Laki on kaikille sama, sanotaan. Ilmeisesti sanonta tarkoittaa sitä, että laki määrittelee tekojen tuomittavuuden kaikille samalla tavalla ilman että esimerkiksi samanlaisesta teosta jaettaisiin erilaisia tuomioita. Käytännössähän asia ei tietenkään näin ole, vaan tilanne on täsmälleen päinvastainen. Laki kohtelee ihmisiä lähes sattumanvaraisesti, mutta kuitenkin niin, että hyvin toimeentulevia kansalaisia kohdellaan aina muita kansalaisia varovaisemmin.
Teon tuomittavuus ei kuitenkaan perustu yksinomaan lakiin, vaan tekojen tuomittavuutta säätelee mitä kummallisimmat normistot, joilla ei ole kirjoitetun lain kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi muoti on normisto, joka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jopa tuomitsevasti, rankaisevasti. Muotihan on yksi vaikuttava tekijä jopa syrjinnäksi kutsutulle ilmiölle. Jos et ole pukeutunut sopivalla tavalla, sinua ei valita edes organisaation työntekijäksi. Tai jos olet lihava, niin sitä todennäköisempää on, että jäät laihemman varjoon työmarkkinoilla, joilla laihuutta pidetään yhtäläisenä ihanteena kuin malli- tai missimarkkinoillakin.
Yksi kummajainen on myös normisto, joka kulkee nimellä "arvolle sopiva käyttäytyminen". Ilmaus viestii siitä, että erilaisia yhteiskunnallisia positioita, asemia, koskevat erilaiset hyvän käyttäytymisen koodit. Pääsääntönä voidaan pitää tämän normiston kohdalla jakoa korkeaan ja matalaan yhteiskunnalliseen statukseen, ei niinkään jakoa eri ammatteihin ja niitä koskeviin hyviin tapoihin, vaikka myös eri ammatteja arvioidaan erilaisilla normeilla.
Jo nämä pari esimerkkiä osoittavat, ettei lakikaan voine olla kaikille sama, vaikka niin väitetään ja toivottavaa ehkä olisikin. Tuskin laki voi olla ristiriidassa muun yhteiskunnallisen normiston kanssa? Puhutaanhan yleisestä oikeustajusta mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Ilmeisesti kuitenkin sitä, että lakien pitäisi olla sellaisia, ettei ainakaan enemmistö pitäisi lakeja oman oikeustajunsa vastaisina.
Erilaisia normeja tarvitaan kuitenkin siksi, että ilman erilaista normistoa yhteiskunnallinen eriytyminen ei olisi mahdollista, vaan kaikki olisivat esimerkiksi tasa-arvoisia, samannäköisiä ja tekisivät jopa samaa työtä. Nythän esimerkiksi porvarillinen yläluokka eriytyy normaalista työtätekevästä rahvaasta siinä, että tällä eliitillä on niin paljon rahaa, ettei työtä välttämättä edes tarvitse tehdä. Työllä tälle luokalle on vain statuksellinen merkitys sikäli, että palkka tai palkkio maksetaan tämän statuksen, yhteiskunnallisen aseman, perusteella eikä suinkaan työsuorituksen, tuloksen, perusteella. Raha ja varallisuus erottavat tämän luokan myös kielellisesti omaksi kieliavaruudekseen niin, että normaali rahvaan kieli on jotakin käsittämätöntä ja pelottavaa siinä määrin, että vaatimukset jopa yksittäisten sanojen kriminalisoimiseksi kasvavat sitä mukaa kuin näitä "sikarikkaita" siunaantuu lisää.
Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu johtaa myös siihen, että yhä useampi kansanedustaja ja puoluejohtaja on vähintäänkin miljonääri. Se merkitsee sitä, että lainsäädäntökin pikkuhiljaa alkaa heijastaa tätä elitististä maailmaa, jossa kaikkea arkista ja jokapäiväistä pelätään. Siksi ei ole ihmetteleminen, että lainsäädäntökin alkaa yhä enenevästi irtautua todellisuudesta ja keskittyä torjumaan täysin kuviteltuja uhkia, joista yksi näkyvimmistä on juuri tuo kielenkäytön kriminalisointi niin sanottuna vihapuheena. Toinen ilmeinen seuraus on eliitin halu päästä urkkimaan sitä, mitä yhteiskunnan alemmissa piireissä puuhastellaan, jotta voitaisiin löytää mahdollisimman pian ne yksilöt, jotka mahdollisesti uhkaavat eliitin omaksi edukseen säätämää perustuslaillista maailmanjärjestystä.
