Tuommoisesta hiiliharjamoottorista pitäsi vauhtia laskea. Auton h3 55w 12v polttimo sarjaan kytkettynä on sopiva, ja sille saan laskennallisen resistanssin 2,97ohm, valo päällä 11v ja 3,7a. Sitten kun lasken kaavoilla moottorille vastusta saan 1,6ohm, eli moottori 30-35w ja 11v. Paljonko tuo polttimo sitten tekee vastusta, kun se on sopiva sarjaan, mikä olisi oikea koko vastukselle, tuo polttimo ei oikein tärinää kestä...
Vastuksen koko
puimakonejuu
39
3023
Vastaukset
- Vaikka noin
Polttimon vastus kasvaa kun se kuumenee. Eli ohmimittarilla mitattu vastus on huomattavasti pienempi, kuin nimellisjännitteellä palavan polttimon.
Moottorin kanssa sarjassa arvo asettuu jonnekin välimaastoon.
Vastuksen arvon voi laskea kun mittaa käyvän kytkennän virran ja lampun yli jäävän jännitteen. Vastus = Vastuksen yli jäävä jännite / virta. - heleppo
saa kai sen polttimon siirrettyä johonkin kauemmas siitä tärinästä jos ei meinaa kestää. tee sille vakka solukumista jokin peti jops se suiinä kestöäisi.
- 2 ohm
Osta säädettävä parin oomin vastus, eiköhän se sillä ratkea.
- Opastettu henkilö
Joo.
Jos se H3 on kerran sopiva sinulle niin mittaa jännite suoraan sen polttimon navoista jännitemittarilla paljonko jännitettä menee pelkän polttimon yli silloin kun se on kytketty sarjaan sen moottorin kanssa.
Seuraavaksi mittaat piirin läpi kulkevan virran kytkemällä yleismittarin sarjaan tuohon kytkentähässäkkään.
Sitten laitat laskukoneeseen sen polttimoon vaikuttavan jännitteen ja jaat sen piirin läpi kulkevalla virralla, ja kas kummaa oomiluku pamahtaa näytöllesi.
Seuraavaksi pitää tietää kuinka paljon Tehoa (P) polttimo hukkaa lämmöksi jotta vastus ei kärvähtäisi, näppituntumalta sanon että mikään 0,6W metallikalvovastus ei kestä.
Nyt laitat laskukoneeseen taas tuon polttimon yli vaikuttavan jännitteen ja kerrot sen piirin läpi kulkevalla virralla. ja saat näytöllesi vastuksen tehonkesto tarpeen.
esim. Jännite polttimon yli 6,5V ja piirin läpi kulkeva virta 3,2A
6,5V jaettuna 3,2 = 2,03ohm Eli about 2ohminen vastus
sitten 6,5 kertaa 3,2 = 20,8W Eli kannattanee valita tehonkestoltaan min 25W vastus.
Muuta huomioitavaa:
Tuo on sinulla todennäköisesti jossain ajoneuvokäytössä sisätilan puhallinmoottori? Huomioi että arvot kannattaa mitata moottorin käydessä kun jännite on 14,4V jotta vastuksen tehon kesto ei pääsisi missään tilanteessa ylittymään.
Muutenkin olen huomannut että vastus kuumenee aivan tolkuttomasti ilman kunnollista jäähdytyselementtiä. Mitä enemmän ylimitoitat vastuksen wattiluvun sitä paremmin se kestää mutta on isompi ja maksaa enemmän.
Kuten joku jo sanoikin, pelkkää polttimon resistanssia mittaamalla ei saa oikeaa tulosta kun arvo muuttuu suremmaksi kun polttimon lanka hehkuu.
Harjalllisessa moottorissa on kommutaattori eli napaisuudenkääntäjä, joka tarkoittaa vaihtovirtaa. Vaihtovirran taajuus riippuu moottorin pyörimisnopeudesta joka taas vaikuttaa reaktanssiin(X), ja tätäkautta kokonaisvastukseen, eli impedanssiin (Z).
Eli moottorin impedanssi muuttuu käytettävän etuvastuksen arvon mukaan. Tämä kuitenkin teoreettista eikä käytännössä vaikuta mitään. Samaan hengen vetoon voidaan todeta että jos käytät lankavastusta niin lankavastuksen impedanssi kasvaa myös taajuuden noustessa. Joka on myös tässä yhteydessä pelkkää liirumlaarumia.- Opastettu henkilö
itseasiassa ajatusvirhe, vaikka käyttäisitkin lankavastusta, ei sen arvo nouse kierrosluvun mukana sillä sehän on tietysti tasavirran puolella.
- Nulkunpissija
Opastettu henkilö kirjoitti:
itseasiassa ajatusvirhe, vaikka käyttäisitkin lankavastusta, ei sen arvo nouse kierrosluvun mukana sillä sehän on tietysti tasavirran puolella.
Aiheen ja merkityksen kannalta OT, mutta eihän tuo tuo vastus aivan puhtaassa tasavirrassakaan ole. Kommuttaattori aiheuttaa virtaan aaltoilua ja siten kelluvan vaihtovirtakomponentin.
- Opastettu henkilö
Nulkunpissija kirjoitti:
Aiheen ja merkityksen kannalta OT, mutta eihän tuo tuo vastus aivan puhtaassa tasavirrassakaan ole. Kommuttaattori aiheuttaa virtaan aaltoilua ja siten kelluvan vaihtovirtakomponentin.
