Kertokaa joku joka tietää puvuista!

http://www.samiduodji.com/5

Tuolta pääset vähän alkuun...

Sukujuuret vaikuttavat minkä suunnan puku valitaan. Jos vanhemmat eri puolilta, voi valita kumpaa haluaa käyttää tai käyttääkö välillä kumpaakin. Inarin kunnan alueella käytetään ainakin neljää eri pukumallia; inarinsaamelaisten, kolttasaamelaisten, Utsjoen ja Enontekiön.

Suvuilla melko usein "luotto-ompelijoita", mutta Inarin, Vuotson ja Tenon alueen puvut ovat melko samanlaisia suvuista riippumatta. Enontekiön puvuille on tyypillistä, että nauhoitus vaihtelee suvuittain, mutta nykyään nekin taitavat vaihdella eniten vain ompelijan mukaan.

Silkkihuivit ovat nykyään erittäin kirjavia ja "suvuttomia". Riskut samaten.

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat helminauhoilla. Jotkut käyttävät koristeellisia nauhoja riskuissa "turvaköysinä" eli jos hakanen aukeaa, ei risku putoa maahan.

Helmikirjailut taas ovat tyypillisiä itäsaamelaisille, eli suomessa kolttasaamelaisille.

Palloketjuakaan en ymmärrä... Hopea- tai kultaniitein koristeltujen vöiden kanssa vyö monesti kiinnitetään ketjulla, jossa voi roikkua esim. komsiopallo. Kangasvöiden kanssa ketjuja ei yleensä käytetä.

Allet vástit dáidda joavdelas gažaldagaide

Kysyit helminauhoista. Usko tai älä, mutta ne ovat olleet saamelaisnaisten kaulassa,puvunpäällä ainakin sata vuotta. Näin minulle kertoi eräs Kautokeinolainen,enkä uskonut, ennenkuin näin vanhan valokuvan.
Saamelainen on ollut aina kovasti kaiken kiiltävän perään, niinkuin harakka :D

Muistan lukeneeni jonkun - olisiko ollut Tuderus 1600 luvulla -kovasti paheksuneen ja pilkanneen pohjoisesta tulevia lapinnaisia, " kun ne niin
roikottivat kiiltäviä esineitä rintamuksilleen kuvitellen olevansa kauniita".

Ajat ovat muuttuneet noista päivistä ,mutta lapinnaiset edelleen roikottavat kaikkea kiiltävää rintamuksillaan JA TIETÄVÄT olevansa kauniita, koska
lannan väkikin heitä komeiksi mainovat :)

Tämä saattaa olla varsin tyhmä kysymys, mutta kysynpä kuitenkin. Mitä mieltä olisitte sellaisesta, jos joku suomalainen nainen ompelisi itselleen saamen pukua muistuttavan puvun, joka ei kuitenkaan olisi suoranaisesti mitään tiettyä mallia mukaileva? Puvut ovat usein leikkaukseltaan ja kirjailultaan niin kauniita, ja erityisesti hulpion on kovin kaunis.

Ennenkuin joku vastaa tosi kiukkuisesti, voin kertoa että monet eivät todellakaan pidä mistään jäljittelystä mutta toiset voivat olla välittämättä tai olla kiinnostuneita. Kaikkein helpommalla silti pääsee jos ei jäljittele, niin kukaan ei suutu. Usein muistutetaan, että on suomalaisillakin hienoja kansallispukuja ja niin itsekin ajattelen.

Katselin vanhoja kuvia Facebookissa Gamle Karasjokbildder -ryhmässä. Muutamissa oikein vanhoissa kuvissa oli pukuja, jotka muistuttivat niitä pukuja, joita nykyään suureen ääneen kutsutaan feikkipuvuiksi. Pohdiskelin sitten vain, että perustuvatko nämä nykyään feikkipuvuiksi kutsuttavat puvut vain vanhempiin malleihin?

Pohjoisessa Fennoskandiassa ovat kaikki ihmiset käyttäneet muinoin lapintakinnäköistä vaatetta - poronhoitotöissä suomalaiset käyttivät sitä jopa 1900-luvun puoliväleihin asti. Suomeksi takkia kutsuttiin ihokkaaksi. Peräpohjalaiset käyttivät myös saamelaistyyppisiä talvivaatteita ihan käytännöllisistä syistä. Tällä ei ole etnisyyden kanssa mitään tekemistä.

Kuolajärven uudeksi lapinpuvuksi mainostettua pukua ei voida pitää luotettavana todisteena jostain metsäsaamelaisesta pukumallista. Puku ei noudata perinteisiä ihokkaan tai lapintakin kuvioita eikä ole saumojen suhteen ollenkaan käytännöllinen. Useat asiantuntijat olettavat puvun olevan peräisin Lapissa käytännöksi muodostuneesta lukioiden penkkaripuvusta, joilla pyrittiin lapinpukuja imitoimaan. Useat 50-luvun penkkarikuvat viittaisivat siihen, että kyseistä mallia käytettiin penkkariperinteessä. Tästä löytyneestä Kuolajärven puvun käytöstä ei ole käsittääkseni säilynyt perinnetietoa sen käytöstä ja kaikki perustuu arveluihin. Perinne on siis katkennut. Se voi olla myös Moskun aikaisten ryöstöretkien ajoilta Kuolan alueelta, mutta malli huomioon ottaen todennäköisesti kyse ei aidosta perinnepuvusta.

