kehoitukseen; Lukekaa ihmiset, lukekaa kaikenlaista ja hankkikaa tietoa. Mitä enemmän opitte tietämään sitä vähemmän uskotte propagandaan.

Äänestä
  • Kuinka monta kertaa sinulle pitää toistaa, että humanistit eivät edusta mitään aatetta, vaan humanistiseen tiedekuntaan kuuluvia oppiaineita (aiemmin Helsingissä historiallis-kielitieteellinen tdk) yhdistää tutkimuskohde eli IHMINEN? Ja tuokin on hyvin väljä määritelmä, monet oppiaineet voivat olla (ja ovatkin) esim. yhteiskuntatieteellisessä, teologisessa tai esim. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. JOten luovu jo ennenvanhasista uskomuksistasi.

    No, näyttää kyllä siltä, että sinulla ei ole sen enempää ymmärrystä tieteen luonteesta. Nimittäin tiede perustuu ennen kaikkea kriittiselle keskustelulle. Mikään tieto ei ole lopullista, vaan uudet tutkimustulokset (vaikka sinun pinnanalaisista tiedoistasi) käyvät läpi julkisen kritiikin tiedeyhteisössä. Vaan kun kaikki tieto ei automaattisesti ole tieteellistä. Tieteellisen tutkimuksen on täytettävä joitain kriteerejä, kuten toistettavuus (kuka tahansa muu tutkija voi toistaa kyseisen tutkimuksen ja saada saman tuloksen), julkisuus (ei siis vedota mihinkään salaisiin lähteisiin tai piiloteta omia tuloksia), kriittisyys (eli kuuluminen tiedeyhteisöön, antautuminen keskustelulle), objektiivisuus (siinä määrin kuin objektiivinen voi olla, lähinnä kyky tiedostaa omat ennakko-oletukset ja esitieto sekä itsekritiikin käyttö) jne.

    Eli piilossa oleva tieto, oli se sitten kuinka jännittävää hyvänsä, ei todellakaan automaattisesti ole totta. Pystyisitkö lähestymään omia tietojasi aatehistoriallisesti laajassa kontekstissa?

    Äänestä

  • hyvähyvä kirjoitti:

    Kuinka monta kertaa sinulle pitää toistaa, että humanistit eivät edusta mitään aatetta, vaan humanistiseen tiedekuntaan kuuluvia oppiaineita (aiemmin Helsingissä historiallis-kielitieteellinen tdk) yhdistää tutkimuskohde eli IHMINEN? Ja tuokin on hyvin väljä määritelmä, monet oppiaineet voivat olla (ja ovatkin) esim. yhteiskuntatieteellisessä, teologisessa tai esim. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. JOten luovu jo ennenvanhasista uskomuksistasi.

    No, näyttää kyllä siltä, että sinulla ei ole sen enempää ymmärrystä tieteen luonteesta. Nimittäin tiede perustuu ennen kaikkea kriittiselle keskustelulle. Mikään tieto ei ole lopullista, vaan uudet tutkimustulokset (vaikka sinun pinnanalaisista tiedoistasi) käyvät läpi julkisen kritiikin tiedeyhteisössä. Vaan kun kaikki tieto ei automaattisesti ole tieteellistä. Tieteellisen tutkimuksen on täytettävä joitain kriteerejä, kuten toistettavuus (kuka tahansa muu tutkija voi toistaa kyseisen tutkimuksen ja saada saman tuloksen), julkisuus (ei siis vedota mihinkään salaisiin lähteisiin tai piiloteta omia tuloksia), kriittisyys (eli kuuluminen tiedeyhteisöön, antautuminen keskustelulle), objektiivisuus (siinä määrin kuin objektiivinen voi olla, lähinnä kyky tiedostaa omat ennakko-oletukset ja esitieto sekä itsekritiikin käyttö) jne.

    Eli piilossa oleva tieto, oli se sitten kuinka jännittävää hyvänsä, ei todellakaan automaattisesti ole totta. Pystyisitkö lähestymään omia tietojasi aatehistoriallisesti laajassa kontekstissa?