Oikeastaan karkasin aiheesta juuri sen takia että saisi taas tietoja täydentävää keskustelua aikaan, aloitajaa tämä tekninen päteminen tuskin kiinnostaa. Jätinkin tämän loppuosaan ettei tuhaan hankaloittaisi vastuksen hankkimista.
Tuo on asia jota en osannut pähkäillä vaikuttaako vai ei. Mutta esim. äänentoistolaitteissa ajoneuvokäytössä on toisinaan kela syöttävässä virtakaapelissa.
Ymmärtääkseni siksi että juuri tuo laturin tuottama sykkivä tasasähkö saadaan kelan sydämellä (rauta?) jarrutettua tasaisemmaksi.
Sama ilmiöhän tuossa moottorissa toteutuu lankavastuksella. Lankavastus uskoakseni tosin on sydämetön eli todella pientä impedanssin muutosta arvaisin? Varsinkaan kun polariteeti ei kokonaan vaihdu...
- Kentänvaihtelut
Lankavastuksen induktanssilla olisi merkitystä ilmeisesti vasta "radiotaajuuksilla".
Sarjakuristin ja poikittainen konkka ovat tuttua tekniikkaa vanhemmissa tasasuuntaajissa, jossa näm "vastavaiheiset" komponentit tasasivat verkkojännitteestä jäänyttä kumpuilua.
Autohifistä en isommin tiedä, mutta siinä saatetaan pelata melkoisilla virroilla ja tehoilla. Akut ovat liian hitaita vastaamaan nopeisiin vaihteluihin, josta syystä syöttöä autetaan laitteitten lähelle kytketyillä suurilla konkilla.
Mitenkä tuon kelan itseinduktanssin voimakkuuden laita on: onko polariteetin vaihtumisella muuta olennaista merkitystä, kuin että maksimi vaihteluvälin saamiseksi tarvitaan molemmat napaisuudet?
Eli, jos sama kenttävoimakkuuden vaihtelu tapahtuu vaikkapa kokonaan positiivisella puolella, sen itseinduktio olisi sama, kuin jos sama vaihtelu tapahtuisi nollan molemmin puolin?
Mahdollinen sydämen kyllästyminen tuo tietysti mukaan omat kuvionsa.- Opastettu henkilö
Juu, juuri radiolaitteissa olen joskus kuullut sanottavan että normaalia vastusta ei saa korvata lankavastuksella.
Olen löytänyt ihan normaaleista autoradioista siitä 0,75mm2 virtakaapelista sellsien laatikon välistä mikä sisältää sarjassa yksikäämisen rautasydänkelan ja rinnalle kytketyn noin 1000uF elkon. Tämän kun ottaa pois, niin on paremmat mahdollisuudet saada laturin taajuus ulos kovaäänisistä.
Mietin tuota vaihtuvaa polariteettiä sen tähden, että kun napaisuus käänetään kokonaan päinvastaiseksi käämin synnyttämä itseinduktiojännite purkautuu virtalähteeseen nähden vastakkaissuuntaisesti, josta omien oppieni mukaan tuo reaktanssi syntyy?
Eli käämin synnyttämä itseinduktiojännite VS syöttävä jännitelähde. Käämi rupeaa varautumaan uudelleen vasta kun itseinduktiojännite laskee syöttävän jännitteen alapuolelle?
Sen siaan jos käämi on sykkivässä tasajännitteessä niin syntyy ainoastaan vaihe-eroa, eli käämi "varautuu" jäljessä, ja purkautuu myös jäljessä?
Vaihtovirralla käämissä vaikuttaa myös hystereesihäviöt. Eli kun napaisuus kääntyy ylösalaisin niin raudassa, ja kuparissakin on edelleen jäännösmagnetismia joka pitää purkaa ennen kuin käämi rupeaa magnetisoitumaan toisin päin?
Tuo sydämen kyllästyminen taas tarkoittaa (?) niin suurta virtaa käämissä että kaikki alkeismagnetit ovat kääntyneet kentän suuntaiseksi ja virran kasvattaminen ei tee enää yhtään vahvempaa vuota. Jos silti halutaan vahvempi vuo pitää kasvattaa sydäntä, tai vaihtaa sen materiaalia?
Mutta juu pelkkää arvailua ja pähkäilyä. Tietoa aiheesta ei ole - Kentänvaihtelut
Opastettu henkilö kirjoitti:
Juu, juuri radiolaitteissa olen joskus kuullut sanottavan että normaalia vastusta ei saa korvata lankavastuksella.
Olen löytänyt ihan normaaleista autoradioista siitä 0,75mm2 virtakaapelista sellsien laatikon välistä mikä sisältää sarjassa yksikäämisen rautasydänkelan ja rinnalle kytketyn noin 1000uF elkon. Tämän kun ottaa pois, niin on paremmat mahdollisuudet saada laturin taajuus ulos kovaäänisistä.
Mietin tuota vaihtuvaa polariteettiä sen tähden, että kun napaisuus käänetään kokonaan päinvastaiseksi käämin synnyttämä itseinduktiojännite purkautuu virtalähteeseen nähden vastakkaissuuntaisesti, josta omien oppieni mukaan tuo reaktanssi syntyy?
Eli käämin synnyttämä itseinduktiojännite VS syöttävä jännitelähde. Käämi rupeaa varautumaan uudelleen vasta kun itseinduktiojännite laskee syöttävän jännitteen alapuolelle?