Teon tuomittavuus ei kuitenkaan perustu yksinomaan lakiin, vaan tekojen tuomittavuutta säätelee mitä kummallisimmat normistot, joilla ei ole kirjoitetun lain kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi muoti on normisto, joka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jopa tuomitsevasti, rankaisevasti. Muotihan on yksi vaikuttava tekijä jopa syrjinnäksi kutsutulle ilmiölle. Jos et ole pukeutunut sopivalla tavalla, sinua ei valita edes organisaation työntekijäksi. Tai jos olet lihava, niin sitä todennäköisempää on, että jäät laihemman varjoon työmarkkinoilla, joilla laihuutta pidetään yhtäläisenä ihanteena kuin malli- tai missimarkkinoillakin.
Yksi kummajainen on myös normisto, joka kulkee nimellä "arvolle sopiva käyttäytyminen". Ilmaus viestii siitä, että erilaisia yhteiskunnallisia positioita, asemia, koskevat erilaiset hyvän käyttäytymisen koodit. Pääsääntönä voidaan pitää tämän normiston kohdalla jakoa korkeaan ja matalaan yhteiskunnalliseen statukseen, ei niinkään jakoa eri ammatteihin ja niitä koskeviin hyviin tapoihin, vaikka myös eri ammatteja arvioidaan erilaisilla normeilla.
Jo nämä pari esimerkkiä osoittavat, ettei lakikaan voine olla kaikille sama, vaikka niin väitetään ja toivottavaa ehkä olisikin. Tuskin laki voi olla ristiriidassa muun yhteiskunnallisen normiston kanssa? Puhutaanhan yleisestä oikeustajusta mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Ilmeisesti kuitenkin sitä, että lakien pitäisi olla sellaisia, ettei ainakaan enemmistö pitäisi lakeja oman oikeustajunsa vastaisina.
Erilaisia normeja tarvitaan kuitenkin siksi, että ilman erilaista normistoa yhteiskunnallinen eriytyminen ei olisi mahdollista, vaan kaikki olisivat esimerkiksi tasa-arvoisia, samannäköisiä ja tekisivät jopa samaa työtä. Nythän esimerkiksi porvarillinen yläluokka eriytyy normaalista työtätekevästä rahvaasta siinä, että tällä eliitillä on niin paljon rahaa, ettei työtä välttämättä edes tarvitse tehdä. Työllä tälle luokalle on vain statuksellinen merkitys sikäli, että palkka tai palkkio maksetaan tämän statuksen, yhteiskunnallisen aseman, perusteella eikä suinkaan työsuorituksen, tuloksen, perusteella. Raha ja varallisuus erottavat tämän luokan myös kielellisesti omaksi kieliavaruudekseen niin, että normaali rahvaan kieli on jotakin käsittämätöntä ja pelottavaa siinä määrin, että vaatimukset jopa yksittäisten sanojen kriminalisoimiseksi kasvavat sitä mukaa kuin näitä "sikarikkaita" siunaantuu lisää.
Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu johtaa myös siihen, että yhä useampi kansanedustaja ja puoluejohtaja on vähintäänkin miljonääri. Se merkitsee sitä, että lainsäädäntökin pikkuhiljaa alkaa heijastaa tätä elitististä maailmaa, jossa kaikkea arkista ja jokapäiväistä pelätään. Siksi ei ole ihmetteleminen, että lainsäädäntökin alkaa yhä enenevästi irtautua todellisuudesta ja keskittyä torjumaan täysin kuviteltuja uhkia, joista yksi näkyvimmistä on juuri tuo kielenkäytön kriminalisointi niin sanottuna vihapuheena. Toinen ilmeinen seuraus on eliitin halu päästä urkkimaan sitä, mitä yhteiskunnan alemmissa piireissä puuhastellaan, jotta voitaisiin löytää mahdollisimman pian ne yksilöt, jotka mahdollisesti uhkaavat eliitin omaksi edukseen säätämää perustuslaillista maailmanjärjestystä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Punikki jauhaa taas joutavaa skeidaansa???Näin on näreet???
