Resoluutio

Katselin toisen kuvaajan Mark II:sella ottamia kuvia samoista tauluista, kuin omat kuvani, mutta nuo toiset kestivät suurentaa paljon enemmän, kun niissä oli X 240 ja Y 240, mutta tiedostokoko vain 1,3 mb. Lisäsin corel Photo- Paint 8 ohjelmalla omiin kuviini tuon X ja Y arvot 240 sillä seurauksella että tiedostokoko vousi 10,0 Mb ja suurennus-kestävyys kyllä nousi.
Nyt kuitenkin ihmettelen miksi tuon toisen sanlaisella kameralla ottamat kuvat olivat käsittelemättöminä tuon 240 resoluution kokoisia?

Tiedonhaluinen1 kirjoitti:

Katselin toisen kuvaajan Mark II:sella ottamia kuvia samoista tauluista, kuin omat kuvani, mutta nuo toiset kestivät suurentaa paljon enemmän, kun niissä oli X 240 ja Y 240, mutta tiedostokoko vain 1,3 mb. Lisäsin corel Photo- Paint 8 ohjelmalla omiin kuviini tuon X ja Y arvot 240 sillä seurauksella että tiedostokoko vousi 10,0 Mb ja suurennus-kestävyys kyllä nousi.
Nyt kuitenkin ihmettelen miksi tuon toisen sanlaisella kameralla ottamat kuvat olivat käsittelemättöminä tuon 240 resoluution kokoisia?

Lue lisää

En oikein ymmärtänyt tuota kysymystä mutta oletan kameran olevan Canon 5DMKii: sivuilla 54-55 on kyllä selvät ohjeet kuvan laadun eri tasoille (JPEG RAW):Setting the imageRecording Quality jne. Printteriasetukset ovat sitten ihan eri juttu.

Se DPI.-kenttä on täysin merkityksetön. SiItä voisi verrata tiedostonimeen tai Exif-tietoihin. Ei niillä ole merkitystä kuvan laadun kannalta. Tulostettaessa eleensä annetaan ohjelmalle parametreiksi kyseinen kuva ja haluttu tulostuskoko. Ohjelma ja ajuri sitten hoitavat tulostuksen miten parhaaksi katsovat. Kuvan DPI-kentällä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Sitä voidaan käyttää jossain painohommissa, jolloin se määrää kuvan koon.

Mitä ohjelmaa käytät suurentamiseen? Kokeile ladata vaikka FastStone Image Vieweriä. Hyvällä ohjelmalla pikselit eivät tule esiin vaan kuvan tarkkuus vain heikkenee. On viakea mistä ero johtuu, kun ei tiedä kuvia eikä käyttämääsi ohjelmaa. Sen voin sanoa, että jos se johtuu ko. kentistä, on ohjelmasi viallinen. Sinänsä mikään ei estä ohjelmaa tekemästä vaikka mitä ko,. kentän perusteella. Siksi ei varmuudella voi sanoa, ettei kenttä vaikuta.

Jos katsot kuvia 1:1 koossa, niin totta kai pienempi kuva näyttää terävämmältä. Pikselit ovat halpoja, optiikka on kallista. Siksi ei ole syytä antaa pikselien rajoittaa kuvanlaatua. Pitkillä polttoväleillä alaa mm. ilman värinä vaikuttaa kuvaan. Halpa objektiivi voi reunoilta olla vähän niin ja näin, jos se kuitenkin on pääasiassa koppikennoon tehty.

Joskus tuntuu oudolta, että porukka panee tuhansia kameroihin ja tietokoneisiin ja sitten ei viitsi ladata hyvää ilmaisohjelmaa kuvien katseluun.

Vika on sinun käyttämissäsi ohjelmissa ja niiden säädöissä.
Kameroiden dpi on sovitettu nettikäyttöön. Nettikäytössä resoksi paukahtaa aina 72 dpi oli exifissä mikä luku tahansa.

Muista, että digikuvan ainut koko on pikselimäärä!
Siinä ei ole mitään tuumia, eikä senttejä, jotka on välttämättömiä dpi:ssä.
Dpi on vain kirjapainon tarvitsema ohjearvo kuvapistettä tuumaa kohti.
Mitä suurempi dpi, sitä pienempi kuva voidaan painaa, koska kameran pikselimäärä on aina vakio.

