hyötykäyttöön. Miksi yvoimalaa ei rakenneta suuren kaupungin kupeeseen, esim Oulun? Voimalan hukkalämmöllä voitas lämmittää kaikki Oululaisten asunnot. Siis on todella torkeää ja meriluonnolle haitallista, lämmittää asuntojen sijasta matalaa perämerta. Voimalan tuottamasta energiasta noin 30% saadaan hyötykäyttöön ja loput, noin 70% pumpataan mereen, sitä lämmittämään ja saastuttamaan.
Uuden ydinvoimalan jäähdytysvedet on saatava
häh,,
42175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Juuri näin. Fortum tarjosi selvitystä asiasta myös Helsingille, mutta suuresta vihreiden äänestysprosentista johtuen kaupunki jatkaa hiilenpolttamista ja kaupunkilaiset saavat nauttia vihreiden ja greenpeacen myrkyttämästä ilmasta.
Kysymys kuuluukin, kuinka pitkään ummistamme silmämme ja maksamme kiltisti rahoillamme ja terveydellämme tästä pseudovihreästä valheesta?
Koska lämmön hyötykäyttö heikentäisi sähköntuotantoa ja toisi paljon lisätoimintoja, joilla on myös vaikutus ydinturvallisuuteen. Yksinkertainen "turha energia mereen" on ydinturvallisuuden kannalta parempi, mutta luonnolle erittäin haitallinen - mutta sehän ei meitä haittaa, vaan vasta jälkeläisiämme!
Pseudovihreää valhetta. Tuon avauksen mukainen Oulu esimerkkinä; poltetaan siis mielummin turvetta ja kivihiiltä Toppila 1&2:ssa, tuulihan käy usein merelle päin eikä savukaasuja tarvitse suoraan hengittää.
Lämpimän veden pumppaaminen mereen ei aiheuta minkäänlaisia jälkiseurauksia edes jälkeläisten jälkeläisille, mutta typerää se on, kuten rahan haaskaaminen nyt yleensä. Mutta totuushan ei greenpeacea tai vihervalehtelijoita voisi vähempää kiinnostaa.
voimalan hukkalämpö, joka on siis aivan käsittämättömän valtava, pumpataan mereen ja heti jo ensimmisenä vuorokautena meri alkaa lämmetä, bakteeri ja leväkasvu lisääntyy haaleassa vedessä nopeasti. Se ei näy eikä tunnu meidän olohuoneissa, mutta meressä se tuntuu heti.
Tätä suuremmalla syyllä siis idiotismia.
Uusille rekatoreille lupia rajoituksetta, CHP-käytön mahdollistava suunnittelu ehdoksi. Näin päästään eroon Loviisan vanhenevien laatutuotteiden lisäksi Olkiluodon vanhoista yksiköistä.
Yhdistämällä tuo lämmin vesi vesiverkostoon, saataisiin hanasta lämmintä pesuvettä ja teevettä. Säteilyn voisi jokainen mitata itse.
miksi se pitäisi mitata? lauhdevesi ei säteile
Eikähan vain siinä liene pättääjillä pelko persiissä ydinvoimaa kohtaan.
Ydinvoiman vastustajillahan syyt liittyvät monnesti henkilökohtaisin pelkotiloihin vailla järkevää selitystä.
Heillä on omanedun tavoittelu ykkösenä.Kun olet ydinvoimaa vastustavassa järjestössä töissä ja saat jotain 47000 euroa vuodessa siitä liksaa, niin kyllä siinä jo vastustetaankin.
Ydinvoimala ottaa jäähdytysvetensä (Suomessa) merestä. Talvella merivesi on toisinaan -0,3 asteista. Määräysten mukaan jäähdytysvesi saa olla voimalasta poistuessaan korkeintaan 12 astetta lämpimämpää kuin sinne mennessään tai kesällä maksimi ??? asteista.
Miten kämpäässäsi meinaat tarjeta jos kaukolämpökiertoon otettaisiin tuota sanotaan nyt 11 asteista vettä? LämpöMÄÄRÄhän siinä jäähdytysvedessä on valtava johtuen valtavasta virtauksesta, mutta lämpöTILA on ylläkuvatunlainen.