Taidat istua pöntöllä?
Ilmarinen: "Jo nämä pari esimerkkiä osoittavat, ettei lakikaan voine olla kaikille sama, vaikka niin väitetään ja toivottavaa ehkä olisikin."
Kerrotko missä laissa määritellään pukeutuminen, muoti ?
Olenko minä väittänyt jotakin tuon suuntaista?
Ilmarinen:
"Esimerkiksi muoti on normisto, joka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jopa tuomitsevasti, rankaisevasti. Muotihan on yksi vaikuttava tekijä jopa syrjinnäksi kutsutulle ilmiölle. Jos et ole pukeutunut sopivalla tavalla, sinua ei valita edes organisaation työntekijäksi. Tai jos olet lihava, niin sitä todennäköisempää on, että jäät laihemman varjoon työmarkkinoilla, joilla laihuutta pidetään yhtäläisenä ihanteena kuin malli- tai missimarkkinoillakin"
"Jo nämä pari esimerkkiä osoittavat, ettei lakikaan voine olla kaikille sama, vaikka niin väitetään ja toivottavaa ehkä olisikin. Tuskin laki voi olla ristiriidassa muun yhteiskunnallisen normiston kanssa? Puhutaanhan yleisestä oikeustajusta mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Ilmeisesti kuitenkin sitä, että lakien pitäisi olla sellaisia, ettei ainakaan enemmistö pitäisi lakeja oman oikeustajunsa vastaisina."
Anna esimerkkejä oikeuden päätöksistä joissa "väärin pukeutunut" on tuomittu muodin vastaisesta pukeutumisesta tai liiallisesta elopainosta.
Lue nyt ajatuksella äläkä pelkillä silmän reiillä. Nuo mainitut esimerkit eivät voi pohdintani mukaan olla vaikuttamatta lainsäädäntöön. Kyllä myös oikeudellisissa pohdinnoissa tuomiosta noita seikkoja voidaan käsitelläkin ihan konkreettisestikin.
Tosi viisaasti taas haastat ja erityisen oleellisesta asiasta.
Oikeudesta tuli heti mieleen Kimmo Sasi, joka sai mm. kuolemantuottamuksesta mitättömältä tuntuvan tuomion.
Tavalliselle pulliaiselle olisi varmaan mitattu ihan eri mitalla. Samalla olisi viety ajo-oikeus uniapnea-tyyppisestä nukahtelusta johtuen.
Vihapuhelaki on niin monipolvinen, että se tarjoaa vallankäytölle oivan tyäkalun.
Hyvää päivänjatkoa!
Kuin myös, hyvää päivänjatkoa!
Edellä sanomaani pitää vielä lisätä se, että hallitus puuhastelee jopa lainvastaisia toimia kunta- ja soteuudistuksillan ja on tehnyt eilisen ajankohtaisohjelman mukaan jopa lainvastaisia päätösiä postinjakelun suhteen. Miksi moinen meno saa jatkua?
Onko hallitus saanut tuomioita lainvastaisesta puuhastelusta vai onko hallitus joutunut korjaamaan aina toimintansa lainmukaiseksi?
Jos kansa ryhtyy riittävän kovaan elämöintiin, niin onhan väärät päätökset saatu sitäkin kautta paremmiksi. Valitettavasti moni asia jää korjaamatta. Jotkut lainvastaiset asiat vuosikausiksikin. Muistaaakseni.
Aloittaja: "Teon tuomittavuus ei kuitenkaan perustu yksinomaan lakiin, vaan tekojen tuomittavuutta säätelee mitä kummallisimmat normistot, joilla ei ole kirjoitetun lain kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi muoti on normisto, joka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jopa tuomitsevasti, rankaisevasti. Muotihan on yksi vaikuttava tekijä jopa syrjinnäksi kutsutulle ilmiölle. Jos et ole pukeutunut sopivalla tavalla, sinua ei valita edes organisaation työntekijäksi. Tai jos olet lihava, niin sitä todennäköisempää on, että jäät laihemman varjoon työmarkkinoilla, joilla laihuutta pidetään yhtäläisenä ihanteena kuin malli- tai missimarkkinoillakin.