Teepä uusi koe.
Ota kuva (jpg) täydellä resoluutiolla, eli 21 MP.
ÄLÄKÄ muokkaa sitä, älä edes vahingossa avaa sitä millään kuvankäsittelyohjelmallasi, vaan ainoastaan tiedoston hallinnassa "näytä kuva" ja katso, kuinka paljon se sitten kestää suurentaa.
Käytä mieluiten kortinlukijaa ja kopio, äläkä mitään siirto-ohjelmaa, joka voi sössiä kuvat asetuksistaan riippuen. Kuvat voi avata myös suoraan kortilta ilman siirtoja.

Mark II tekee melko huonoa jpg laatua, jota ei juuri voi parannella. Laadunvuoksi käytä RAW-tiedostoja ja hanki kunnon raw convertteri, niin objektiivienkin laatu paranee kummasti.
Hätätilassa käy kameran mukana tullut Canon pro photo, jonka voi ilmaiseksi päivittää.
Se on tietysti työläämpää, mutta eipä juuri muuta voi digilelujen kanssa.


Jos lontoo sujuu:

Image resolution.
Images viewed on a computer monitor or from the WWW should always be produced at 72 or 75 dpi (dots per inch - the screen resolution). Currently, most modern screen resolutions are 72 dpi. Some are 75 dpi and some are 96 dpi or higher. Screens with resolutions higher than 72 dpi will normally automatically compensate to display 72 dpi images. Displaying an image prepared for printing at 150 or 300 dpi will result in an image much larger that you intended. Dimensions of images for the WWW or multimedia should always be specified in pixels - not inches, cm, pica, em or other measurement - just pixels.

Minusta tuntuu, että näissä teidän dpi pohdinnoissa oletatte sen olevan jotain huu-haata. Minusta se ilmaiseen määrätyn pistetiheyden määrätyllä alalla on se sitten tuumaa tai tuuman osa. Ja tottakai sillä on vaikutusta kuvan lopulliseen laatuun, sillä onhan selvää, jos mailmaa katsotaan siivilän lävitse niin näemme siitä vain osan totuutta.

Joku tuossa epäili, että nuo kuvankatselu ja muokkausohjelmat olisi syyllisiä. Itselläni on käytössä 5 -6 muokkausohjelmaa ja kaikilla vähän erilaisia ominaisuuksia, joista aina parhaiten sopivaa käytän ja välillä useampaa samaan kuvaan.

Dikikameroita käutän neljää, joista kahdessa on Zeissin-lasit.
Cannonissani on 4-obiskaa ja nämä kuvat joiden kanssa nyt kamppailen ovat otettu EF 100-400mm 4,5- 5,6L IS USM:llä.
Minua ei kiinnosta pätkään tulostaminen vaan miltä kuvat näyttävät suuressa koossa. Olen ottanut RAW-kuvia ja muuntanut niitä JPG:si mutta tulos on aivan sama, kuin ottaa suoraan JPG:si
Canonin vähäsuhinainen kenno antaa kuitenkin lupauksia ulkokuvaksessa, kun voi käyttää suuriakin ISO-arvoja ilman suurempaa terävyyshaittaa tuolla pienivalovoimaisella obiskalla, johon panen vielä väliin 2X Kenkon, joten 800 mm polttoväli antaa litukuville potkua.
Noilla kahdella muulla dikikameralla näyttää kyllä pääsevän samanlaatuiseen tulokseen, kun niissä on niin suuret valovoimat, että voi käyttää lyhyitä suljinaikoja ja niissä on pitkän kiinteän polttovälin optinen 12x-suurennus ja lisäksi dikitaalinen suurennoskerroin 24X, joten vastaavat tuota samaa tasoa vaikka niissä on peukalon kynnen kokoiset kennot. Eilen kuvasin hiihtohissin mökkiä 3 kilometrin päästä ja katselin onko kaikki naulat paikoillaan, vai irvisteleekö laudat.

Tiedonhaluinen1 kirjoitti:

Minusta tuntuu, että näissä teidän dpi pohdinnoissa oletatte sen olevan jotain huu-haata. Minusta se ilmaiseen määrätyn pistetiheyden määrätyllä alalla on se sitten tuumaa tai tuuman osa. Ja tottakai sillä on vaikutusta kuvan lopulliseen laatuun, sillä onhan selvää, jos mailmaa katsotaan siivilän lävitse niin näemme siitä vain osan totuutta.