Voimalan hyötysuhde on sitä parempi, mitä kylmempänä sen jäähdytysvesi pysyy. Toisin sanoen jos jäähdytysvesi olisi lämpimämpää, olisi se kaikki lämpö pois sähköntuotannosta.
Jos turpiinin väliottohöyryllä lämmitettäisiin kaukolämpöä, olisi sekin pois sähköstä. Ja välioton lauhteille pitäisi takaisinsyöttöpaikka järjestää, mahdollisesti syöttöveden esilämmitykseen, mikä ei suuri vaikeus ole.
Lyhyesti: Kaukolämpökäyttö vähentää sähkön tuotantoa. Mikä sitten on taloudellisin tapa, sen saa joku muu laskea ja varmaan on laskenutkin.
Yksi asia vielä: Kun ydinvoimala sattuu menemään seisokkiin, niin mistä korvaava lämmitys? Ja latausseisokissakin kaukolämpöä tarvitaan. Saattaahan olla, että rinnakkaislaitos antaa lämpöä, mutta rakenna nyt tuplajärjestelmät ja mitoita kumpikin laitos vaihtelevaan väliottohöyn käyttöön, niin maksaapa mahtavasti ja eipä onnistu muuten kuin suurella hyötysuhteen laskulla.
Mikä estää varavoimalaitoksien pidon. Tarvitaanhan niitä tuulimyllyillekin.
Ja paljon jos kaikki nykyiset tuulimyllysuunnitelmat toteutuu.
Olin silloin vielä töissä Loviisassa kun Helsingin lämpöputki esitettiin, vanhemman työtoverin sanoja lainaten.
" kai sinä ymmärrät että tämä on pelkkää propagandaa tulevan laitoshankkeen tukemiseksi"
Ei minulla ollut siihen lisättävää.
Kun näitä kyselijöitä on että miksi ydinvoimala rakennetaan syrjään eikä lähelle asutusta, kuten perinteiset voimalaitokset, tai muut tehtaat voidaan rakentaa.
Voin vain kysyä vasta kysymyksen.
Luuleeko joku ettei syrjäisellä sijainnilla ole tarkoitushakuinen merkityksensä, se ei liity laitosturvallisuuteen, se liittyy ihmisten elämään ja elämän jatkamiseen ympäristössä joka on hyvä ihmisen elää, kasvaa ja kehittyä.
Ei niitä voimalaitoksia rakenneta pitkine piippuineen turhan vuoksi syrjään asutuksesta.
Mitä te oikein ajattelette, herätkää.
No eikös sillä myllyn jauhamalla sähköllä niitä taloja lämmitetä? Joten eikö olis järkevää ottaa lämpö talteen sellaisesta kohtaa prosessia jossa se on tarpeeksi kuumaa kaukolämpöön? Siiinä tilanteessahan lämmitys-sähkön jauhaminen saiskin jäädä vähemmälle. Jäähdytysvedet on todella turmiollisia meriluonnolle. Sinilevä ja sadat tuhannet eri bakteerit nauttivat ja viettävät juhlaa, kasvaen/lihoen ydinvoimalan haaleista vesistä rehevästi.
Pelkän sähkön tuotannossa saadaan polttoaineesta käytettyä hyödyksi 40%.
Mereen menee 60 %
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saadaan 35% sähköä ja 55% lämpöä.
Mereen menee 10 %
Ei luulisi olevan vaikeeta laskea kumpi kannattaisi paremmin.
Kyse on pelkästään pelosta ydivoimaa kohtaan. Jospa se ydinpöpö sittenkin...
Ne rakennetaan syrjään, koska meren ranta jota ei omista kaupunki tai kukaan yksityishenkilö on yleensä syrjässä. Jäähdytys on helpompi rakentaa kun laitos on valmiiksi veden äärellä. Ei sillä mitään terveydellistä vaikutusta haeta. Parempi ratkaisu olisi rakentaa myös hiilivoimalat kauas asutuksesta, koska ne niitä terveyshaittoja aiheuttaa.