Tiedoksi, että Sallassa ja Savukoskella ollaan tekemässä saamen puku-kirjaa. Kirjaan tulee kootusti esille Sallan ja Savukosken saamen pukujen historia, perinnetietoa sen käytöstä, vanhoja valokuvia ja tiedot siitä, miksi puvun käyttöön tuli katkos. Se, että puvun käytössä on ollut katkos, ei tee siitä yhtään vähempiarvoisempaa kuin muut saamen puvut. Sallan saamen puku on kaunis ja perinteikäs. On ala-arvoista viitata penkkaripukuihin puhuttaessa Sallan metsäsaamelaispuvusta. Kehotan ottamaan asioista selvää, ennen kuin toimitte asiasta tietävinä täällä. Ottakaa avoin asenne ja kysykää sallalaisilta kuinka asiat ovat. Äläkä usko ulkopuolisten tuulesta temmattuihin höpinöihin.

Saamen pukuja ja -tyylisiä pukuja on käytetty surutta erilaisissa yhteyksissä. Matkailu on tietenkin ensimmäinen esimerkki. Heti toinen voisi olla Lapin penkkariperinne, josta on säilynyt paljon kuvia. Eräissä kuvissa olevat puvut ovat lähes täsmälleen samanlaisia kuin lehdessä näytetyt Sallan puvutkin ellei identtisiä. Tosin itse pidän pukua kyllä ihan hienona - en kritisoinut sitä ollenkaan ulkonäön osalta.

Ylipäänsä tällainen kuvitteellisen muinaiskulttuurin rekonstruoiminen olisi periaatteessa ihan ok, mutta sillä voidaan katsoa poljettavan saamelaista kulttuuri-identiteettiä.

Nämä rekonstruktiot pohjautuvat arveluihin eivätkä elävään luotettavaan tietoon/perinteeseen. Puku tästä on yksi esimerkki. Etnoksen termitkin on pääosin lainattua joko valtaväestöltä tai myöhäisempää perua olevia luokittelusanoja kuten sanat "lappalainen" tai "metsäsaamelainen".

Tuosta Kuolajärven puvusta, olen aivan varma, ettei se ole mikään penkkari puku, sillä Sallaanhan tuli lukiokin vasta kuuskyt luvun lopulla ja talo mistä puku löytyi ei siihen aikaan kukaan ollut käynyt ylioppilaaksi ei Sallassa eikä muuallakaan. Sitä paitsi suku on vanhaa mettäsaamelaista sukua ja vielä 1800-luvun lopulla siinä suvussa puhuttiin vielä Kuolajärven saamea, näin kertoivat suvun vanhemmat ihimiset aikoinaan ja siihen minä uskon. Puku ittessään ajoittuu varmasti ennen toista maailmansotaa, kun kattelee miten se on ommeltu ja miten sitä on paikattu aikoja sitten, eikä varmastikaan ole tahallaan yritetty vanhentaa.
On se vain kumma kun yritetään kaikella tavalla mustamaalata meitä ja vähätellä ja tavallaan ollaan myös kateellisia, että muuallakin on saamelaiseloa vielä jäljellä.

Valitettavasti todistat vaan, että kuolajärven puvun alkuperästä ei ole mitään muuta kuin arveluja. Perinne on katkennut.

Pukukulttuuri on kallis ylläpidettävä, melkein yhtä kallis kuin mustalaisille.
Näille pummeille ei tunnu taas mikään riittävän.

Ainoa ihminen, jonka tuolla kommentillasi häpäisit, olet sinä itse.

Noloa, miten verorahoja käytetään sellaisen koulutusjärjestelmän ylläpitoon, jossa ei opeteta ymmärtämään ja arvostamaan muita ihmisiä ja kulttuureja.

Entä suomalaiset, jotka syntyivät saamelaisalueelle aikana, jolloin saamelaisuutta ei valtion politiikan mukaisesti ollut virallisesti olemassa ja joutuivat saamelaisiin aatteisiin ja vaatteisiin? Kaikki alueen väestö oli saamenpuvuissa ja niissä tehtiin töitä ja vietettiin saamelaisia juhlia kuten kihlajaisia ilman kirkon menoja. Monet saamelaiset ja suomalaiset pakenivat poliittisia vainoa etelään ja jopa ulkomaille. Asia on vieläkin poliittinen tabu jossain määrin.

Aito saamelaispuku on nahkaa ja turkista, ja ommeltu "suonella" eli peuranjänteellä. Tällainen puku on se alkuperäiskansan puku, joka ulottuu historian ja esihistorian hämärään. Nämä verkakankaiset, mitä nykyään näkee, ovat vasta viime vuosisadoilta.