Sen siaan jos käämi on sykkivässä tasajännitteessä niin syntyy ainoastaan vaihe-eroa, eli käämi "varautuu" jäljessä, ja purkautuu myös jäljessä?
Vaihtovirralla käämissä vaikuttaa myös hystereesihäviöt. Eli kun napaisuus kääntyy ylösalaisin niin raudassa, ja kuparissakin on edelleen jäännösmagnetismia joka pitää purkaa ennen kuin käämi rupeaa magnetisoitumaan toisin päin?
Tuo sydämen kyllästyminen taas tarkoittaa (?) niin suurta virtaa käämissä että kaikki alkeismagnetit ovat kääntyneet kentän suuntaiseksi ja virran kasvattaminen ei tee enää yhtään vahvempaa vuota. Jos silti halutaan vahvempi vuo pitää kasvattaa sydäntä, tai vaihtaa sen materiaalia?
Mutta juu pelkkää arvailua ja pähkäilyä. Tietoa aiheesta ei oleLonkalta nyt näitä heittelen, muttei ehkä haittaa...
Itseinduktio vatustaa aina kentän muutosta. Jos kenttä alkaa positiivisesta maksimistaan heiketä, induktio haraa vastaan ja yrittää pitää sitä "hengissä". Kun tipahdetaan nollaan ja sen alapuolelle, induktio on edelleen samansuuntainen, mutta se vastustaa negatiivisen kentän kasvua. Kun kentän suunta vaihtuu nousuun, induktiokin kääntyy vastakkaiseksi.
Noin saavutetaan maksimaalinen kentän vaihtelu. Mutta periaatteessa sama vuorovaikutus tuntuisi mahdollistuvan, vaikkei nollarajaa ylitettäisikään.
Hystereesishäviöt ovat tavallaan magnetoivan käämin ongelma; raudan magneettikenttä ei seuraa nöyrästi muutosta, vaan virtaa pitää "ohjata yli" haluttomien alkeismagneettien motivoimiseksi.
Induktio ei tuosta tiedä mitään, vaan herää henkiin vasta, kun ytimet taas suostuvat muuttamaan kenttäänsä. Suostutteluvirta muuttuu rautahäviönä lämmöksi.
Aika kaukana aiheesta, mutta lämpimikseni muistelin. :) - Opastettu henkilö
Kentänvaihtelut kirjoitti:
Lonkalta nyt näitä heittelen, muttei ehkä haittaa...
Itseinduktio vatustaa aina kentän muutosta. Jos kenttä alkaa positiivisesta maksimistaan heiketä, induktio haraa vastaan ja yrittää pitää sitä "hengissä". Kun tipahdetaan nollaan ja sen alapuolelle, induktio on edelleen samansuuntainen, mutta se vastustaa negatiivisen kentän kasvua. Kun kentän suunta vaihtuu nousuun, induktiokin kääntyy vastakkaiseksi.
Noin saavutetaan maksimaalinen kentän vaihtelu. Mutta periaatteessa sama vuorovaikutus tuntuisi mahdollistuvan, vaikkei nollarajaa ylitettäisikään.
Hystereesishäviöt ovat tavallaan magnetoivan käämin ongelma; raudan magneettikenttä ei seuraa nöyrästi muutosta, vaan virtaa pitää "ohjata yli" haluttomien alkeismagneettien motivoimiseksi.
Induktio ei tuosta tiedä mitään, vaan herää henkiin vasta, kun ytimet taas suostuvat muuttamaan kenttäänsä. Suostutteluvirta muuttuu rautahäviönä lämmöksi.
Aika kaukana aiheesta, mutta lämpimikseni muistelin. :)Juu, noinhan se kai menee. Käämi vastustaa virran muutosta, nousevalla jännitteellä imee energiaa magneettikenttään ja laskevalla virralla luovuttaa sitä pois yrittäen pitää virtaa samana. Mitä kovempi taajuus sitä enemmän käämi jää jälkeen eli vaiheensiirtokulma kasvaa
Mutta virran kulkusuuntahan käämissä pysyy aina samana. Pähkäilin kai sitä jotenkin niin että jos taajuus on niin kova että käämi ei kerkiä purkautumaan kun tulee jo seuraava puolijakso niin virtalähteen pitää ajaa tuon puolijakson yli…
Okei 50hz taajuudella käämin synnyttämä itseinduktiojännite on varmaan enintään vastajännitteen suuruinen, mutta entäpä tuollainen dc-moottori jonka roottorin käämiin on varautunut energiaa ja kommutaattori kääntää napaisuuden päinvastaiseksi?
Olen kai kuvitellut sen toimivan niin että mitä kovempaa moottori pyörii, sitä enemmän itseinduktiojännite vastustaa seuraavalla kommutaattorin käännöllä?
Jos taas moottorilla on paljon kuormaa ja se pyörii hitaasti, niin itseinduktiojännite kerkiää purkautumaan käämistä kommutaattorin hitaan pyörimisnopeuden seurauksena, ja muuttuu lähinnä mekaaniseksi työksi, eli tehoksi moottorin akselille.
Näin reaktanssin osuus on pienempi, lopulta kun moottori on jumissa vaikuttaa vain resistiiviset häviöt kuten jo tuossa todettiin...