    Humanismilla on aikojen saatossa ollut useampikin merkitys. Ensimmäisen kerran termiä käytettiin joskus renessanssin aikaan jolloin se tarkoitti antiikin kulttuurin tutkimusta. Nykyisin on humanistiset tieteet joista jo mainitsitkin. Minä käytän humanismi-sanaa sen nykyisessä kansanomaisessa merkityksessä, mikä lienee syntynyt kansan suussa kun sanat humanismi ja humanitäärisyys ovat sotkeutuneet keskenään. Aatteellisesti humanismi ymmäretään myös jollain tapaa naturalismin vastakohdaksi, jos näin voi sanoa, eli humanistisessa filosofiassa ihminen erotetaan luonnosta sen ylä ja ulkopuolelle. Esim kristinusko on humanistinen uskonto. Tällainen oppi on tieteellisesti täysin todistamatonta ja harhaoppista "rasismia".

    "No, näyttää kyllä siltä, että sinulla ei ole sen enempää ymmärrystä tieteen luonteesta. Nimittäin tiede perustuu ennen kaikkea kriittiselle keskustelulle. Mikään tieto ei ole lopullista, vaan uudet tutkimustulokset (vaikka sinun pinnanalaisista tiedoistasi) käyvät läpi julkisen kritiikin tiedeyhteisössä."

    Onpa sinulla kaunis kuva tiedemiehistä...ja naiivi! Suurin osa näistä "tiedemiehistä" on tiedeuskovaisia jotka nauravat ulos jok´ikisen joka uskaltaa epäillä "oikean tieteen" kanonisoimia oppeja. "Tiedeyhteisöjen" ja katolisen inkvisition välillä ei näytä olevan muuta eroa kuin se, etteivät nämä oikean tieteen vartijat saa kiduttaa ja surmata epäilijöitä. Maailmasta et montaa vilpitöntä todellista tutkijaa löydä, eikä tämä ole uusi ilmiö, niin on ollut jo kauan. Jos sinä, kuten tuossa kirjoituksessa annat ymmärtää, toimit toisin, niin tuskin olet tutkija, tai jos olet, nostan hattua sinulle!

    "Eli piilossa oleva tieto, oli se sitten kuinka jännittävää hyvänsä, ei todellakaan automaattisesti ole totta."

    Ei tietenkään!

    "Pystyisitkö lähestymään omia tietojasi aatehistoriallisesti laajassa kontekstissa?"

    Pystyn tietysti! Minä jos kuka! Minun ajatteluani ei tunteet häiritse kun on kyse näinkin tärkeistä ihmiskunnan kohtaloihin vaikuttavista asioista.

    Äänestä

  • R.Asse kirjoitti:

    Humanismilla on aikojen saatossa ollut useampikin merkitys. Ensimmäisen kerran termiä käytettiin joskus renessanssin aikaan jolloin se tarkoitti antiikin kulttuurin tutkimusta. Nykyisin on humanistiset tieteet joista jo mainitsitkin. Minä käytän humanismi-sanaa sen nykyisessä kansanomaisessa merkityksessä, mikä lienee syntynyt kansan suussa kun sanat humanismi ja humanitäärisyys ovat sotkeutuneet keskenään. Aatteellisesti humanismi ymmäretään myös jollain tapaa naturalismin vastakohdaksi, jos näin voi sanoa, eli humanistisessa filosofiassa ihminen erotetaan luonnosta sen ylä ja ulkopuolelle. Esim kristinusko on humanistinen uskonto. Tällainen oppi on tieteellisesti täysin todistamatonta ja harhaoppista "rasismia".

    "No, näyttää kyllä siltä, että sinulla ei ole sen enempää ymmärrystä tieteen luonteesta. Nimittäin tiede perustuu ennen kaikkea kriittiselle keskustelulle. Mikään tieto ei ole lopullista, vaan uudet tutkimustulokset (vaikka sinun pinnanalaisista tiedoistasi) käyvät läpi julkisen kritiikin tiedeyhteisössä."