Yksi kummajainen on myös normisto, joka kulkee nimellä "arvolle sopiva käyttäytyminen". Ilmaus viestii siitä, että erilaisia yhteiskunnallisia positioita, asemia, koskevat erilaiset hyvän käyttäytymisen koodit. Pääsääntönä voidaan pitää tämän normiston kohdalla jakoa korkeaan ja matalaan yhteiskunnalliseen statukseen, ei niinkään jakoa eri ammatteihin ja niitä koskeviin hyviin tapoihin, vaikka myös eri ammatteja arvioidaan erilaisilla normeilla.
Jo nämä pari esimerkkiä osoittavat, ettei lakikaan voine olla kaikille sama, vaikka niin väitetään ja toivottavaa ehkä olisikin. Tuskin laki voi olla ristiriidassa muun yhteiskunnallisen normiston kanssa? Puhutaanhan yleisestä oikeustajusta mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Ilmeisesti kuitenkin sitä, että lakien pitäisi olla sellaisia, ettei ainakaan enemmistö pitäisi lakeja oman oikeustajunsa vastaisina."
Ilmarisella on sekaisin lakinormisto ja yleiset käyttäytymisnormit. Jokaisella ihmisellä on omat omat eettiset norminsa, arvonsa ja käyttäytymismallinsa. Ilmarisella ne tulevat lakikirjasta.
Eikö laki muka ole yleinen käyttäytymisnormi? Pidät lakia näköjään jonakin harvinaisuutena.
Luultavasti olet itse siinä määrin sekaisin, ettet ole ymmärtänyt lukemaasi. Selitys voisi olla myös se, että olet siinä määrin järkyttynyt paljastuksestani, ettet pysty enää rationaaliseen ajatteluun.
Suosittelen lakipykäliin tutustumista ettet tietämättömyyttäsi sortuisi rikosten poluille.
Punikeilla kuten seppä ilimarisella on sekasin kaikki. Pää ja vatsa, koska se on tyhmä punikki.
Pyyhi nyt välillä, ettei turise enempää ylitse.
Näin jo perusopetuksessa opetaan käyttäytymisnormeja ja tapoja. Ilmarinen opiskelee lakikirjasta ja poliiseilta toisten huomioonottamista.
Tapakasvatus
Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua kunnon kansalaiseksi.
Oppilaan käyttäytymiselle on tavoitteet, joihin oppilasta ohjataan. Oppilasta kasvatetaan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä arvostamaan työtä ja noudattamaan sääntöjä. Tällä tarkoitetaan oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Sääntöjen noudattaminen ja hyvät tavat eivät ole itse tarkoitus, vaan ne suojelevat ja mahdollistavat turvallisen ja myönteisen työskentely-ympäristön.
Hyviin tapoihin kuuluu muun muassa huolehtia siisteydestä ja viihtyisyydestä, käyttää asiallista kieltä sekä noudattaa aikatauluja. Hyviin tapoihin kuuluu myös, että oppilas omalla käytöksellään estää kiusaamista ja pyrkii parantamaan ilmapiiriä ja osaa kantaa vastuuta itsestään ja muista. Hän tuntee yleiset käyttäytymisnormit ja osaa ja haluaa noudattaa niitä.
Käytännössä tapakasvatusta toteutetaan muun muassa seuraavasti:
Hyvät tavat kunniaan
•tervehtiminen ja toisen ihmisen huomioiminen •kohteliaisuudet (esim. kiitos, ole hyvä, anteeksi) •asiallinen ja tilanteen mukainen pukeutuminen (esim. päähineitä ja päällysvaatteita ei käytetä sisätiloissa) •epäasiallista kielenkäyttöä ei sallita •kiusaamista ei hyväksytä •positiivisen palautteen antaminen (esim. hyvästä käytöksestä)
Käyttäytyminen oppitunnilla
•päivittäisessä työskentelyssä noudatetaan hyväksyttyä työjärjestystä •oppitunnin alussa oppilaat nousevat tervehtimään opettajaa •oppitunneille tullaan ajoissa •musiikkilaitteita ja kännyköitä ei käytetä oppituntien aikana
Käyttäytyminen ruokalassa
•noudatetaan ruokailuaikoja •noudatetaan hyviä ruokailutapoja
Käyttäytyminen välitunnilla
•välituntien aikana noudatetaan hyviä tapoja sekä erikseen annettuja koulun sääntöjä
Käyttäytyminen juhlatilaisuuksissa
•juhlan mukainen käyttäytyminen ja pukeutuminen
Käyttäytyminen koulun ulkopuolella
•edustetaan koulua koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa •Oppilaat ja koko henkilökunta määrittelevät yhdessä hyvät tavat ja järjestyssäännöt.