Joku tuossa epäili, että nuo kuvankatselu ja muokkausohjelmat olisi syyllisiä. Itselläni on käytössä 5 -6 muokkausohjelmaa ja kaikilla vähän erilaisia ominaisuuksia, joista aina parhaiten sopivaa käytän ja välillä useampaa samaan kuvaan.

Dikikameroita käutän neljää, joista kahdessa on Zeissin-lasit.
Cannonissani on 4-obiskaa ja nämä kuvat joiden kanssa nyt kamppailen ovat otettu EF 100-400mm 4,5- 5,6L IS USM:llä.
Minua ei kiinnosta pätkään tulostaminen vaan miltä kuvat näyttävät suuressa koossa. Olen ottanut RAW-kuvia ja muuntanut niitä JPG:si mutta tulos on aivan sama, kuin ottaa suoraan JPG:si
Canonin vähäsuhinainen kenno antaa kuitenkin lupauksia ulkokuvaksessa, kun voi käyttää suuriakin ISO-arvoja ilman suurempaa terävyyshaittaa tuolla pienivalovoimaisella obiskalla, johon panen vielä väliin 2X Kenkon, joten 800 mm polttoväli antaa litukuville potkua.
Noilla kahdella muulla dikikameralla näyttää kyllä pääsevän samanlaatuiseen tulokseen, kun niissä on niin suuret valovoimat, että voi käyttää lyhyitä suljinaikoja ja niissä on pitkän kiinteän polttovälin optinen 12x-suurennus ja lisäksi dikitaalinen suurennoskerroin 24X, joten vastaavat tuota samaa tasoa vaikka niissä on peukalon kynnen kokoiset kennot. Eilen kuvasin hiihtohissin mökkiä 3 kilometrin päästä ja katselin onko kaikki naulat paikoillaan, vai irvisteleekö laudat.

Lue lisää

"Minusta tuntuu, että näissä teidän dpi pohdinnoissa oletatte sen olevan jotain huu-haata. Minusta se ilmaiseen määrätyn pistetiheyden määrätyllä alalla on se sitten tuumaa tai tuuman osa. Ja tottakai sillä on vaikutusta kuvan lopulliseen laatuun, sillä onhan selvää, jos mailmaa katsotaan siivilän lävitse niin näemme siitä vain osan totuutta."

Kamerasi tekee 5616 x 3744 (21026304) pikselin kuvia oli dpi mikä tahansa. Sille asialle et tule koskaan mahtamaan mitään, eikä kuva yhtään parane, vaikka kirjoitat siihen dpi 1000.

Dpi kyllä ilmaisee pistetiheyden määrätyllä pituusmitalla, mutta vain painotuotteissa, joilla ON viivottimella mitattavat mitat.
Koska kamera tuottaa vain 21026304 pikseliä tietää suuri dpi pientä kuvakokoa.

Taidat olla vain suuri trolli!

Tiedonhaluinen1 kirjoitti:

Minusta tuntuu, että näissä teidän dpi pohdinnoissa oletatte sen olevan jotain huu-haata. Minusta se ilmaiseen määrätyn pistetiheyden määrätyllä alalla on se sitten tuumaa tai tuuman osa. Ja tottakai sillä on vaikutusta kuvan lopulliseen laatuun, sillä onhan selvää, jos mailmaa katsotaan siivilän lävitse niin näemme siitä vain osan totuutta.

Joku tuossa epäili, että nuo kuvankatselu ja muokkausohjelmat olisi syyllisiä. Itselläni on käytössä 5 -6 muokkausohjelmaa ja kaikilla vähän erilaisia ominaisuuksia, joista aina parhaiten sopivaa käytän ja välillä useampaa samaan kuvaan.

Dikikameroita käutän neljää, joista kahdessa on Zeissin-lasit.
Cannonissani on 4-obiskaa ja nämä kuvat joiden kanssa nyt kamppailen ovat otettu EF 100-400mm 4,5- 5,6L IS USM:llä.
Minua ei kiinnosta pätkään tulostaminen vaan miltä kuvat näyttävät suuressa koossa. Olen ottanut RAW-kuvia ja muuntanut niitä JPG:si mutta tulos on aivan sama, kuin ottaa suoraan JPG:si
Canonin vähäsuhinainen kenno antaa kuitenkin lupauksia ulkokuvaksessa, kun voi käyttää suuriakin ISO-arvoja ilman suurempaa terävyyshaittaa tuolla pienivalovoimaisella obiskalla, johon panen vielä väliin 2X Kenkon, joten 800 mm polttoväli antaa litukuville potkua.
Noilla kahdella muulla dikikameralla näyttää kyllä pääsevän samanlaatuiseen tulokseen, kun niissä on niin suuret valovoimat, että voi käyttää lyhyitä suljinaikoja ja niissä on pitkän kiinteän polttovälin optinen 12x-suurennus ja lisäksi dikitaalinen suurennoskerroin 24X, joten vastaavat tuota samaa tasoa vaikka niissä on peukalon kynnen kokoiset kennot. Eilen kuvasin hiihtohissin mökkiä 3 kilometrin päästä ja katselin onko kaikki naulat paikoillaan, vai irvisteleekö laudat.