Tuulivoima tarvitsee varavoimaa vain, jos sen suurin tuotantoyksikkö (tuuipuisto) on Suomen suurin tuotantoyksikkö sähköverkossa. Tarkemmin: sähköverkko tarvitsee varavoimaa siinä olevan suurimman tuotantoyksikön verran.
Yksi stuxnetin massapostauksista on tsernobylin lapset, itse olen Suomen lapsia, asuin varhaislapsuuden hiilivoimalan vieressä. Muistan, kuinka vaikeaa oli sen mustan mönjän poispeseminen korvausilma-aukkojen ympäriltä, vaikka näissä olikin suodattimet.
Hengityselinteni puolesta olisin hyvin iloinen, jos laitoksen paikalla olisi ollut ydinvoimala.
tuulimyllyt vain seisovat valtaosan ajastaan, joten se olisi melkein pelkkää varavoimaa mitä käytettäisiin.
Olisi hauskaa päästä tutustumaan esitettyyn suunitelmaan.
Teknisesti varmasti haastava toteuttaa, koko turbiini saarekkeensa tuli muokkautua lämmitettäviin ja ei lämmitettäviin jaksoihin.
En tiedä kuinka niin dynaaminen turbiini ja lauhdutin valmistetaan, ei sellaista kokonaisuutta ole tehty aikasemmin.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos ajaa pienellä teholla pitkälle syksyyn, kunnes lämmityskausi alkaa kunnolla, kesät seisovat.
Miten tämä on mahdollista hoitaa reaktorilla jonka toiminnan kuvauksessa tehoa ei saa säätää kuin väliaikaisesti, tavallisesti Reaktori on aina täydessä kapasiteetissaan käytössä.
Näiden sähkön ja lämmön yhteistuotalaitosten hyötysuhde on myös huonompi ei lämmitettävällä jaksolla. Silloin on pakko johtaa mereen se kaikki energia jota pelkkää turbiinin käytettäessä jää jäljelle kun lämpöverkko ei tarvitse kymmeniä prosentteja.
Reaktori on aina täydessä kapasiteetissa, ja hyvä niin, koska sitä sähköä tarvitaan.
Niin jos säätäminen tarkoittaisi tehon alentamista kesäksi, että mereen ajettava energiakuorma kasvaa, säätämisestä huolimatta, polttaoainetalous kärsii.
Ilmeisesti tämä reaktorin vajaalla teholla käyttäminen on Stuklexistä tarkasti säädelty.
Säätö ei ole sallittua kuin poikkeustapauksissa.
Kyllä reaktoria voidaan ajaa pitkätkin ajat vajaateholla (paitsi Tsernobyl-tyyppistä, joka menee erittäin epävakaaseen tilaan), mutta syy on taloudellinen. Ydinvoimaloitten kiinteät kustannukset ovat niin suuret, että niitä on pakko ajaa täysillä. Muuten sähkön hinta nousisi kestämättömälle tasolle.
Sama turpiini ei todellakaan sovellu sekä täyden sähkötehon että väliotosta otettavan kaukolämmön tuotantoon vaan turpiini pitää optimoida ja mitoittaa juuri yhteen toimintapisteeseen. Muuten hyötysuhde putoaa ja hukkaan menee paljon lämpöä. Ja tämä on käytännössä pilkun viilausta. Pienikin muutos vaikuttaa vuosipalkkasi verran...
Eikä polttoaineesta saada sähköksi yllä kerrottua 40 % vaan paraskin laitos vain hivenen yli 30 %. Muu menee kaloille tai harakoille. Fysiikan lait nyt vain sattuvat toimimaan näin ja niitten kiertämisen keksijää odottaa miljarditulot.
Jos kuitenkin väliottohöyryä haluttaisiin lämmitykseen käyttää, pitäisi voimala rakentaa mahdollisimman lähelle lämmön kulutuskohdetta siirtohäviöitten takia. Joku Helsingin lämmitys Loviisasta on vain harhautusta, kylmää olisi vesi jo paljon ennen Helsinkiä... Haluaisitko sinä asua ydinvoimalan naapurina jos se lainsäädännöllisesti olisi mahdollista? Ja lakejahan muutetaan kulloisenkin eliitin halujen mukaan, hehän niistä päättävätkin.
