Viisastu hyvissä ajoin!

Perhekuntakasteet Uudessa testamentissa


Perhekunta (oikos) tarkoittaa yleensä koko taloutta, johon kuuluivat orjat, orjattaret, samassa taloudessa asuvat sukulaiset jne. Ratkaiseva kysymys tässä yhteydessä on: "Tarkoittiko Luukas käyttämällään termillä perhekunta, myös mahdollisesti kyseisessä taloudessa asuvia sylilapsia?" Uudessa testamentissa mainitaan viisi tapausta, joissa kastetaan perhekunta. Korneliuksen, Lyydian, Filippin vanginvartijan, Krispuksen ja Stefanaan. Viimeistä lukuun ottamatta kaikki tapaukset löytyvät Apostolien teoista.

Korneliuksen perhekunta


Apt 10:24: "Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä." Pietarin saarnan kuulijat olivat siis Korneliuksen sukulaisia ja lähimpiä ystäviä.


Apt 10:44: "Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat." Korneliuksen sukulaiset ja ystävät täyttyivät siis Pyhällä Hengellä (kaikki): "…sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa." He osasivat siis puhua (toisin kuin vastasyntyneet.)


Apt 10:14-15: "hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi.' Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme." Perhekunta (kreikaksi oikos) määritellään siis sellaiseksi, johon kuului paikalla olevat sukulaiset ja ystävät. Pyhä Henki tuli siis koko perhekunnan päälle ja koko perhekunta puhui kielillä. Näin ollen Luukas käyttää tässä kohtaa termiä perhekunta siten, että sillä ei voida tarkoittaa sylilapsia.



Lyydian perhekunta


Apt 16:13-15: "Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä." Ja hän vaati meitä."


Koska Lyydia mainitaan ammatin harjoittajana, eikä hänen miehestään puhuta mitään, on hyvin todennäköistä, että Lyydia oli leski (ei siis sylilapsia). Toisaalta kaste tapahtui miltei heti rukouspaikalla, jossa sylilapsia tuskin olisi ollut edes mukana. Näiden syiden vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että kyseisessä perhekunnassa olisi ollut sylilapsia.



Vanginvartijan perhekunta


Apt 16:31-33: " Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi." Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta."


Apostolit puhuivat kaikille, jotka olivat vanginvartijan kodissa. Vastasyntyneille ei puhuta siinä mielessä, missä Paavali julisti evankeliumia. Jeesukseen uskominen oli edellytys pelastumiselle, eikä mikään anna ymmärtää, etteikö sama edellytys olisi koskenut muitakin paikalla olijoita. Perhekunta ei pelastu vanginvartijan uskolla, vaan Paavali tarkoitti heidän pelastuvan oman uskonsa avulla.

Krispuksen perhekunta


Apt 18:8: "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin."


Tässä kohdassa mainitaan selvästi, että Krispuksen perhekunta uskoi Herraan. Kastetta edelsi siis henkilökohtainen uskominen. Samaa sanotaan muista korinttolaisista, jotka olivat kuulemassa apostoleja. Nämä uskoivat ja sitten heidät kastettiin. Kuten aiemminkin on todettu useaan otteeseen, vastasyntyneet lapset eivät voi uskoa.




Stefanaan perhekunta


1. Kor 1:16. "Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut."

1. Kor 16:15: "Mutta minä kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen."


On selvää, että sylilapset eivät "antaudu" pyhien palvelukseen. Paavali ei siis puhu Stefanaan perhekunnasta siinä mielessä, että hän tarkoittaisi sylilapsia.




Lyhyt analyysi perhekuntakasteista


Kaiken kaikkiaan Apostolien tekojen perhekuntakasteita voidaan analysoida:


Perhekunnan määrittelyn avulla kontekstista.

Kun perhekunta on subjektina, viittaako predikaatti sellaiseen toimintaan, jota sylilapset voivat tehdä

Onko sosiologisesti todennäköistä, että johonkin tiettyyn perhekuntaan kuului sylilapsia


Perhekunta määritellään esimerkiksi Korneliuksen tapauksessa siten, että sukulaiset ja ystävätkin kuuluvat perhekuntaan. Näin ollen perhekunta –termiä (oikos) ei voida käyttää synonyymisesti suomenkielen "perhe-sanan" kanssa.