    Onpa sinulla kaunis kuva tiedemiehistä...ja naiivi! Suurin osa näistä "tiedemiehistä" on tiedeuskovaisia jotka nauravat ulos jok´ikisen joka uskaltaa epäillä "oikean tieteen" kanonisoimia oppeja. "Tiedeyhteisöjen" ja katolisen inkvisition välillä ei näytä olevan muuta eroa kuin se, etteivät nämä oikean tieteen vartijat saa kiduttaa ja surmata epäilijöitä. Maailmasta et montaa vilpitöntä todellista tutkijaa löydä, eikä tämä ole uusi ilmiö, niin on ollut jo kauan. Jos sinä, kuten tuossa kirjoituksessa annat ymmärtää, toimit toisin, niin tuskin olet tutkija, tai jos olet, nostan hattua sinulle!

    "Eli piilossa oleva tieto, oli se sitten kuinka jännittävää hyvänsä, ei todellakaan automaattisesti ole totta."

    Ei tietenkään!

    "Pystyisitkö lähestymään omia tietojasi aatehistoriallisesti laajassa kontekstissa?"

    Pystyn tietysti! Minä jos kuka! Minun ajatteluani ei tunteet häiritse kun on kyse näinkin tärkeistä ihmiskunnan kohtaloihin vaikuttavista asioista.

    Sinä todella käytät humanismia kansanomaisessa mielessä, kun tunnut viittaavan kaikkiin "toisinajattelijoihin" humanisteina. Siis sellaisiin, jotka eivät tunnustaudu rasisteiksi. Mutta kehotan varovaisuuteen. Hlökohtaisesti en pidä ihmistä muita eläimiä ylempänä. En myöskään pidä toisia ihmisiä muita ylempänä. Ja itse asiassa meidän yhteiskuntamme perustuu samalle periaatteelle.

    Voisit myös opetella perustelemaan väitteitäsi, kuten "kristinusko on humanistinen uskonto". Tuossakin lauseessa on nimittäin kolme termiä, jotka ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisesti määriteltävissä. Luuletko, ettei eri uskontojen sisällä käydä keskustelua niiden omasta olemuksesta? On väsyttävää lukea jatkuvasti sloganeitasi, joilla ei ole minkäänlaisia vakuuttavia perusteluita saatika historiallista ulottuvuutta.

    Oletko itse tiedemies? Epäilen. Näyttää jälleen siltä, että heität lapsen pesuveden mukana. Tietysti tiedemaailmassa on erilaisia toimijoita, eettisiä ja vähemmän eettisiä. Mielestäni tieteen ihanteet eivät tuhoudu, vaikka niitä kaikki eivät pyrkisi noudattamaan. Tieteen yksi ominaisuus on myös itsensäkorjaavuus. Samalla tavalla kuin yhteiskunnassa tieteessäkin on periaatteita, joiden tarkoitus on ohjata toimintaa tiettyjen rajojen sisällä. Näistä rajoista toki keskustellaan jatkuvasti. Mutta oikeuttaako jonkun muun rikollinen toiminta minun rikollisen toimintani?

    Ja vielä: luepa huolellisesti lauseesi "Minun ajatteluani ei tunteet häiritse kun on kyse näinkin tärkeistä ihmiskunnan kohtaloihin vaikuttavista asioista." Huomaatko jotain ristiriitaisuutta? Tutkimusta tehtäessä on erittäin tärkeää tunnistaa oma asemansa tutkittavassa kentässä, toisin sanoen tarkkailla omia reaktioitaan, motiivejaan ja ennakkokäsityksiään suhteessa tutkimuskohteeseen. Eli kukaan ei tutki "tunteitta". Toiset vain osaavat katsoa myös omia tunteitaan kriittisesti ja etsiä ns. sokeita pisteitä näkökulmastaan.