Lue lisää

Sinulla on siis kameroina kaksi noksua, yksi superzuumi (jossa käytät dikizuumia) ja kamera sekä objektiivi, jonka tulokset pilaat tuolla telekonvertterilla?

Epäilen noista tuota viimeistä

Tiedonhaluinen1 kirjoitti:

Minusta tuntuu, että näissä teidän dpi pohdinnoissa oletatte sen olevan jotain huu-haata. Minusta se ilmaiseen määrätyn pistetiheyden määrätyllä alalla on se sitten tuumaa tai tuuman osa. Ja tottakai sillä on vaikutusta kuvan lopulliseen laatuun, sillä onhan selvää, jos mailmaa katsotaan siivilän lävitse niin näemme siitä vain osan totuutta.

Joku tuossa epäili, että nuo kuvankatselu ja muokkausohjelmat olisi syyllisiä. Itselläni on käytössä 5 -6 muokkausohjelmaa ja kaikilla vähän erilaisia ominaisuuksia, joista aina parhaiten sopivaa käytän ja välillä useampaa samaan kuvaan.

Dikikameroita käutän neljää, joista kahdessa on Zeissin-lasit.
Cannonissani on 4-obiskaa ja nämä kuvat joiden kanssa nyt kamppailen ovat otettu EF 100-400mm 4,5- 5,6L IS USM:llä.
Minua ei kiinnosta pätkään tulostaminen vaan miltä kuvat näyttävät suuressa koossa. Olen ottanut RAW-kuvia ja muuntanut niitä JPG:si mutta tulos on aivan sama, kuin ottaa suoraan JPG:si
Canonin vähäsuhinainen kenno antaa kuitenkin lupauksia ulkokuvaksessa, kun voi käyttää suuriakin ISO-arvoja ilman suurempaa terävyyshaittaa tuolla pienivalovoimaisella obiskalla, johon panen vielä väliin 2X Kenkon, joten 800 mm polttoväli antaa litukuville potkua.
Noilla kahdella muulla dikikameralla näyttää kyllä pääsevän samanlaatuiseen tulokseen, kun niissä on niin suuret valovoimat, että voi käyttää lyhyitä suljinaikoja ja niissä on pitkän kiinteän polttovälin optinen 12x-suurennus ja lisäksi dikitaalinen suurennoskerroin 24X, joten vastaavat tuota samaa tasoa vaikka niissä on peukalon kynnen kokoiset kennot. Eilen kuvasin hiihtohissin mökkiä 3 kilometrin päästä ja katselin onko kaikki naulat paikoillaan, vai irvisteleekö laudat.

Lue lisää

Jos lontoon kieli taipuu, niin kannattaa lukaista nämä sivut läpi.

http://www.rideau-info.com/photos/mythdpi.html

http://www.dpiphoto.eu/dpi.htm

Sitähän tässä nyt ihmetellään mihin se dpi:in koko vaikuttaa ja tämä ei ole mikään "trolli".
Jos teillä on jokin kuvankäsittelyohjelma missä kykenette muuttamaan kuvan alkuperistä dpi:lukua niin kokeilkaa.

Kokeilin tuossa juuri Corel Photo Paint ohjelmalla, jossa tuo tapahtuu-kuva-muodosta uudelleen-sitten tulee ikkuna missä on erilaisia mahdollisuuksia muuttaa kuvan kokoa ja tiedoston kokoa.
Siinä on myös rasti ruutuun- säilytä kuvan koko sitten lisäätte tuon 72 dpi:in vaikka 240 dpi niin näette kuinka kuvan koko säilyy, mutta kuvan ominaisuudet muuttuvat se on vain 30% alkuperäisestä ja näyttää, kuin se kestäisi enemmän suurentaa ilman että sen bittikartat tulevat näkyviin.