Perhekunta puhui kielillä, kuuli julistettua evankeliumia, uskoi evankeliumiin ja oli antautunut pyhien palvelemiseen. Nämä predikaatit viittaavat yksiselitteisesti siihen, että niihin liittyvinä subjektina ei voi olla sylilapsi.

Lyydian tapauksessa on todennäköistä, että hän oli leski tai naimaton, koska hänen miehestään ei mainita mitään ja hän oli ammatinharjoittaja.



Ylimalkainen heitto perhekuntakasteista ei vakuuta tarkemmin asiaan syventyvää siitä, että Uuden testamentin aikana olisi kastettu lapsia.

Mikäli joku haluaa perustella lapsikastekäytännön, niin jokainen voi aloittaa yllä olevista kohdista ja osoittaa ne vääräksi.

opetuslapsi kirjoitti:

Perhekuntakasteet Uudessa testamentissa


Perhekunta (oikos) tarkoittaa yleensä koko taloutta, johon kuuluivat orjat, orjattaret, samassa taloudessa asuvat sukulaiset jne. Ratkaiseva kysymys tässä yhteydessä on: "Tarkoittiko Luukas käyttämällään termillä perhekunta, myös mahdollisesti kyseisessä taloudessa asuvia sylilapsia?" Uudessa testamentissa mainitaan viisi tapausta, joissa kastetaan perhekunta. Korneliuksen, Lyydian, Filippin vanginvartijan, Krispuksen ja Stefanaan. Viimeistä lukuun ottamatta kaikki tapaukset löytyvät Apostolien teoista.

Korneliuksen perhekunta


Apt 10:24: "Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä." Pietarin saarnan kuulijat olivat siis Korneliuksen sukulaisia ja lähimpiä ystäviä.


Apt 10:44: "Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat." Korneliuksen sukulaiset ja ystävät täyttyivät siis Pyhällä Hengellä (kaikki): "…sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa." He osasivat siis puhua (toisin kuin vastasyntyneet.)


Apt 10:14-15: "hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi.' Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme." Perhekunta (kreikaksi oikos) määritellään siis sellaiseksi, johon kuului paikalla olevat sukulaiset ja ystävät. Pyhä Henki tuli siis koko perhekunnan päälle ja koko perhekunta puhui kielillä. Näin ollen Luukas käyttää tässä kohtaa termiä perhekunta siten, että sillä ei voida tarkoittaa sylilapsia.



Lyydian perhekunta


Apt 16:13-15: "Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä." Ja hän vaati meitä."


Koska Lyydia mainitaan ammatin harjoittajana, eikä hänen miehestään puhuta mitään, on hyvin todennäköistä, että Lyydia oli leski (ei siis sylilapsia). Toisaalta kaste tapahtui miltei heti rukouspaikalla, jossa sylilapsia tuskin olisi ollut edes mukana. Näiden syiden vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että kyseisessä perhekunnassa olisi ollut sylilapsia.



Vanginvartijan perhekunta


Apt 16:31-33: " Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi." Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta."


Apostolit puhuivat kaikille, jotka olivat vanginvartijan kodissa. Vastasyntyneille ei puhuta siinä mielessä, missä Paavali julisti evankeliumia. Jeesukseen uskominen oli edellytys pelastumiselle, eikä mikään anna ymmärtää, etteikö sama edellytys olisi koskenut muitakin paikalla olijoita. Perhekunta ei pelastu vanginvartijan uskolla, vaan Paavali tarkoitti heidän pelastuvan oman uskonsa avulla.

Krispuksen perhekunta


Apt 18:8: "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin."


Tässä kohdassa mainitaan selvästi, että Krispuksen perhekunta uskoi Herraan. Kastetta edelsi siis henkilökohtainen uskominen. Samaa sanotaan muista korinttolaisista, jotka olivat kuulemassa apostoleja. Nämä uskoivat ja sitten heidät kastettiin. Kuten aiemminkin on todettu useaan otteeseen, vastasyntyneet lapset eivät voi uskoa.