    Äänestä

  • hyvähyvä kirjoitti:

    Sinä todella käytät humanismia kansanomaisessa mielessä, kun tunnut viittaavan kaikkiin "toisinajattelijoihin" humanisteina. Siis sellaisiin, jotka eivät tunnustaudu rasisteiksi. Mutta kehotan varovaisuuteen. Hlökohtaisesti en pidä ihmistä muita eläimiä ylempänä. En myöskään pidä toisia ihmisiä muita ylempänä. Ja itse asiassa meidän yhteiskuntamme perustuu samalle periaatteelle.

    Voisit myös opetella perustelemaan väitteitäsi, kuten "kristinusko on humanistinen uskonto". Tuossakin lauseessa on nimittäin kolme termiä, jotka ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisesti määriteltävissä. Luuletko, ettei eri uskontojen sisällä käydä keskustelua niiden omasta olemuksesta? On väsyttävää lukea jatkuvasti sloganeitasi, joilla ei ole minkäänlaisia vakuuttavia perusteluita saatika historiallista ulottuvuutta.

    Oletko itse tiedemies? Epäilen. Näyttää jälleen siltä, että heität lapsen pesuveden mukana. Tietysti tiedemaailmassa on erilaisia toimijoita, eettisiä ja vähemmän eettisiä. Mielestäni tieteen ihanteet eivät tuhoudu, vaikka niitä kaikki eivät pyrkisi noudattamaan. Tieteen yksi ominaisuus on myös itsensäkorjaavuus. Samalla tavalla kuin yhteiskunnassa tieteessäkin on periaatteita, joiden tarkoitus on ohjata toimintaa tiettyjen rajojen sisällä. Näistä rajoista toki keskustellaan jatkuvasti. Mutta oikeuttaako jonkun muun rikollinen toiminta minun rikollisen toimintani?

    Ja vielä: luepa huolellisesti lauseesi "Minun ajatteluani ei tunteet häiritse kun on kyse näinkin tärkeistä ihmiskunnan kohtaloihin vaikuttavista asioista." Huomaatko jotain ristiriitaisuutta? Tutkimusta tehtäessä on erittäin tärkeää tunnistaa oma asemansa tutkittavassa kentässä, toisin sanoen tarkkailla omia reaktioitaan, motiivejaan ja ennakkokäsityksiään suhteessa tutkimuskohteeseen. Eli kukaan ei tutki "tunteitta". Toiset vain osaavat katsoa myös omia tunteitaan kriittisesti ja etsiä ns. sokeita pisteitä näkökulmastaan.

    "Sinä todella käytät humanismia kansanomaisessa mielessä, kun tunnut viittaavan kaikkiin "toisinajattelijoihin" humanisteina.
    Siis sellaisiin, jotka eivät tunnustaudu rasisteiksi."

    Ymmärrätkö asiat tahallasi väärin? Humanismilla tarkoitetaan moraalifilosofiassa sitä, että ihmistä ei pidetä eläimenä muiden lajien tavoin, eikä ns. luonnonlakien alaisena, tai luonnon osasena. Niin ikään oppiin kuuluu väkivallattomuus ihmistä kohtaan ja usein, muttei aina, myös oppi kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudesta. Antirasismi on siis useimmille ihmisille ensikädessä nimenomaan humanismia, ja vasta toissijaisesti tieteellistä todistelua, ensinmainitun ollessa aina ratkaiseva.

    "Hlökohtaisesti en pidä ihmistä muita eläimiä ylempänä. En myöskään pidä toisia ihmisiä muita ylempänä."

    Eriarvoisuus on seuraamusilmiö kykyjen erilaisuudesta. Ei mikään eikä kukaan ole toistaan arvokkaampi syntyjään, vaan "nokkimisjärjestys" syntyy tahdosta ja kykyjen erilaisuudesta. Se [eriarvoisuus] on luonnonoikeutta eli kyvykkäämmänoikeutta eli omankädenoikeutta.

    "Ja itse asiassa meidän yhteiskuntamme perustuu samalle periaatteelle."

    Yhdentekevää mille periaatteelle jokin yhteiskunta jossain jonain aikana perustuu. Sen periaate voi olla enemmän tai vähemmän luonnollinen tai sitten luonnoton. Siis tarkoitan, ettei todista oikeellisuudesta tai vääryydestä mitään se että on meidän systeemi.