- puimakonejuu
Moro. Kiitoksia vastauksista, tänään en kerennyt mittailla. Tuommoinen 25w tai 50w jäähytysrivallinen tehovastus on tarkotus laittaa, kun tuon ohmi määrän saan selville. Ei sellanen maksa ku muutaman euron muttei kehtaa niitä jemmaan tilata, kun tuskin muuhun tarvii. Katsotaan mitä arvoja saan mitattua edellä mainituilla ohjeilla ja passaako ne miten laskennallisseen, minkä kaavasta saan. Varmaankin tilaan tuon kaavan mukaisen, jos heittää mitattuun paljon, niin myös niillä arvoilla lasketun.
Joku arvasi, eli ajoneuvopuhallin. Ja solumuoviin lampun laittajalle, niin oisi siistimpi asennus tuommonen vastus, mutta kattoo nyt vaikka saisin siihen sopivan vastuksen, niin jos tuo lamppu pelaa siellä nii olkoon niin kauan ku kestää.- Kentänvaihtelut
puimakonejuu aloituksessa: "Sitten kun lasken kaavoilla moottorille vastusta saan 1,6ohm, eli moottori 30-35w ja 11v"
Mitä lukuja nuo ovat?
Mistä tuo 30-35W tulevat, pikaisella kokeilulla ne eivät rimmaa muiden arvojen kanssa?
Teho (P) = Jännite (U) * Jännite (U) / Vastus (R)
P = 11*11/1,6 = n. 76W
Ohesta: Arvokilpeen merkattu teho ei kerro moottorin käyntitilanteessa ottamasta tehosta. Tyhjäkäyvä 100W moottori ei ota "paljon mitään", mutta raskaasti kuormitettuna se voi haukata vaikka 200W. Pahimmillaan lukkoonjarrutetun tasavirtamoottorin virtaa rajoittaa vain käämien ohminen vastus, joka merkitsee melko nopeaa savun karkaamista.
- että sellaista
Vaihtuva DC-virtakomponentti ei ole vaihtovirtaa.
Ja jokaisesta autonromusta löytyy vastus edelliseen tarpeeseen.- puimakonejuu
Löytyy joo, on tuolla pellolla ooppeli mistä saisi puhaltimen vastuksen, mutta tuommonen siili vastus on pieni ja sievä, eikä maksa paljoa.
Elikkä tuolta netistä oon kattonu, etuvastuksen mitoittaminen. Sieltä sitten haluttu jännite moottorille, vastuksen kesto watti määrällä, ja vastuksen ohmi määrä laskemalla.
Oletan että valo hukkaa voltteja moottorilta puolet, teho tyyppikilvestä ja amppeerit myös. Näin sain 6v\3,7a=1,6ohm kaavoilla laskemalla.
Sitten mittaamalla yleismittarilla lampun ottamia virtoja sain sille melkein 3ohm.
Tuo lamppu kuitenkin on sopiva tuohon virtapiiriin.
Kohan tässä kerkee käyn mittaamassa ylempänä mainitulla tavalla lampun jälkeen jännitteen ja koko piirin virran. - Opastettu henkilö
puimakonejuu kirjoitti:
Löytyy joo, on tuolla pellolla ooppeli mistä saisi puhaltimen vastuksen, mutta tuommonen siili vastus on pieni ja sievä, eikä maksa paljoa.
Elikkä tuolta netistä oon kattonu, etuvastuksen mitoittaminen. Sieltä sitten haluttu jännite moottorille, vastuksen kesto watti määrällä, ja vastuksen ohmi määrä laskemalla.
Oletan että valo hukkaa voltteja moottorilta puolet, teho tyyppikilvestä ja amppeerit myös. Näin sain 6v\3,7a=1,6ohm kaavoilla laskemalla.
Sitten mittaamalla yleismittarilla lampun ottamia virtoja sain sille melkein 3ohm.
Tuo lamppu kuitenkin on sopiva tuohon virtapiiriin.
Kohan tässä kerkee käyn mittaamassa ylempänä mainitulla tavalla lampun jälkeen jännitteen ja koko piirin virran.Siis mittaat jänniteen polttimon navoista, eli toinen mittapiuha siihen h3 polttimon metalliosaan ja toinen mittapiuha siihen lämmönkestävään valkoiseen piuhaan jossa on lattaliitinhylsy päässä.
Eli mittaat niinsanotusti polttimon yli vaikuttavan jännitteen. Virtamittauksen voit tehdä mistäkohtaa vain sillä piirin läpi kulkeva virta on aina sama.
Tämä perustuu Kirchhoffin piirilakeihin, joka tässä yhteydessä tarkoittaa että jännite hukkuu koko piirin matkalle, osa polttimoon, osa moottoriin, osa kaapeleihin ja liittimiin. Mutta piirin läpi kulkeva virta on jokapaikasta mitattuna aina sama. - puimakonejuu
Opastettu henkilö kirjoitti:
Siis mittaat jänniteen polttimon navoista, eli toinen mittapiuha siihen h3 polttimon metalliosaan ja toinen mittapiuha siihen lämmönkestävään valkoiseen piuhaan jossa on lattaliitinhylsy päässä.
Eli mittaat niinsanotusti polttimon yli vaikuttavan jännitteen. Virtamittauksen voit tehdä mistäkohtaa vain sillä piirin läpi kulkeva virta on aina sama.