Stefanaan perhekunta


1. Kor 1:16. "Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut."

1. Kor 16:15: "Mutta minä kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen."


On selvää, että sylilapset eivät "antaudu" pyhien palvelukseen. Paavali ei siis puhu Stefanaan perhekunnasta siinä mielessä, että hän tarkoittaisi sylilapsia.




Lyhyt analyysi perhekuntakasteista


Kaiken kaikkiaan Apostolien tekojen perhekuntakasteita voidaan analysoida:


Perhekunnan määrittelyn avulla kontekstista.

Kun perhekunta on subjektina, viittaako predikaatti sellaiseen toimintaan, jota sylilapset voivat tehdä

Onko sosiologisesti todennäköistä, että johonkin tiettyyn perhekuntaan kuului sylilapsia


Perhekunta määritellään esimerkiksi Korneliuksen tapauksessa siten, että sukulaiset ja ystävätkin kuuluvat perhekuntaan. Näin ollen perhekunta –termiä (oikos) ei voida käyttää synonyymisesti suomenkielen "perhe-sanan" kanssa.

Perhekunta puhui kielillä, kuuli julistettua evankeliumia, uskoi evankeliumiin ja oli antautunut pyhien palvelemiseen. Nämä predikaatit viittaavat yksiselitteisesti siihen, että niihin liittyvinä subjektina ei voi olla sylilapsi.

Lyydian tapauksessa on todennäköistä, että hän oli leski tai naimaton, koska hänen miehestään ei mainita mitään ja hän oli ammatinharjoittaja.



Ylimalkainen heitto perhekuntakasteista ei vakuuta tarkemmin asiaan syventyvää siitä, että Uuden testamentin aikana olisi kastettu lapsia.

Mikäli joku haluaa perustella lapsikastekäytännön, niin jokainen voi aloittaa yllä olevista kohdista ja osoittaa ne vääräksi.

Kiitos sinulle kohdista joita näytit raamtussa olevan kasteesta.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kirjaimellisesti ei kaikkea voi eikä pidäkkään ottaa. Yksi on tärkein ja ylitse muiden usko Jeesukseen Kristukseen Vapahtajana ja pelastajana.

Ainoastaan usko Jeesukseen pelastaa ei kaste.

Ojentaudun siis sen mukaan mitä toivon ja en näe ,mutta uskon olevan.;
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh.3:16

Joh.1:12 "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi
kaikille, jotka uskovat häneen."

opetuslapsi kirjoitti:

Perhekuntakasteet Uudessa testamentissa


Perhekunta (oikos) tarkoittaa yleensä koko taloutta, johon kuuluivat orjat, orjattaret, samassa taloudessa asuvat sukulaiset jne. Ratkaiseva kysymys tässä yhteydessä on: "Tarkoittiko Luukas käyttämällään termillä perhekunta, myös mahdollisesti kyseisessä taloudessa asuvia sylilapsia?" Uudessa testamentissa mainitaan viisi tapausta, joissa kastetaan perhekunta. Korneliuksen, Lyydian, Filippin vanginvartijan, Krispuksen ja Stefanaan. Viimeistä lukuun ottamatta kaikki tapaukset löytyvät Apostolien teoista.

Korneliuksen perhekunta


Apt 10:24: "Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä." Pietarin saarnan kuulijat olivat siis Korneliuksen sukulaisia ja lähimpiä ystäviä.


Apt 10:44: "Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat." Korneliuksen sukulaiset ja ystävät täyttyivät siis Pyhällä Hengellä (kaikki): "…sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa." He osasivat siis puhua (toisin kuin vastasyntyneet.)


Apt 10:14-15: "hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi.' Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme." Perhekunta (kreikaksi oikos) määritellään siis sellaiseksi, johon kuului paikalla olevat sukulaiset ja ystävät. Pyhä Henki tuli siis koko perhekunnan päälle ja koko perhekunta puhui kielillä. Näin ollen Luukas käyttää tässä kohtaa termiä perhekunta siten, että sillä ei voida tarkoittaa sylilapsia.



Lyydian perhekunta


Apt 16:13-15: "Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä." Ja hän vaati meitä."