En tiedä onko tämä vain harhaa ja tätä juuri alunperin ihmettelin miten sai tuon ominaisuuden jo kamerasta muutettua..

Tiedonhaluinen1 kirjoitti:

Sitähän tässä nyt ihmetellään mihin se dpi:in koko vaikuttaa ja tämä ei ole mikään "trolli".
Jos teillä on jokin kuvankäsittelyohjelma missä kykenette muuttamaan kuvan alkuperistä dpi:lukua niin kokeilkaa.

Kokeilin tuossa juuri Corel Photo Paint ohjelmalla, jossa tuo tapahtuu-kuva-muodosta uudelleen-sitten tulee ikkuna missä on erilaisia mahdollisuuksia muuttaa kuvan kokoa ja tiedoston kokoa.
Siinä on myös rasti ruutuun- säilytä kuvan koko sitten lisäätte tuon 72 dpi:in vaikka 240 dpi niin näette kuinka kuvan koko säilyy, mutta kuvan ominaisuudet muuttuvat se on vain 30% alkuperäisestä ja näyttää, kuin se kestäisi enemmän suurentaa ilman että sen bittikartat tulevat näkyviin.

En tiedä onko tämä vain harhaa ja tätä juuri alunperin ihmettelin miten sai tuon ominaisuuden jo kamerasta muutettua..

Lue lisää

Irfanview kokeilin. ->ei muutosta
Kamera antaa 300x300, pienentäminen näistä arvoista ei tuo muutosta.

Oliksiko sinulla joku "extrapolointi" (en muista oikea termiä) päällä, kun en usko ohjelman lisää pikseleitä mistään muuten keksivän?

Objektiivisi myöskin ei 2x konvertterille tuettu, varmaan syystä. Siinä saattaa mennä muukin kuin automaattitarkennus.

Tiedonhaluinen1 kirjoitti:

Sitähän tässä nyt ihmetellään mihin se dpi:in koko vaikuttaa ja tämä ei ole mikään "trolli".
Jos teillä on jokin kuvankäsittelyohjelma missä kykenette muuttamaan kuvan alkuperistä dpi:lukua niin kokeilkaa.

Kokeilin tuossa juuri Corel Photo Paint ohjelmalla, jossa tuo tapahtuu-kuva-muodosta uudelleen-sitten tulee ikkuna missä on erilaisia mahdollisuuksia muuttaa kuvan kokoa ja tiedoston kokoa.
Siinä on myös rasti ruutuun- säilytä kuvan koko sitten lisäätte tuon 72 dpi:in vaikka 240 dpi niin näette kuinka kuvan koko säilyy, mutta kuvan ominaisuudet muuttuvat se on vain 30% alkuperäisestä ja näyttää, kuin se kestäisi enemmän suurentaa ilman että sen bittikartat tulevat näkyviin.

En tiedä onko tämä vain harhaa ja tätä juuri alunperin ihmettelin miten sai tuon ominaisuuden jo kamerasta muutettua..

Lue lisää

Dpi:tä nyt vaan jostain kumman syystä käytetään ehkä hiukan harhaanjohtavasti
kuvailemaan digissä jotain pisteen tarkkuuksia jotka aivan oikeasti ovat lähinnä (ainakin alunperin) pelkästään painoteknisiä seikkoja. Pikselit ovat oikeestaan h
eriasia ja sotkemassa lisää tässä.
Kamerassa voi olla aivan eri paljot pikselit kuvassa tallennettuna kun näytössä ylipäänsä mahdollista olla nähtävillä samoin printterissä käytössä
ihan eri dpi tarkkuus...jotkut kamerat ovat oikeita pikselihirmuja nykysin juuri mikään laite ei pysty näyttämään/ toistamaan niitä kaikkia.


Painoteknisesti kai joku 300dpi toiseen suuntaan mieluusti molempiin on yleensä riittävä painotöihin ja liika taas on liianpaljon kuin myös liian vähästä ei tule yhtä hyvä kuva julkaisuihin.
Monitorilla ja telkkarista kuvien katselu on vähän ihan aivan erijuttu kun niitten tulostus tai painotuotteeseen muuntaminen.
Aivanoma taiteenlajinsa on koitella päätellä kameran omastanäytöstä ja sen historammihologrammista millainen kuvasta oikeasti tuli?
Puhumattakaan kuvankäsittelystä sen käyttö tarkoitukseen sopivaan muotoon.
Joskus nimittäin joudutaan tekemään jopa heikennyksiä alkuperäiseen jotta saadaan kuva sopivaksi.