Tämä perustuu Kirchhoffin piirilakeihin, joka tässä yhteydessä tarkoittaa että jännite hukkuu koko piirin matkalle, osa polttimoon, osa moottoriin, osa kaapeleihin ja liittimiin. Mutta piirin läpi kulkeva virta on jokapaikasta mitattuna aina sama.Joo ymmärsin tuon mittaustavan, en vaan osannu kirjottaa sitä selkeesti tänne. Kuhan nyt pääsis sohvalta ylös ja mittailee.
- puimakonejuu
No nii, sori kun kesti mittailut. Elikkä lampun jälkeen jännite oli 5,7v ja ennen 10,4. Piiri otti virtaa aluksi 3a ja 5s jälkeen vakiintui 2,5a missä pysyi vajaan minuutin, sitten lopetin.
Nyt sitten saan polttimosta 2,3ohm vastukseksi, mikä menee edellisten mittausteni väliin. Jos tuohon tilaan 50w ja 2-2,5ohm niin tuskin menee pahasti metsään - 4+20
Yksi asia minkä lamppu tekee paremmin kuin vastus: Antaa käynnistyksessä enemmän virtaa/jännitettä läpi koska hehkulanka on kylmä.
Tarvitseeko puimurikone suurta käyntiinlähtömomenttia?- puimakonejuu
Se on ajoneuvon lämmityspuhallinta hieman pienempi moottori. Alunperin sellainen lähtee käyntiin hitaasti kiihtyen, eli en usko että tarvitsee.
- Opastettu henkilö
Joo`o
vaikuttaa siltä että ihan oikein oot mitannut, vastus 2,3ohm ja tehonkestoa min 15W mutta suurempi kesto on toki suotavaa. Kyllä se silloin toimii juuri kuten toivot.
Tosin ei taida löytyä kuin 2,5ohm joka osuu hyvin lähelle eikä käytännössä vaikuta mitään. Toinen vaihtoehto on sitten yhdistellä erilaisia vastuksia niin eiköhän saada tuo 2,3ohm tarvittaessa myös...
4 20 puhuu asiaa, käytännössä en tosin usko että vastuksen ja polttimon erot ovat kovinkaan suuret, sillä polttimo alkaa hehkumaan hyvin nopeasti mutta empä ole tullut käytännössä kokeilleeksi??
Jos moottori on käytössä jossa käynnistysmomentin tarve on suuri voisi olla ideaa käynnistää moottori ilman etuvastusta 50mS ja sitten siirtää pyörimään vastuksen kautta. Tämä tosin vaatisi jotian apukomponentteja kuten 555-piirin tai transistori/kondensaattori-relekyhäelmiä…- puimakonejuu
Moro, kiitoksia vastauksista, nyt on vastus tilattu. Oisippa mielenkiintoska kuulla enemmän nuista, 555-piirin tai transistori/kondensaattori-relekyhäelmiä :stä. Itellä tulee tuommosilla viive/aikareleillä, vaihtoreleillä ja lämpöä haistelevilla releillä, tuo värkki rakennettua. Vaatii varmaan 15 komponenttia, toisinku joku kynnen kokonen piirilevy, mutta saampahan ainaki huoltovarman kun kaikki osat saa halpahallista.
- Opastettu henkilö
puimakonejuu kirjoitti:
Moro, kiitoksia vastauksista, nyt on vastus tilattu. Oisippa mielenkiintoska kuulla enemmän nuista, 555-piirin tai transistori/kondensaattori-relekyhäelmiä :stä. Itellä tulee tuommosilla viive/aikareleillä, vaihtoreleillä ja lämpöä haistelevilla releillä, tuo värkki rakennettua. Vaatii varmaan 15 komponenttia, toisinku joku kynnen kokonen piirilevy, mutta saampahan ainaki huoltovarman kun kaikki osat saa halpahallista.
Juu, eli en tiedä kuinka tuttuja nuo komponentit sinulle entuudestaan ovat mutta esimerkiksi kondensaattori varastoi sähköä, toimii periaatteessa kuten ”ladattava akku”
Yksinkertaisimmillaan voit tuon etuvastuksen ohituksen tehdä niin, että laitat kondensaattorin virtalähteeseen releen vaihtokoskettimien kautta niin että se pysyy aina täytenä kun moottori on pois ajosta.
Kun käynnistät tuon moottorin niin releen kärki ohjaa tuon täyteen varatun kondensaattorin toisen releen käämille joka ohittaa tuon moottorin etuvastuksen. Kun kondensaattorin varaus loppuu niin rele ei enää jaksa vetää ja nyt virta pääsee kulkemaan moottorille ainoastaan vastuksen läpi.
Kondensaattori ei ole suoranaisesti tarkoitettu käytettäväksi ihan näin, joten tarvitset äkkiä vessapaperirullan kokoisen kondensaattorin jotta konkan kapasiteetti riittää.
Tämän takia piiriin kannattaa liittää Vahvistin eli Transistori. Transistorin tyypillinen virtavahvistuskerroin voi olla esim. 200, eli käyttämällä transistoria, sinulle riittää 200 kertaa pienempi kondensaattori.
Transistori toimii tyypillisesti niin että C ja E nastan välit eivät johda virtaa mutta kun B-nastalle tuodaan heikko virta C ja E rupeaa johtamaan. Kun B:n virta katkeaa niin C ja E ei enää johda.
555 on ajastinpiiri jolla onnistuu temppu jos toinenkin, mitään esimerkkikytkentää ei nyt ole mielessä mutta google kertoo. Eiköhän palstaltakin äkkiä joku herää kun puhutaan 555-piiristä.