    "Voisit myös opetella perustelemaan väitteitäsi, kuten "kristinusko on humanistinen uskonto".

    Enkö sitten ole sitä jo perustellut. Se on humanistinen. Lue mitä juuri kirjoitin. Ihminen ei kuulu luontoon vaan.....

    "Luuletko, ettei eri uskontojen sisällä käydä keskustelua niiden omasta olemuksesta?"

    Totta hitossa käydään, mutta menepä kysymään pastoreilta itseltään tai vaikka Rooman paavilta onko kristinusko humanistinen! Et taatusti saa ainuttakaan eriävää mielipidettä olkoon vastaajan kirkkokunta mikä tahansa.

    "On väsyttävää lukea jatkuvasti sloganeitasi, joilla ei ole minkäänlaisia vakuuttavia perusteluita saatika historiallista ulottuvuutta."

    Ei tietenkään ole jos määrätietoisesti ja jääräpäisesti kieltäytyy ymmärtämästä tai uskomasta mihinkään mitä sanon. Kumma että jotkut silti ymmärtää kuten tälläkin palstalla, eli jokin logiikka ajatuksistani täytyy löytyä, enkä minä apinoi muiden ajatuksia vaan muodostan maailmankuvani itsenäsisti...yleisesti saatavillaolevan informaation perusteella kuten muutkin, mutta silti itsenäisesti.

    "Tieteen yksi ominaisuus on myös itsensäkorjaavuus. Samalla tavalla kuin yhteiskunnassa tieteessäkin on periaatteita, joiden tarkoitus on ohjata toimintaa tiettyjen rajojen sisällä. Näistä rajoista toki keskustellaan jatkuvasti."

    Toki me kaikki teemme virheitä, mutta tieteen suurimmat jarrumiehet ovat juuri tutkijat itse. Ei mitään korjattavaa siihen mitä heistä jo sanoin.

    "Ja vielä: luepa huolellisesti lauseesi "Minun ajatteluani ei tunteet häiritse kun on kyse näinkin tärkeistä ihmiskunnan kohtaloihin vaikuttavista asioista." Huomaatko jotain ristiriitaisuutta?"

    Ymmärrän osapuilleen mitä tarkoitat, mutta joudun jälleen toistamaan itseäni täällä; Tunnustan tunteeni omaa rotuani kohtaan, ja "ennakkoluuloisuutta" muita rotuja kohtaan, eli sitä luonnossa kaikkialla olevaa torjuvaa asennetta erilaisuutta kohtaan, mutta näen asiassa [rotukysymyksessä] myös luonnontieteellisen aspektin, eikä mitkään tunnesyyt estä minua näkemästä, ja huom. hyväksymästä, realitetteja sellaisina kuin minä ne näen.

    "Tutkimusta tehtäessä on erittäin tärkeää tunnistaa oma asemansa tutkittavassa kentässä, toisin sanoen tarkkailla omia reaktioitaan, motiivejaan ja ennakkokäsityksiään suhteessa tutkimuskohteeseen."

    Tuo on hyvä neuvo ja sopii meille kaikille!

    "Eli kukaan ei tutki "tunteitta". Toiset vain osaavat katsoa myös omia tunteitaan kriittisesti ja etsiä ns. sokeita pisteitä näkökulmastaan."

    Väitän, että mahdoton pyyntö tutkijalta joka omaa humanistisen tunnemaailman!

    Äänestä

  • R.Asse kirjoitti:

    "Sinä todella käytät humanismia kansanomaisessa mielessä, kun tunnut viittaavan kaikkiin "toisinajattelijoihin" humanisteina.
    Siis sellaisiin, jotka eivät tunnustaudu rasisteiksi."