»- Tulosteen (printatun kuvan) resoluutio kerrotaan pikseleissä tuumaa kohden (PPI, Pixels per inch)»

Nyt kyllä lätkäisit satuja. Tulostetussa kuvassa ei ole pikseleitä vaan kuvapisteitä/tuuma (dpi) tai linjaa/tuuma (lpi).

Näyttökin on tavallaan tulostin ja sen kuvapisteitä kai voisi nimittää pikseleiksi, mutta näyttöjä ei luokitella ppi:n mukaan.

72 ei ole lätkäisty arvo vaan eräs standardi (valmistajien välinen sopimus)

lätkäisty satu kirjoitti:

»- Tulosteen (printatun kuvan) resoluutio kerrotaan pikseleissä tuumaa kohden (PPI, Pixels per inch)»

Nyt kyllä lätkäisit satuja. Tulostetussa kuvassa ei ole pikseleitä vaan kuvapisteitä/tuuma (dpi) tai linjaa/tuuma (lpi).

Näyttökin on tavallaan tulostin ja sen kuvapisteitä kai voisi nimittää pikseleiksi, mutta näyttöjä ei luokitella ppi:n mukaan.

72 ei ole lätkäisty arvo vaan eräs standardi (valmistajien välinen sopimus)

Lue lisää

"Nyt kyllä lätkäisit satuja. Tulostetussa kuvassa ei ole pikseleitä vaan kuvapisteitä/tuuma (dpi) tai linjaa/tuuma (lpi)."
Niinkö luulet?

72 dpi on vanha, perinteinen tietokonenäyttöjen resoluutio.

Jos tehdään esimerkiksi jokin tuloste on siinä aina kaksi "dpi" arvoa.

1) Originaalin pikseliarvo, joka tulostettaessa määritetään pikseliä tuumalle, joka on hyvissä painotuotteissa 300 dpi min. 300 pikseliä/tuuma.
300 pikseliä pitää siis löytyä tuumaa kohti kuvatiedostosta. Pikseleiden pitää myös olla aitoja, ei ohjelmallisesti lisättyjä keinopikseleitä.
Tämä koskee tiedosto-originaalia.

Pikseleiden lisäyksen saa tehdä vain erikoistapauksissa, kun muuta keinoa ei ole. Se vaikuttaa AINA negatiivisesti kuvan laatuun ja vaatii lisäkorjauksia, mutta sitä ei tavallinen kansa huomaa, kun katsoo kuvia huonolaatuisilla navetan lantaluukkua pienemmillä näytöillä.
Katsokaapa suurennettua kuvaa tuolla näytön 72 resoluutiolla!

2) Sitten on olemassa toinen dpi. Tulostusvälineen dpi, joka on väripistettä tuumalle ja se on yleensä moninkertanen itse origimaalin kuvapisteiden määrään verrattuna. Se on yleensä tuhansia tavallisissa kotikirjoittimissakin.
300 dpi: tulostusresolle tulostettu valokuva on kauhea.

On peräti kummallista, että maailman yksinkertaisin asia on niin vaikea ymmärtää ja aiheuttaa aina kauhean känän.

hgjjfwyeh kirjoitti:

"Nyt kyllä lätkäisit satuja. Tulostetussa kuvassa ei ole pikseleitä vaan kuvapisteitä/tuuma (dpi) tai linjaa/tuuma (lpi)."
Niinkö luulet?

72 dpi on vanha, perinteinen tietokonenäyttöjen resoluutio.

Jos tehdään esimerkiksi jokin tuloste on siinä aina kaksi "dpi" arvoa.

1) Originaalin pikseliarvo, joka tulostettaessa määritetään pikseliä tuumalle, joka on hyvissä painotuotteissa 300 dpi min. 300 pikseliä/tuuma.
300 pikseliä pitää siis löytyä tuumaa kohti kuvatiedostosta. Pikseleiden pitää myös olla aitoja, ei ohjelmallisesti lisättyjä keinopikseleitä.
Tämä koskee tiedosto-originaalia.