Minä haluaisin asua ydinvoimalan naapurissa. Olkiluodon alue on erittäin kaunista aluetta.
Tehtaalaanen on asian ytimessä
Stadiin voitaisiin ihan hyvin vetää lämminvesiputket Loviisasta, mutta Helsingin kaupunki vastustaa. Miksikö? Koska Helenin voitoista huomattava osa tulee kaukolämmöstä...
Juuri näin. Totuus ei vain kiinnosta vihervalehtelijoita - kädet korville ja kauhea älämölö, näin ne ikävät totuudet jää valheen alle.
Kyllä se kannattaa kaukolämpö antaa muiden tuotettavaksi, onhan tästä jo Espoo näyttänyt kuinka mahtavaa on olla asiakkaana, entisen tuottamisen sijaan.
Ja tämä lämpö kannattaa siis tuottaa polttamalla hiiltä?
Sanokaapa yksi hyvä syy, miksi ydinvoimala Fennovoiman ydinlupahakemukseen liitetty sijoituspaikka on keskellä ei mitään.
Miksi sitä ei sijoitetu lähelle teollisuutta joka omistaa hankkeesta suuren osan, tai sitten lähelle taajamaa, missä tämän kaukolämpö asian voisi hyödyntää.
Tähän olisi hauska kuullu vastaus.
Kuten tiedämme , maailmalla tuolla maaperän tutkimisella ei ole ollut niin suurta osuutta sijoituspaikan valintaan, kuten Suomessa on annettu ymmärtää.
Ydinvoimala halutaan rakentaa vakaalle maaperälle, veden lähelle. Kyllä Japaninkin olisi vähän kannattanut sitä maaperää tutkia kun Fukushimaa rakensivat.
Ai että asiantuntijoiden mielipiteet ei kelvannut - laiten ne kuitenkin uudestaan:
http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2009/Esityslista23/liitteet/Helsingin_Energian_johtokunnan_lausunto_19.5.2009_kj07.pdf?Action=sd&id={D2A9BF21-9D54-4477-870B-7567EE6D58DA}
Linkin kanssa voi tulla vaikeuksia.
Ja ainakin yksi kirjoittamani v.iesti on poistettu, Kerroin siinä Helsingin ongelman olevan lähinnä chp-laitokset, jotka jäisi vajaatuotannolle (Oulusta en tiedä), ja että hyöty kokonaisuudessaankin olisi arveluttava. Loppuyhteenvedosta:
"- Pääkaupunkiseudun kokonaislämmöntarve ja lämmöntarpeen vuodenaikaan liittyvä suuri vaihtelu eivät mahdollista periaatepäätöshakemuksessa esitetyn mukaista suuren mittakaavan keskitettyä hankintaa. Hakemuksessa esitetyt päästövähenemät eivät tule toteutumaan"
"- Ydinkaukolämpöratkaisulla on sekä myönteisiä, että kielteisiä vaikutuksia paikallisiin CO2-päästöihin. Ne kohdistuvat EU:n Energy Trading Systemin mukaiseen päästökauppasektoriin, jolloin hankkeella ei ole todellisia ilmastovaikutuksia."
Linkki näkyy toimivan, kun sen kopioi leikepöytään. voi laittaa sitten vaikka suosikkeihin. Koneelle kannattaa ladata.
Olipas ne fiksuja, olen täysin samaa mieltä kuin nämä päättäjät.
Teoriassa propagandaa, teknisesti älytön hanke, polttoainetaloudellisesti huono.
Tietämäni mukaan seuraavissa maissa on tai on ollut käytössä ydinkaukolämpö:
Venäjä, Ukraina, Tshekin tasavalta, Slovakia, Unkari, Bulgaria, Sveitsi, Ruotsi
Joo, Fortum tarjosi kahden miljardin osuutta, jolla olisi saanut kaukolämmön Helsinkiin. Eli miljardin jo tehdyt invenstoinnit olisi vain pitänyt heittää romukoppaan, yhdessä tehokkaan ja toimivan systeemin kanssa.
