Jos maassamme tapahtuu jokin onnettomuus niin kohta kotimaiset ateistimme kyselevät sen perään missä oli silloin jumalamme?
Kuitenkin esimerkiksi Filippiineillä ja muissa maissa joissa tavallista on että hurrikaanit pistävät paikoin kaiken sileäksi niin eivät he hengissä säilyneet luovu uskoistaan. Kohta myrskyn laannuttua he menevät temppeleihinsä rukoilemaan?
Mitähän kotimaiset ateistimme tällaisesta ajattelevat?
Kuitenkin esimerkiksi Filippiineillä ja muissa maissa joissa tavallista on että hurrikaanit pistävät paikoin kaiken sileäksi niin eivät he hengissä säilyneet luovu uskoistaan. Kohta myrskyn laannuttua he menevät temppeleihinsä rukoilemaan?
Mitähän kotimaiset ateistimme tällaisesta ajattelevat?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuo kertoo uskovien irrationaalisuudesta.
a) Ensin uskotaan olentoon, josta ei ole tietoa todisteita tai mitään on vain usko
b) Sitten rukoillaan Jumalaa ja pyydetään suojelusta
c) Hirmumyrsky iskee temppeliin, tuhoaa sen ja tappaa ihmisiä
d) Ne, jotka jäivät henkiin kiittävät Jumalaa, että hän tarjosi varjelustaan.
Tämän jälkeen kehä jatkuu... tulee uusi mullistus ja uskovat kiittävät. Osa uskovista erikseen rukoilee, että ei tulisi uutta myrskyä. Jumala ei luonnollisesti vastaan tällaisiin rukouksiin vaan hirmumyrskyt jatkuvat ja silti ihmiset, jotka menettävät kaiken, läheiset kuolevat jne. kiittävät Jumalaa, että hän ei tappanut myös heitä. Mitä kiittämistä tällaisessa on?
Miten irrationaalista on kiitellä Jumalia tällaisissa tilanteissa?
Toisekseen:
"Jos maassamme tapahtuu jokin onnettomuus niin kohta kotimaiset ateistimme kyselevät sen perään missä oli silloin jumalamme?"
Mitä muuta meidän pitäisi todeta? Hieno se Jumalanne, kun upotti laivan, hukutti ihmisiä jne.? Kysymys on siitä, että monet uskovat väittävät, että Jumala ohjailisia maailman tapahtumia ja pystyisi vaikuttamaan maailman tapahtumiin. Ja, että Jumalan päätöksiin voi vaikuttaa rukouksin. Eikö Jumala kuuntele, eikö häntä ole olemassa eikä hän voi vastata vai eikö häntä ei vain kiinnosta.
Jumalalle sälytetään hyvät asiat esimerkiksi hengissä säilyminen - "Jumala pelasti minut hirmumyrskyn keskeltä..."
Mutta moniko moittii Jumalaa huonoista asioista? "Jumala tappoi perheeni hirmymyrskyssä ja vain minä jäin henkiin Jumalan yrityksistä huolimatta?"
Toivottavasti onnettomuuksien uhrit eivät syyllistä itseään tapahtumista. Ei niitä myrskyjä mikään jumala aiheita vaan ihan luonnontapahtumat.
Kai ne menevät rukoilemaan anteeksiantoa kun olivat niin pahoja, että taas meinas tulla vettenpauhumus.
Ei kristityt itseään syytä, vaan muita!
Muistellaanpas vaikka Tapaninpäivän tsunamia. Syy oli kuulemma pedofiliassa, prostituutiossa, huumeissa ja homoseksuaaleissa.
Utöyan massamurhassa vika oli vasemmistossa, kommunisteissa, israel-vastaisuudessa, ateisteissa ja (ylläripylläri) homoseksuaaleissa.
Helsinkipriden kaasuiskussakin vika oli homoissa, ei tekijöissä!
Tosin on muistettava, että nämä osoittelevat kristityt eivät ole itse olleet lähelläkään, kun on kauheuksia tapahtunut.
"Jos maassamme tapahtuu jokin onnettomuus niin kohta kotimaiset ateistimme kyselevät sen perään missä oli silloin jumalamme?"
-- Suoraan sanoen, vaikka tuo on hyvä kysymys, niin etenkin kristinuskon jumala on sen vertaa epäpätevä ja sosiopaattinen, joten näe mitenkään mahdottomaksi että kristinuskon jumaluus mielivaltaisesti käyttäisi onnettomuuksia aiheuttaakseen kuolemaa, kärsimystä ja ahdistusta.
"Mitähän kotimaiset ateistimme tällaisesta ajattelevat? "
Sitä että traumaattisiin ja hallisemattomiin tilanteisiin jatkuvasti joutuneet, jotka eivät löydä turvaa "oikeasta maailmasta" kääntyvät sellaisten turvaa tuovien asioiden puoleen, jotka he voivat keksiä. Tosin sanoen uskonto on päänsisäinen defenssimekanismi turvattomalle ympäristölle. He eivät luovu uskonnosta, koska silloin he joutuisivat katsomaan silmiin sitä elämäntilannetta, missä he ovat ja menetyksiään, joille eivät mahtaneet mitään. Että näin.
"Jos maassamme tapahtuu jokin onnettomuus niin kohta kotimaiset ateistimme kyselevät sen perään missä oli silloin jumalamme?"
Todellako. En minä aikakaan ole kysynyt.
"Mitähän kotimaiset ateistimme tällaisesta ajattelevat? "
Ihmiset tulkitsevat jumalien teoksi ihan mitä sattuu ja todellisuudella ei ole sen suhteen merkitystä.
"Jos maassamme tapahtuu jokin onnettomuus niin kohta kotimaiset ateistimme kyselevät sen perään missä oli silloin jumalamme?"
Riippuu onnettomuudesta. Ainakaan vielä sellaista onnettomuutta ole tapahtunut, missä yliluonnollisten apua olisi tarvinnut.
"Kuitenkin esimerkiksi Filippiineillä ja muissa maissa joissa tavallista on että hurrikaanit pistävät paikoin kaiken sileäksi niin eivät he hengissä säilyneet luovu uskoistaan. Kohta myrskyn laannuttua he menevät temppeleihinsä rukoilemaan?"
Jaa minä kun luulin, että porukka menisi ensin auttamaan vahgingoittuneita tai sortumien alle jääneitä.
"Mitähän kotimaiset ateistimme tällaisesta ajattelevat?"
Harvinaisen tolloa porukkaa.
Kertakäyttönimimerkki, joka ei koskaan palaa keskustelemaan itse aloittamaansa viestiketjuun. Naurettavaa.
"Jos maassamme tapahtuu jokin onnettomuus niin kohta kotimaiset ateistimme kyselevät sen perään missä oli silloin jumalamme?"
Jos olisi olemassa Jumala niin nämä tapahtumat kertovat, että Jumala joko ei ole kykenevä tai ei välitä.
"Kuitenkin esimerkiksi Filippiineillä ja muissa maissa joissa tavallista on että hurrikaanit pistävät paikoin kaiken sileäksi niin eivät he hengissä säilyneet luovu uskoistaan. Kohta myrskyn laannuttua he menevät temppeleihinsä rukoilemaan?"
Se on outoa, että ihmiset rukoilevat Jumalaa joka joko tekee tätä tai sallii tämän, siis jos Jumala olisi olemassa, mutta uskonnollisuus ei perustu järkeen vaan tunteeseen.
>>Jos maassamme tapahtuu jokin onnettomuus niin kohta kotimaiset ateistimme kyselevät sen perään missä oli silloin jumalamme?