    Ymmärrätkö asiat tahallasi väärin? Humanismilla tarkoitetaan moraalifilosofiassa sitä, että ihmistä ei pidetä eläimenä muiden lajien tavoin, eikä ns. luonnonlakien alaisena, tai luonnon osasena. Niin ikään oppiin kuuluu väkivallattomuus ihmistä kohtaan ja usein, muttei aina, myös oppi kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudesta. Antirasismi on siis useimmille ihmisille ensikädessä nimenomaan humanismia, ja vasta toissijaisesti tieteellistä todistelua, ensinmainitun ollessa aina ratkaiseva.

    "Hlökohtaisesti en pidä ihmistä muita eläimiä ylempänä. En myöskään pidä toisia ihmisiä muita ylempänä."

    Eriarvoisuus on seuraamusilmiö kykyjen erilaisuudesta. Ei mikään eikä kukaan ole toistaan arvokkaampi syntyjään, vaan "nokkimisjärjestys" syntyy tahdosta ja kykyjen erilaisuudesta. Se [eriarvoisuus] on luonnonoikeutta eli kyvykkäämmänoikeutta eli omankädenoikeutta.

    "Ja itse asiassa meidän yhteiskuntamme perustuu samalle periaatteelle."

    Yhdentekevää mille periaatteelle jokin yhteiskunta jossain jonain aikana perustuu. Sen periaate voi olla enemmän tai vähemmän luonnollinen tai sitten luonnoton. Siis tarkoitan, ettei todista oikeellisuudesta tai vääryydestä mitään se että on meidän systeemi.

    "Voisit myös opetella perustelemaan väitteitäsi, kuten "kristinusko on humanistinen uskonto".

    Enkö sitten ole sitä jo perustellut. Se on humanistinen. Lue mitä juuri kirjoitin. Ihminen ei kuulu luontoon vaan.....

    "Luuletko, ettei eri uskontojen sisällä käydä keskustelua niiden omasta olemuksesta?"

    Totta hitossa käydään, mutta menepä kysymään pastoreilta itseltään tai vaikka Rooman paavilta onko kristinusko humanistinen! Et taatusti saa ainuttakaan eriävää mielipidettä olkoon vastaajan kirkkokunta mikä tahansa.

    "On väsyttävää lukea jatkuvasti sloganeitasi, joilla ei ole minkäänlaisia vakuuttavia perusteluita saatika historiallista ulottuvuutta."

    Ei tietenkään ole jos määrätietoisesti ja jääräpäisesti kieltäytyy ymmärtämästä tai uskomasta mihinkään mitä sanon. Kumma että jotkut silti ymmärtää kuten tälläkin palstalla, eli jokin logiikka ajatuksistani täytyy löytyä, enkä minä apinoi muiden ajatuksia vaan muodostan maailmankuvani itsenäsisti...yleisesti saatavillaolevan informaation perusteella kuten muutkin, mutta silti itsenäisesti.

    "Tieteen yksi ominaisuus on myös itsensäkorjaavuus. Samalla tavalla kuin yhteiskunnassa tieteessäkin on periaatteita, joiden tarkoitus on ohjata toimintaa tiettyjen rajojen sisällä. Näistä rajoista toki keskustellaan jatkuvasti."

    Toki me kaikki teemme virheitä, mutta tieteen suurimmat jarrumiehet ovat juuri tutkijat itse. Ei mitään korjattavaa siihen mitä heistä jo sanoin.

    "Ja vielä: luepa huolellisesti lauseesi "Minun ajatteluani ei tunteet häiritse kun on kyse näinkin tärkeistä ihmiskunnan kohtaloihin vaikuttavista asioista." Huomaatko jotain ristiriitaisuutta?"

    Ymmärrän osapuilleen mitä tarkoitat, mutta joudun jälleen toistamaan itseäni täällä; Tunnustan tunteeni omaa rotuani kohtaan, ja "ennakkoluuloisuutta" muita rotuja kohtaan, eli sitä luonnossa kaikkialla olevaa torjuvaa asennetta erilaisuutta kohtaan, mutta näen asiassa [rotukysymyksessä] myös luonnontieteellisen aspektin, eikä mitkään tunnesyyt estä minua näkemästä, ja huom. hyväksymästä, realitetteja sellaisina kuin minä ne näen.