Ei halpahallin osissa vikaa ole, ongelmat tuppaa ratkeamaan yleensä sille itselle tutuimalla tavalla.
- puimakonejuu
Kaikenlaista on tullu korjailtua, mutta komponenttien nimiä, tai mitä ne tarkemmin tekee, ei niin tule ajateltua. Ja korjaukset lähinnä on sitä mitä kopukynällä, yleismittarilla ja omilla silmillä (kylmäjuotos) näkee. Kyllähän nuo halpahalli tarvikkeet hyviä on, mutta nuokin aikareleet on din kiskoon olevia, vai miksi niitä kututaan, isoja kuitenkin, niin paljon siistimmän asennuksen sais, kun vaikka liimaa pleksiin nuita vastuksia ja transistoreita, pääalaspäin ja ohuella piuhalla liittää toisiinsa ja laittaa silikoonin sisään sitten kaikki. Tyhjiä piirilevyjä varmaan pikkujutuissa ei kannata tilata. Tuokin viritelmä nyt on kahden kämmenen laajuinen kasa releitä.
Pitää alkaa jotain pien-elektroniikan perusteita kattelee kohan tässä joutaa. Työkoneeseen tarvitsisi sellaisen laitteen joka pitää releen vetämässä yli 1000rpm moottorin kierrosta, uusi maksaa 800e, tarvike 560e, niin epäilisin että tuo onnistuu muutamalla kympillä. Tai oikeastaan siihenkin olis ruma viritelmä, eli laittaa kierroslukumittarin neulaan hiili ja mittarin pohjaan pelti mihin tulee maadoitus, ja aina kun neula tulee peltiin se laittas releen vetämään. Ruma ja kipinä herkkä semmonen viritelmä kyllä on, jos verrataan piirilevyyn rakennettuun.- Opastettu henkilö
En nyt tiedä missä päin maailmaa vaikutat mutta pk-seudulla www.Partco.fi on kova sana harrastajille.
Isot pojat piirtää piirilevyn tussilla ja upottaa happoon, niin että vain kuvio jää syöppymättä. Vielä isommat lähettää pelkän piirustuksen piirilevyfirmalle joka lähettää kaksikerroslevyn postissa takaisin johon on hyvä juottaa pintaliitoskomponentit.
Näin sunnuntaiharrastelijana kätevin lienee ostaa ns. täplälevyä ja juottaa komponentit siihen. Täplälevy itsessään ei yhdistä komponentteja mutta niiden jalat kaatamalla ja tarvittaessa johdinta lisäämällä saa meidän tarpeisiin riittävän lopputuloksen.
Omassa nuoruudessani juotin lähes kaikki nuo kouluelektroniikan rakennussarjat. Laitteet itsessään lienee suht turhia mutta mukana tuleva ohje on kultaakin arvokkaampaa oppimateriaalia
http://www.kouluelektroniikka.fi/cgi-bin/shop.cgi?action=productshow&usr=aj6db9gvinb36jlmaai117lge5&maincategory=Elektroniikan rakentelusarjat ja piirilevyt&subcategory=KE-opetussarjat ja piirilevyt
Työkoneen kierroslukumittari voi olla haastavakin, riippuu vähän mitä sähkölaitteita siinä on. Itse yrittäisin varmaan ottaa sytytyspuolan johdosta jollain virtamuuntajaviritelmällä operaatiovahvistimelle.
Jos kyseessä on mekaanisella pumpulla oleva diesel niin sitten laturin tuottamasta sykkivästä tasasähköstä/ valokäämiltä
Sähkölaitteiden puuttuessa kokonaan yksi vaihtoehto pyörittää koneella (vaikka siitä nopeusmittarin akselilta) pientä sähköistä dc-moottoria. Mitä kovempaa moottori pyörii, sitä enemmän se tuottaa tehoa. kun tarvittava teho on tuotettu niin rele vetää. Säätäminen tapahtuu vastuksella jolla ohjataan moottorin tuottama teho maihin, jotta rele ei heräisi ennen aikojaan.
- huh huijaa
Kova poika on ainakin selittämään on tämä opastettu henkilö !
"takometrin teho" ! - Kentänvaihtelut
Kun kyse on noinkin väljästä toteutuksesta, pikkuheitoilla ei ole niin väliä, mutta huvikseni väsäsin siitä pikku kuvan, josta joku, joka ei vielä ole päässyt jyvälle, voi saada edes jonkinlaisen käsityksen.
Minusta ilmoitetuissa mittaustuloksissa on jotain ristiriitaista. Tai sitten olen vaan käsittänyt väärin...
http://i.imgur.com/5ggQI2y.jpg
Kuvassa on esitetty mittarien kytkennät H3-polttimon vastuksen (Rh3) laskemiseksi.
Jos tarkkoja ollaan, niin ampeerimittarin pitäisi olla kytkettynä koko ajan, että virta- ja jännitearvot voidaan lukea samanaikaisesti.(Ampeerimittariinkin jää jännitehäviötä, josta syystä se on kätevintä kytkeä kuvan mukaan "erikseen".)
Volttimittarien kanssa selviää yhdelläkin, sillä lampun vastuksen laskemiseen tarvitaan vain U2-arvo.
Puimakonejuu:
"Elikkä lampun jälkeen jännite oli 5,7v ja ennen 10,4. Piiri otti virtaa aluksi 3a ja 5s jälkeen vakiintui 2,5a missä pysyi vajaan minuutin, sitten lopetin.