Pikseleiden lisäyksen saa tehdä vain erikoistapauksissa, kun muuta keinoa ei ole. Se vaikuttaa AINA negatiivisesti kuvan laatuun ja vaatii lisäkorjauksia, mutta sitä ei tavallinen kansa huomaa, kun katsoo kuvia huonolaatuisilla navetan lantaluukkua pienemmillä näytöillä.
Katsokaapa suurennettua kuvaa tuolla näytön 72 resoluutiolla!

2) Sitten on olemassa toinen dpi. Tulostusvälineen dpi, joka on väripistettä tuumalle ja se on yleensä moninkertanen itse origimaalin kuvapisteiden määrään verrattuna. Se on yleensä tuhansia tavallisissa kotikirjoittimissakin.
300 dpi: tulostusresolle tulostettu valokuva on kauhea.

On peräti kummallista, että maailman yksinkertaisin asia on niin vaikea ymmärtää ja aiheuttaa aina kauhean känän.

Lue lisää

Miksi sinulla on kauhea känä?
Saatko jotain kiksejä siitä että teeskentelet tietäväsi jotakin asiassa josta et mitään ymmärrä.

”Pikseleiden lisäyksen saa tehdä vain erikoistapauksissa, kun muuta keinoa ei ole. Se vaikuttaa AINA negatiivisesti kuvan laatuun ja vaatii lisäkorjauksia, mutta sitä ei tavallinen kansa huomaa, kun katsoo kuvia huonolaatuisilla navetan lantaluukkua pienemmillä näytöillä.”
—tuo on pelkästään järjetöntä satua. Pikseleitä saa lisätä ja poistaa rajattomasti kunhan on tekijän lupa.
Usein pikseleitä tuodaan jopa toisesta kuvasta (esim HDR, taivas, panoraama jne).
Joskus taas poistetaan kuvaan kuulumattomia (kuumia pikseleitä, pölyä kennolla jne). Usein on poistettu mm. ”sopimattomia” henkilöitä kuvasta.

Aina kun kuvaa säädetään siihen ”keksitään” uusia pikseleitä joilla on usein tarkoitus muuttaa kuvaa tekijän haluamalla tavalla. Tulostetussa kuvassa ei voi koskaan olla yhtään alkuperäisen kuvan ”pikseliä”!

”Jos tehdään esimerkiksi jokin tuloste on siinä aina kaksi "dpi" arvoa ”
—siinäpä vasta vitsin murjaisit. Selityksessäsi ei ole siteeksikään totta!
Mitään ”aitoja” digikuvan kuvapikseleitä ei missään ole olemassa!

”1) Originaalin pikseliarvo …”
—digitaalisesta tiedostosta tulostetussa kuvassa ei ole mitään originaalia, pikseleistä puhumattakaan. Digikuvien ”originaaleissa” on vain ykkösiä ja nollia (binäärilukuja) joilla kuvataan kameran kennoon kohdistunutta valoa. Jos ”originaali” tulostetaan niin se ei ole kuva vaan suuri määrä ykkösiä ja nollia

Tulostetussa kuvassa ei voi koskaan olla originaalin pikseleitä eikä niiden värejä (RGB). ”Originaalin” RGB-”pikselit” on valoja, niitä ei (ainaaan toistaiseksi) pystytä tulostamaan paperille. Kaikki paperille tulostetut kuvapisteet on aina tietyn kaavan (muunnosmenetelmän) mukaan ”keksittyjä” kuvan pisteitä joiden väri on tulostimen pigmenttien mukainen.

”hyvissä painotuotteissa 300 dpi min”
—et siis ymmärrä mitää painotuotteistakaan. Useimmat digikuvat tulostetaan painokoneella. Niissä ei ole mitään dpi-arvoa.
1. Perinteisen kuvarasterin tiheys ilmoitetaan yleensä lpi (lines per inch). Yhden painopisteen määrittämiseen tarvitaan noin kuusi ”pikseliä”. Lpi-arvo osoittaa saman väristen kuvapisteiden etäisyyttä toisistaan.
2. Ns hajautetun (stokastinen) rasterin kuvapisteiden koko sekä etäisyys toisistaan voi vaihdella.
Painotuotteiden kuvissa on useimmiten viisi väriä (”keinopikseleitä”)
3. Joissakin paino ja tulostus menetelmissä voi olla myös valkoisia kuvapisteitä.

voidaan eri kirjoitti:

Miksi sinulla on kauhea känä?
Saatko jotain kiksejä siitä että teeskentelet tietäväsi jotakin asiassa josta et mitään ymmärrä.