http://www.uta.fi/normaalikoulu/perusopetuksen_ops/yleinenosa/tapakasvatus.html
Sinähän kirjoittelet ihan omiasi. En ole puhunut tapakasvatuksesta yhtään mitään. Katso nyt ensin mitä olen sanonut ja mitä en, jotta et puhuisi aivan puuta heinää.
Vai et puhunut!
"Esimerkiksi muoti on normisto, joka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jopa tuomitsevasti, rankaisevasti. Muotihan on yksi vaikuttava tekijä jopa syrjinnäksi kutsutulle ilmiölle."
Normaalijärjellä varustettu ihminen on saanut sellaisen tapakasvatuksen jossa ketään ei syrjitä vaatetuksen takia ja osataan käyttäytyä. Ilmarinen tarvitsee tuekseen ilmeisesti lakikirjaa koska ei itse osaa käyttäytyä.
Vai et puhunut!
"Esimerkiksi muoti on normisto, joka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jopa tuomitsevasti, rankaisevasti. Muotihan on yksi vaikuttava tekijä jopa syrjinnäksi kutsutulle ilmiölle."
Normaalijärjellä varustettu ihminen on saanut sellaisen tapakasvatuksen jossa ketään ei syrjitä vaatetuksen takia ja osataan käyttäytyä. Ilmarinen tarvitsee tuekseen ilmeisesti lakikirjaa koska ei itse osaa käyttäytyä.
No en puhunut, tuo siteerauksesi on irrallinen osa kokonaisuutta eikä siinä muodossa arvioitavissa ollenkaan, vaan nimenomaan kokonaisuuden osana.
Kysyn nyt kuitenkin mitä varten arvelet muodin olevan olemassa? Sitä vartenko, että se tekisi ihmiset samanarvoisiksi, tasa-arvoisiksi, vai siksi, että jotkut haluavat nousta muista erottuviksi ihmisiksi?
Muistutan vielä, että hyvät tavat ovat eliitin keino erottua muista ihan samalla tavalla kuin muotikin. Herrasväki esimerkiksi puhuu ihan eri tavalla kuin permantorahvas. Herrasväki puhuu sivistyneesti.
"Kysyn nyt kuitenkin mitä varten arvelet muodin olevan olemassa? Sitä vartenko, että se tekisi ihmiset samanarvoisiksi, tasa-arvoisiksi, vai siksi, että jotkut haluavat nousta muista erottuviksi ihmisiksi?"
Onko sinulle outoa jos jolliain on erilaiset vaatteet, eriväriset silmät, erivärinen iho?
Haluaistko tosiaan kaikille samanlaiset uniformut kuin kommunistisessa ihannevaltiossa ja jos ei pidä uniformua niin laki tuomitsee linnaan. Kiusaatko aina erilaisia ihmisiä?
Et nyt sitten ymmärtänyt jutun juonta. Kysymyshän on siitä, miten erilaisia vaatteita, silmien väriä, eriväristä ihoa yms. arvotetaan. Jos niillä luodaan eriarvoisuutta, kuten on tapahtunut, niin eihän tuollaista pitäisi kenenkään hyväksyä.
Tyypillistähän on, että hienoilla vaatteilla päästään jonojen ohi esimerkiksi työmarkkinoilla, sinisiä silmiä on pidetty ylemmän rodun tunnusmerkkinä, vaaleaa ihoa niin ikään. Mutta ilmeisesti nämä asiat ovat sinulle tässä erottumisessasi tärkeitä asioita?
Eivät nuo asiat mitenkään outoja ole. Niiden tietäminenhän kuuluu yleissivistykseen.