Nyt sitten saan polttimosta 2,3ohm vastukseksi, mikä menee edellisten mittausteni väliin. Jos tuohon tilaan 50w ja 2-2,5ohm niin tuskin menee pahasti metsään"
Tulkitsenko oikein, että:
- "lampun jälkeen jännite" 5,7V, olisi moottorin yli oleva jännite U3?
- "ennen" 10,4V, olisi virtalähteen jännite U1?
- Tuo 3A:n virta saatiin tuolla 10,4V:lla ja jännitteen laskettua virta laski 2,5A:n? (Vai oliko 2,5A 10,4V:lla?)
Lasketaanpa oletuksillani.
U2=U1-U3 = 10,4V - 5,7V = 4,7V
Rh3=U2/I = 4,7V / 3A = 1,6Ω (Näkyykö tuo Ohmi?)
Alemmalla virralla vastaavasti:
Rh3=U2/I = 4,7V / 2,5A = 1,9Ω
Puimakonejuun laskema 2,3 Ohmia toteutuisi, jos "lampun jälkeen jännite" olisi lampun yli jäävä jännite, eli U2=5,7V, ja virta tuo 2,5A.
5,7V / 2,5A = 2,3Ω
Lamppuun/sarjavastukseen jäävät tehot vaihtelisivat seuraavasti:
4,7V * 3A = n.14W
4,7V * 2,5A = n.12W
5,7V * 3A = n.17W
5,7V * 2,5A = n.14W
Miten muuten tuo jännite, säilyykö se käyttötilanteessakin noin "vajaana", vai onko tuossa joku varaamattoman 12V-akun jännite, joka ajossa nousee jonkun voltin korkeammaksi? - Puimakonejuu
Noh tuossa nyt ei paljo menetä jos väärä vastus tulee, tilaamisen ja odotamisen vaiva menee, kun tuolla lampulla voi väliajan vastustella.
Kentänvaihtelut: , Nyt tuli niin paljon asiaa taas että menee miettiessä. Laittoin mittarin näin. Plussa-lamppu-moottori-maa. Voltit mittasin maa mustaan johtoon, punanen johto lampun ja moottorin väliin. Sitten amppeerit niin että laitoin mittarin lampun ja moottorin väliin piiriin. Voltit akulta jossa ei muuta ole kiinni kuin tuo puhallin-lamppu härveli. Käynnissä ollessa ainakin lampun kanssa pelaa hyvin tuo systeemi kun jännite n.14v.
Väärinpäin taisin nuo voltit mitata polttimon jälkeen, se on ku näitä lukee yksi päivä ja toisena mittaa, ei ihan tuoreessa muistissa ohjeet enää ole. Eipä tässä vahinkoa tule kuin jokunen euro, opetellessa.- Puimakonejuu
Eli v3 taisin jännitteen mitata alennettuna ja v1 tietty pääjännitteen. Puhallin oli pyörinyt n.10s kun otin molemmat jännitteet ja amppeerit oli käynnistyessa hetken 3a ja jonkun sekunnin jälkeen 2,5.
Akun lepojännitettä en aluksi älynnyt mitata, viikkoa-aikaisemmin se oli jossain 11,4 paikkeilla. - Puimakonejuu
Puimakonejuu kirjoitti:
Eli v3 taisin jännitteen mitata alennettuna ja v1 tietty pääjännitteen. Puhallin oli pyörinyt n.10s kun otin molemmat jännitteet ja amppeerit oli käynnistyessa hetken 3a ja jonkun sekunnin jälkeen 2,5.
Akun lepojännitettä en aluksi älynnyt mitata, viikkoa-aikaisemmin se oli jossain 11,4 paikkeilla.Ompa termit hukassa, piirillä tarkotin että sarjaan laittoin mittarin virran mittauksessa ja punanen ja musta on yleismittarin johdot.
- Kentänvaihtelut
Puimakonejuu kirjoitti:
Ompa termit hukassa, piirillä tarkotin että sarjaan laittoin mittarin virran mittauksessa ja punanen ja musta on yleismittarin johdot.
Tiivistin vielä hiukan sanomaa.
http://imgur.com/delete/vtyaf9SKZefdgHM
Kytkentä on vaan esimerkki. Komponentit ja mittarit voi kytkeä toisinkin, kuhan vaan idea säilyy. - Kentänvaihtelut
Kentänvaihtelut kirjoitti:
Tiivistin vielä hiukan sanomaa.
http://imgur.com/delete/vtyaf9SKZefdgHM
Kytkentä on vaan esimerkki. Komponentit ja mittarit voi kytkeä toisinkin, kuhan vaan idea säilyy.Kappas vaan, laitoin vahingossa deletointilinkin. :)
Tässä toinen.
http://i.imgur.com/KLNsPne.jpg
- 12+14
Vastuksessa myös sellainen ongelma, että jos puimamoottorin kuormitus kasvaa, niin vastuksen kautta tuleva jännite laskee.
Laittaisin säädettävän regulaattorin, esim. https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=73-067-77&toc=19829
Kytkentäkuva datalehdessä:
https://www1.elfa.se/data1/wwwroot/assets/datasheets/hrLM1084_data_e.pdf
Pelkkä sarjavastus ja myös lineaariregulaatori lämpenevät jonkin verran, paras vaihtoehto olisi hakkuriregulaattori.- Hukkalämpöä
Tuollaisen puhaltimen (Vai tuliko johonkin muuhun käyttöön?) kuormitus taitaa kuitenkin olla melko vakio, ettei siinä suuria vaihteluita pääse tulemaan.