”Pikseleiden lisäyksen saa tehdä vain erikoistapauksissa, kun muuta keinoa ei ole. Se vaikuttaa AINA negatiivisesti kuvan laatuun ja vaatii lisäkorjauksia, mutta sitä ei tavallinen kansa huomaa, kun katsoo kuvia huonolaatuisilla navetan lantaluukkua pienemmillä näytöillä.”
—tuo on pelkästään järjetöntä satua. Pikseleitä saa lisätä ja poistaa rajattomasti kunhan on tekijän lupa.
Usein pikseleitä tuodaan jopa toisesta kuvasta (esim HDR, taivas, panoraama jne).
Joskus taas poistetaan kuvaan kuulumattomia (kuumia pikseleitä, pölyä kennolla jne). Usein on poistettu mm. ”sopimattomia” henkilöitä kuvasta.

Aina kun kuvaa säädetään siihen ”keksitään” uusia pikseleitä joilla on usein tarkoitus muuttaa kuvaa tekijän haluamalla tavalla. Tulostetussa kuvassa ei voi koskaan olla yhtään alkuperäisen kuvan ”pikseliä”!

”Jos tehdään esimerkiksi jokin tuloste on siinä aina kaksi "dpi" arvoa ”
—siinäpä vasta vitsin murjaisit. Selityksessäsi ei ole siteeksikään totta!
Mitään ”aitoja” digikuvan kuvapikseleitä ei missään ole olemassa!

”1) Originaalin pikseliarvo …”
—digitaalisesta tiedostosta tulostetussa kuvassa ei ole mitään originaalia, pikseleistä puhumattakaan. Digikuvien ”originaaleissa” on vain ykkösiä ja nollia (binäärilukuja) joilla kuvataan kameran kennoon kohdistunutta valoa. Jos ”originaali” tulostetaan niin se ei ole kuva vaan suuri määrä ykkösiä ja nollia

Tulostetussa kuvassa ei voi koskaan olla originaalin pikseleitä eikä niiden värejä (RGB). ”Originaalin” RGB-”pikselit” on valoja, niitä ei (ainaaan toistaiseksi) pystytä tulostamaan paperille. Kaikki paperille tulostetut kuvapisteet on aina tietyn kaavan (muunnosmenetelmän) mukaan ”keksittyjä” kuvan pisteitä joiden väri on tulostimen pigmenttien mukainen.

”hyvissä painotuotteissa 300 dpi min”
—et siis ymmärrä mitää painotuotteistakaan. Useimmat digikuvat tulostetaan painokoneella. Niissä ei ole mitään dpi-arvoa.
1. Perinteisen kuvarasterin tiheys ilmoitetaan yleensä lpi (lines per inch). Yhden painopisteen määrittämiseen tarvitaan noin kuusi ”pikseliä”. Lpi-arvo osoittaa saman väristen kuvapisteiden etäisyyttä toisistaan.
2. Ns hajautetun (stokastinen) rasterin kuvapisteiden koko sekä etäisyys toisistaan voi vaihdella.
Painotuotteiden kuvissa on useimmiten viisi väriä (”keinopikseleitä”)
3. Joissakin paino ja tulostus menetelmissä voi olla myös valkoisia kuvapisteitä.

Lue lisää

Mitäs sinä sitten teet muuta kuin känäät turhista asioista joista et ymmärrä enempää, kuin lehmä uudesta portista.
Sitähän voi jatkaa loputtomiin.

hghgf kirjoitti:

Mitäs sinä sitten teet muuta kuin känäät turhista asioista joista et ymmärrä enempää, kuin lehmä uudesta portista.
Sitähän voi jatkaa loputtomiin.

Ota herne pois nenästä ja opettele ymmärtämään kuvan ominisuuksia. Siitä saattaa joskus olla hyötyä.

”300 dpi: tulostusresolle tulostettu valokuva on kauhea.”
—joo tuo vasta onkin kauhea satu.
Esim 75 lpi resoluutiolla tulostetussa neliväri (CMYK) kuvassa on käytännössä ”300 dpi”. Eli tuuman matkalla on 75 kpl cyanin, magentan, keltaisen ja mustan painovärin pisteitä (4x75=300). Jos painoväri-pisteiden väliin jäävä paperin väri lasketaan myös kuvapisteiksi niin silloin kuvapisteitä on 600kpl/tuuma.