Koska Lyydia mainitaan ammatin harjoittajana, eikä hänen miehestään puhuta mitään, on hyvin todennäköistä, että Lyydia oli leski (ei siis sylilapsia). Toisaalta kaste tapahtui miltei heti rukouspaikalla, jossa sylilapsia tuskin olisi ollut edes mukana. Näiden syiden vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että kyseisessä perhekunnassa olisi ollut sylilapsia.



Vanginvartijan perhekunta


Apt 16:31-33: " Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi." Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta."


Apostolit puhuivat kaikille, jotka olivat vanginvartijan kodissa. Vastasyntyneille ei puhuta siinä mielessä, missä Paavali julisti evankeliumia. Jeesukseen uskominen oli edellytys pelastumiselle, eikä mikään anna ymmärtää, etteikö sama edellytys olisi koskenut muitakin paikalla olijoita. Perhekunta ei pelastu vanginvartijan uskolla, vaan Paavali tarkoitti heidän pelastuvan oman uskonsa avulla.

Krispuksen perhekunta


Apt 18:8: "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin."


Tässä kohdassa mainitaan selvästi, että Krispuksen perhekunta uskoi Herraan. Kastetta edelsi siis henkilökohtainen uskominen. Samaa sanotaan muista korinttolaisista, jotka olivat kuulemassa apostoleja. Nämä uskoivat ja sitten heidät kastettiin. Kuten aiemminkin on todettu useaan otteeseen, vastasyntyneet lapset eivät voi uskoa.




Stefanaan perhekunta


1. Kor 1:16. "Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut."

1. Kor 16:15: "Mutta minä kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen."


On selvää, että sylilapset eivät "antaudu" pyhien palvelukseen. Paavali ei siis puhu Stefanaan perhekunnasta siinä mielessä, että hän tarkoittaisi sylilapsia.




Lyhyt analyysi perhekuntakasteista


Kaiken kaikkiaan Apostolien tekojen perhekuntakasteita voidaan analysoida:


Perhekunnan määrittelyn avulla kontekstista.

Kun perhekunta on subjektina, viittaako predikaatti sellaiseen toimintaan, jota sylilapset voivat tehdä

Onko sosiologisesti todennäköistä, että johonkin tiettyyn perhekuntaan kuului sylilapsia


Perhekunta määritellään esimerkiksi Korneliuksen tapauksessa siten, että sukulaiset ja ystävätkin kuuluvat perhekuntaan. Näin ollen perhekunta –termiä (oikos) ei voida käyttää synonyymisesti suomenkielen "perhe-sanan" kanssa.

Perhekunta puhui kielillä, kuuli julistettua evankeliumia, uskoi evankeliumiin ja oli antautunut pyhien palvelemiseen. Nämä predikaatit viittaavat yksiselitteisesti siihen, että niihin liittyvinä subjektina ei voi olla sylilapsi.

Lyydian tapauksessa on todennäköistä, että hän oli leski tai naimaton, koska hänen miehestään ei mainita mitään ja hän oli ammatinharjoittaja.



Ylimalkainen heitto perhekuntakasteista ei vakuuta tarkemmin asiaan syventyvää siitä, että Uuden testamentin aikana olisi kastettu lapsia.

Mikäli joku haluaa perustella lapsikastekäytännön, niin jokainen voi aloittaa yllä olevista kohdista ja osoittaa ne vääräksi.

Joh.1:32-34 "Johannes todisti: "Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen.
33 Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, KASTAA PYHÄLLÄ HENGELLÄ.´
34 Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika."

Siis puhutaan Pyhän Hengen kasteesta, jonka voi ainoastaan Jeesus suorittaa. Muu kastelu on ihmisen rituaalia, tosin raamatussa kehoitetaan noudattamaan näitä rituaaleja, mutta tärkein on pyhän Hengen kaste.

En jaksa enää kinastella kasteasioista, ne ovat niin selvää pässinlihaa ja toisarvoisia asioita koko uskon ja pelastuksen tapahtumassa.

USKO JEESUKSEEN YKSIN PELASTAA, ei mikään kaste.

siunausta kaikille kastelluille ja kastetuille....