Vastus on kuitenkin kaikkein simppelein, vaikkei regulaattorikaan paha ole.
Jos jännitteet ovat samat, niin lämmöntuotto on sama vastuksella, regulaattorilla ja sillä testissä käytetyllä lampulla. - Puimakonejuu
Hukkalämpöä kirjoitti:
Tuollaisen puhaltimen (Vai tuliko johonkin muuhun käyttöön?) kuormitus taitaa kuitenkin olla melko vakio, ettei siinä suuria vaihteluita pääse tulemaan.
Vastus on kuitenkin kaikkein simppelein, vaikkei regulaattorikaan paha ole.
Jos jännitteet ovat samat, niin lämmöntuotto on sama vastuksella, regulaattorilla ja sillä testissä käytetyllä lampulla.Huomasinpa just, että 8vuotta palvellut yleismittari mittaa jännitteet väärin. Auton akku lepovirroilla 15v ja latauksessa 18, kondensaattori kuitenkin näyttää 12v ja auto toimi ainakin aamulla normaalisti. Toisessa autossa levossa 17v, ja normaali AA patteri 2,33v.
Menipä mittailut uusiksi, maanantaina varmaan tulee tuo 2,3ohm vastus niin katotaan meneekö miten pahasti pieleen.
Tuo mittari nyt varmaan on roskis tavaraa, tai vastuspuolella varmaan voi rikkinäisiä johtoja koittaa etsiskellä. Mittari oli huoneen lämmössä... - Puimakonejuu
Puimakonejuu kirjoitti:
Huomasinpa just, että 8vuotta palvellut yleismittari mittaa jännitteet väärin. Auton akku lepovirroilla 15v ja latauksessa 18, kondensaattori kuitenkin näyttää 12v ja auto toimi ainakin aamulla normaalisti. Toisessa autossa levossa 17v, ja normaali AA patteri 2,33v.
Menipä mittailut uusiksi, maanantaina varmaan tulee tuo 2,3ohm vastus niin katotaan meneekö miten pahasti pieleen.
Tuo mittari nyt varmaan on roskis tavaraa, tai vastuspuolella varmaan voi rikkinäisiä johtoja koittaa etsiskellä. Mittari oli huoneen lämmössä...Ei se kauaa ole noin pahasti pieleen näyttäny, kun pitkin kesää kaikenlaista mittailut, ja järkeenkäypiä arvoja saanut. Meneekö tuommoinen pikkuhiljaa vai kertä rykäyksellä rikki? Tuossa pari viikkoa sitten kaverin autoo mittaillessa kävi yli 10A varmaan pari sekunttia ja tuolla MAX unfused 10A lukee mittarissa.
- mittarin_paristo!
Puimakonejuu kirjoitti:
Huomasinpa just, että 8vuotta palvellut yleismittari mittaa jännitteet väärin. Auton akku lepovirroilla 15v ja latauksessa 18, kondensaattori kuitenkin näyttää 12v ja auto toimi ainakin aamulla normaalisti. Toisessa autossa levossa 17v, ja normaali AA patteri 2,33v.
Menipä mittailut uusiksi, maanantaina varmaan tulee tuo 2,3ohm vastus niin katotaan meneekö miten pahasti pieleen.
Tuo mittari nyt varmaan on roskis tavaraa, tai vastuspuolella varmaan voi rikkinäisiä johtoja koittaa etsiskellä. Mittari oli huoneen lämmössä...JOS yleismittaristasi on paristo melkein loppu, niin oireena on tyypillisesti se, että kun vertailujännite jää liian pieneksi, niin mittari näyttää ylisuuria lukemia, esim. jos mittaat 750V AC -alueella verkkojännitteen pistorasiasta, niin jos mittarin paristo on lähes tyhjä, niin tyypillinen mittaustulos tällöin n. 270-280V oikean 230-240V sijasta.
Eli vaihda ensin mittarin paristo, ja mittaa sitten uudelleen.
Toki, jos tämänkin jälkeen saat ylisuuria lukemia niin sitten mittari on rikki.
ps. Jos mittaat verkkojännitettä, tarkista, että mittajohtimet ovat asiallisessa kunnossa - sähköiskuvaaran välttämiseksi.
- 20+10
Vanha ohje verkkojännitteen kanssa puuhatessa: Toinen käsi taskussa.
Etenkin jos halpa mittari, missä mittajohdot ovat mitä ovat. - Puimakonejuu
Tere, vaihdoin patterin mittariin ja ainakin nyt sain autoista järkeenkäypiä lukemia, ja tästä missä on konkka jännitenäytöllä, sain saman lukeman. Jospa tuo toiset 8vuotta pelais, niin sanottu old friend.
Noh vanhinko on kerennyt tapahtua, niinkuin moni ylempänä sanokin, ettei nuo mittaus luvut käy yksiin. Kohta puoliin varmaan vastus tulee postissa, niin mittaillaan sitten lisää, jos ei puhaltimen nopeus kohilleen sattunut. Nyt ainakin perusteet kunnossa, kun lukee vain edellisiä kommentteja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 417014
- 323948
- 463367
- 402959
- 172736
- 372238
- 162196
- 412153
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472107- 402068