    "Tutkimusta tehtäessä on erittäin tärkeää tunnistaa oma asemansa tutkittavassa kentässä, toisin sanoen tarkkailla omia reaktioitaan, motiivejaan ja ennakkokäsityksiään suhteessa tutkimuskohteeseen."

    Tuo on hyvä neuvo ja sopii meille kaikille!

    "Eli kukaan ei tutki "tunteitta". Toiset vain osaavat katsoa myös omia tunteitaan kriittisesti ja etsiä ns. sokeita pisteitä näkökulmastaan."

    Väitän, että mahdoton pyyntö tutkijalta joka omaa humanistisen tunnemaailman!

    tämä keskustelu ei etene.

    " koska näen asiassa [rotukysymyksessä] myös luonnontieteellisen aspektin, eikä mitkään tunnesyyt estä minua näkemästä, ja huom. hyväksymästä, realitetteja sellaisina kuin minä ne näen."

    Poimit luonnontieteestä sopivia käsitteitä ja sovellat niitä omiin uskomuksiisi. Se ei ole vakuuttavaa. Se on halpaa. Realiteetit ovat ne, mitä sinä tahdot nähdä.

    Humanisti ja rasisti, rosvo ja poliisi. Rasismin perusedellytys on toiseus. Sinä olet se, mitä joku muu ei ole. Tai paremminkin: sinä ET ole sitä, mitä joku muu(kalainen) on. Siis musta, laiska, tyhmä, raiskaaja, keinottelija... Sellainen määrittely tuottaa kivasti itsetuntoa, eikös?

    Äänestä

  • hyvähyvä kirjoitti:

    tämä keskustelu ei etene.

    " koska näen asiassa [rotukysymyksessä] myös luonnontieteellisen aspektin, eikä mitkään tunnesyyt estä minua näkemästä, ja huom. hyväksymästä, realitetteja sellaisina kuin minä ne näen."

    Poimit luonnontieteestä sopivia käsitteitä ja sovellat niitä omiin uskomuksiisi. Se ei ole vakuuttavaa. Se on halpaa. Realiteetit ovat ne, mitä sinä tahdot nähdä.

    Humanisti ja rasisti, rosvo ja poliisi. Rasismin perusedellytys on toiseus. Sinä olet se, mitä joku muu ei ole. Tai paremminkin: sinä ET ole sitä, mitä joku muu(kalainen) on. Siis musta, laiska, tyhmä, raiskaaja, keinottelija... Sellainen määrittely tuottaa kivasti itsetuntoa, eikös?

    Pidän ihmistä luontoon kuuluvana eliölajina joka jakautuu mm. ns. rotuihin. Nuo viimemainitut kamppailevat kykyjensä mukaan toisiaan vastaan mitä erilaisimpien hyötynäkökantojen vuoksi. Minä pidän siinä kamppailussa oman rotuni puolta!

    Viisastelijat voivat jatkaa akateemista väittelyään ja moraalifilosofista pohdiskeluaan, minä elän ja menen eteenpäin.

    Äänestä

Itse näen asian lähinnä kulttuurien kohtaamisena.
Minusta monien maiden kulttuurit ovat huonoja, ne hillitsevät kehitystä.
Islamilainen kulttuuri, jos siihen mahdollisuuden saisi, sivuaisi hyvin mielellään länsimaisen.
Minusta tätä pitäisi estää kaikilla mahdollisilla tavoilla, länsimainen kulttuuri osaa tasapainoitella uskonnon ja järjen kanssa.
Jo nyt on nähtävissä pieniä merkkejä kuinka annetaan myönnytyksiä muslimeille heidän kulttuurinsa vaatimuksesta, odotetaampa 30 vuotta kun nykyiset muslimit ovat lisääntymisellä jo 3 kertaistaneet määränsä ja maahan on otettu 200 000 lisää.
Siinä vaiheessa alkaa meidän kulttuurin pudotuspeli.