Ydinvoimala voi periaatteessa tuottaa kaukolämpöä turbiinin väliulosotolla, mutta sekään ei vähentäisi mereen ajettavan hukkalämmön määrää, vaan olisi pois ydinvoimalan sähkötehosta. Eli hommasta ei olisi mitään hyötyä, mutta olisi tajuttoman kallista.Toki co2-päästöt jäisivät pienemmiksi.
Loviisaa lämmitettiin pitkään öljyllä ja puulla (varmaan vieläkin), ennenkuin sinne puuhattiin pientä kaukolämpölaitosta. En tiedä tämän päivän tilannetta.
Huomaa miten ydinvoima lisää epäsuorasti so2-päästöjä:
- chp-laitokset ei kannata, koska halpaa ydinsähköä läheltä
- siispä lämmitetään muulla tavoin, yleensä polttamalla öljyä kamiinassa tai puita takassa
- chp-laitos tuottaisi samalla päästömäärällä sekä sähköä että lämpöä, yli tuplasti energiaa!
Mikä on chp-laitos?
Loviisan kaukoläämmöstä pikkuisen tietoa.
Loviisassa kaukolämpöä myy Porvoon Energia "pääosin kotmaisilla uusiutuvilla energioilla". http://www.porvoonenergia.fi/fi/kaukolampo
Kaukolämmön osuudesta Loviisan lämmityksessä en tiedä.
"Mikä on chp-laitos?"
CHP-laitos tuottaa sähköä, ja sen "hukkalämpö" käytetään kaukolämpöön, jolloin energiahyötusuhde yli kaksinkertistuu. Sähkön lisäksi ydinkaukolämpöä tuottava ydinvoimala olisi myös ydin-CHP-laitos.
Löysin jutun kehittyneestä chp-laitoksesta:
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152596-kehittynyt-ivn-sukupolven-chp-voimalaitos
Ydinvoima on ylivoimaisesti saastuttavin energiamuoto kun otetaan tarkasteluun koko se hirveä tuhansien vuosien ketju,uraanin louhinnasta, jalostaminen polttoaineeksi sekä jätteen hävittäminen. Pahin on asia tähän hetkeen vaikuttava on meriluonnon saastuminen.
Kun ennestään paskasta kylmää merivettä aletaan lämmittää haaleaksi, nautakin käsittää mitä siitä seuraa. Vaikka pisaraakaan minkäänlaista päästöä Suomenlahteen ei lirahda, niin silti saastuminen, hapettomuus, myrkylliset sinilevät ja kalakuolemat kiihtyy entisestään, ellei ydinpannuja sammuteta koko itämeren ympäriltä.
Perämeri tulee lämpenemään uuden valtavan voimalan myötä todella rajusti. Meri on matala, Kalajoen hiekkasärkiltä minne lie, Hailuodosta Kemiin ja Tornioon. Voi olla, että matala perämeri ei riitäkään jäähdyttämään jossain vaiheessa kiljuvan kuumaa atomipannua, vaan se sulaa alta pois, kuten kävi Tsernobylissä.
"Voi olla, että matala perämeri ei riitäkään jäähdyttämään jossain vaiheessa kiljuvan kuumaa atomipannua, vaan se sulaa alta pois, kuten kävi Tsernobylissä. "
Jaa että niin kävi Tshernobylissä. Tuskina vaan, olet vähän väärillä raiteilla
No joo, suli tai oli sulamatta, mutta lähes puoli maapalloa kärsii Tesernobylin saasteista vielä tänäpäivänä. Pyhäjoen voimalasta suunnitellaan todella suurta ja tehokasta myllyä, joten riittääkö ennestään lämmin merivesi pitämään lämmön kurissa? Muussa tapauksessa lämpö nousee pannussa pilviin, sulattaen Pyhäjoen ja sen naapurikunnat alta aikayksikön. No, eihän se olis ensimmäinen kerta kun Lappi palaa.