Äänestä
  • Heitän tänne jonkun jutun aina silloin tällöin kun puhe sivuaa kulttuurimme perustaa eli kristinuskoa!

    Kristinoppi on elämänkaarensa loppusuoralla, ja islam uhkaa sen perintömaita. Ellei hyvinkin läheisessä tulevaisuudessa saada synnytettyä uutta voimaa joka ottaisi Euroopassa ja Pohjolassa kirkon paikan, on islam oleva meille tuhoisa. Kyllä nykyinen maallistunutkin Eurooppa pystyy torjumaan saraseenit jos aseellista invaasiota tänne yrittävät, mutta muslimit ovatkin liian viisaita ryhtyäkseen sellaiseen itsemurhaan. He tunkeutuvat tänne Troian hevosina ja avaavat portit vasta sitten. Eli nämä mukamas pakolaiset jotka tuovat tänne sairasta uskontoaan, vieläkin sairaampaa kuin kristinusko.
    Ainut pelastuksemme on siis uuden pakanallisen uskonnon pikainen luominen.

    Äänestä

Ihmisiapinoita tuskin voidaan jakaa rotuihin tai lajeihin mutta selviä tunnusmerkkejä pystytään antamaan tietyssä maailmankolkassa elävästä, esimerkiksi kauko idästä tullut on helppo päätellä ulkonäöstä. Eli toisen sanoen vaikka ei itseasiassa uutta lajia muodostakkaan niin tunnusomaisia piirteitä voidaan osoittaa.

Mielestäni rasistista näkemystä voisi oikeuttaa mikä tahansa niputtava näkemys, myös hyvä näkemys eli oikeutetaan ulkonäön perusteella parempaan asemaan, alistutaan itse jne...

Äänestä

Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


hyvähyvä kirjoitti:

Hei kaikki rasistit, valaiskaa minua. Meillä on R.Assen kanssa epäselvyyksiä rodun ja rasismin käsitteistä. Väitän, enkä ole väitteissäni ainoa, että biologisesti ihmisiä EI voi jakaa eri rotuihin. Ken on biologiaan koskaan tutustunut tietää, että ulkoiset piirteet (ihon- tai silmienväri, hiusten laatu, karvoituksen määrä yms.) ovat geneettisesti hyvin pieniä eroavaisuuksia. Toisin sanoen niiden perusteella ei voida jakaa ihmisiä rotuihin, ellei sitten tahdo keksiä niitä 6 miljardia erilaista.

Rotu on SOSIAALINEN KONSTRUKTIO, jota käytetään oikeuttamaan vähemmistöjen alistaminen. Rasismi on HISTORIALLISESTI DYNAAMINEN PROSESSI. Se saa jatkuvasti uusia muotoja, mutta perusajatuksena on ihmisten jako toisensa poissulkeviin ryhmiin hierarkisesti, jolloin ...voidaan oikeuttaa vähemmistöjen alistaminen. Rasistiseen retoriikkaan kuuluu tieteellisten käsitteiden viljely, ja erityisesti biologiaan vetoaminen. Siis sellaiseen biologiaan (tai antropologiaan tai psykologiaan jne.), jonka kieltä voidaan käyttää omien uskomusten legitimoimisen. Ei sen väliä, vaikka kyseessä olisi sata vuotta vanhat kirjoitukset, kunhan ei tarvitse mainita laajemmasta tieteellisestä keskustelusta mitään. Ja kritiikkiä ei rasisti kestä, koska kritiikki on humanistista mielikuvitusta.

Se on nimittäin niin, että jos jonkun systeemin omakseen ottaa, niin helpolla ei kannattaisi sitäkään niellä. Eli tarkastelkaa omaa ajatteluanne mahdollisimman kriittisesti, ottakaa huomioon aatteiden historiallinen tausta ja kontekstit, lukekaa PALJON erilaista kirjallisuutta aiheesta. Pelkät "omat havainnot luonnosta" eivät riitä, koska niiden takana on aina ennakko-oletuksia. Ja mitä ne sitten ovat? Niin, sitä varsinkin kannattaisi pohtia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu