Jos käydään tekemään vertailuja vaihtoehtojen välillä, niin ainoastaan biosähkö ja sähkönsäästö pystyvät todella korvaamaan uuden ydinvoimalan sähköntuotannon ja samaan hintaan. Tuuli, vesi ja aurinkovoimassa on ongelmana se ettei niitä ole aina saatavilla. Vain biovoimalla voidaan tehdä sähköä jatkuvasti.
Uuden 3.2 mrd. e maksavan ydinvoimalan teho on 1600 MW. Ydinvoimalan käyttöajaksi on arvioitu 8000h/a. Vuotuiseksi tuotannoksi saadaan 12800 GWh/a. 182 milj. e maksaneen Alholmens Kraftin biovoimalaitoksen sähköntuotantoteho on 240 MW. Vuotuinen sähkön tuotanto biovoimalaitoksella on 1300 GWh/a. Koko kattilateho on 550 MW.
http://www.tekes.fi/opet/pdf/Alholma_2002.pdf
http://www.pvo.fi/page.asp?notice=1&_item_id=470
Biovoimalaitos käyttää 45 prosenttisesti puuta ja 55 prosenttisesti hiiltä ja turvetta. Biosähkön hinta on 40 000 e GWh ja turpeella ja hiilellä 32 000 e/GWh. Biovoimalaitoksen vuodessa tuottaman sähkönhinnaksi saadaan 46 280 000 e (1300GWh/a*0,45*40 000 e/Gwh) (1300GWh/a*0,55*32 000e/GWh).
Ydinsähkön hinta on 24 000 e/GWh. Ydinvoimalla vuodessa tuotetun sähkönhinnaksi saadaan 307 200 000 e. Biovoimaloita voidaan rakentaa kuusi, jottei ylitetetä ydinsähkön kustannuksia (307, 2/46,28). Kuluissa jäädään 29,52 milj. e voitolle (307,2-6*46,28).
http://www.et.lut.fi/30_4_Kaak_SuomenEnergiatap_Esitelma.pdf
Kuusi Alholmens Kraftin kaltaista voimalaa maksaisi noin 1,1 mrd e. Sähkönsäästö investointiin jäisi jäljelle 2,1 mrd. e ja sähköä pitäisi säästää 5000 GWh/a. Teollisuudesta löytyy potentiaalia säästää sähköä hankkimalla moottoreihin taajuusmuuttujia ja tehostamalla paperimassan valmistusta. Olisiko mahdollista säästää 5000 GWh/a, jos todella selvitettäisiin piilopotentiaalin suuruus?
http://www.vtt.fi/pro/climtech/material/co2esco.pdf
Uuden 3.2 mrd. e maksavan ydinvoimalan teho on 1600 MW. Ydinvoimalan käyttöajaksi on arvioitu 8000h/a. Vuotuiseksi tuotannoksi saadaan 12800 GWh/a. 182 milj. e maksaneen Alholmens Kraftin biovoimalaitoksen sähköntuotantoteho on 240 MW. Vuotuinen sähkön tuotanto biovoimalaitoksella on 1300 GWh/a. Koko kattilateho on 550 MW.
http://www.tekes.fi/opet/pdf/Alholma_2002.pdf
http://www.pvo.fi/page.asp?notice=1&_item_id=470
Biovoimalaitos käyttää 45 prosenttisesti puuta ja 55 prosenttisesti hiiltä ja turvetta. Biosähkön hinta on 40 000 e GWh ja turpeella ja hiilellä 32 000 e/GWh. Biovoimalaitoksen vuodessa tuottaman sähkönhinnaksi saadaan 46 280 000 e (1300GWh/a*0,45*40 000 e/Gwh) (1300GWh/a*0,55*32 000e/GWh).
Ydinsähkön hinta on 24 000 e/GWh. Ydinvoimalla vuodessa tuotetun sähkönhinnaksi saadaan 307 200 000 e. Biovoimaloita voidaan rakentaa kuusi, jottei ylitetetä ydinsähkön kustannuksia (307, 2/46,28). Kuluissa jäädään 29,52 milj. e voitolle (307,2-6*46,28).
http://www.et.lut.fi/30_4_Kaak_SuomenEnergiatap_Esitelma.pdf
Kuusi Alholmens Kraftin kaltaista voimalaa maksaisi noin 1,1 mrd e. Sähkönsäästö investointiin jäisi jäljelle 2,1 mrd. e ja sähköä pitäisi säästää 5000 GWh/a. Teollisuudesta löytyy potentiaalia säästää sähköä hankkimalla moottoreihin taajuusmuuttujia ja tehostamalla paperimassan valmistusta. Olisiko mahdollista säästää 5000 GWh/a, jos todella selvitettäisiin piilopotentiaalin suuruus?
http://www.vtt.fi/pro/climtech/material/co2esco.pdf
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eikös tuo 45% ole pienempi kuin 55%. Mielestäni kyse on fossiilivoimasta.
Kyseisellä laitoksella on mahdollista ajaa pelkkää bioajoa......
Turpeen tuottama hiilidioksidi sitoutuu uudelleen biomassaan. Turvetta voidaan pitää uusiutuvana ja päästöttömänä energialähteenä, kunnes käyttö ylittää uusiutumisvauhdin ja nielujen sitomiskyvyn.
http://www.vapo.fi/asiakas/vapo/vapowww1.nsf/pages/B56B4103F77033FF4225682E0024E777
http://www.stat.fi/tk/yr/khkaasut_uusin_paastolaskelma.html
Ehkäpä on mahdollista. Sellaista tilannetta ei taida ihan heti tulla, että voitaisiin ajaa 100% biopolttoaineilla, koska saatavuus on aivan liian heikko. Sen sijaan päästökaupan ansiosta kyseinenkin laitos tulee polttamaan turpeen sijaan entistä enemmän hiiltä...
Sehän kivaa. Menisitkö selittämään tuon myös niille tahoille EU:ssa, joiden mielestä turpeen polttaminen tuottaa megajoulea kohden enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilen polttaminen?
Ensi vuoden alusta alkava päästökauppa nimittäin saattaa Suomen turvetuotannon vielä vaikeuksiin...
ps. Nykyinen käyttö ei taida olla lähelläkään uusiutumiskykyä.
Juu. Mikäsiinä kivihiili on hyvä polttoaine... Kyllä siellä on tarkoitus tulevaisuudessa polttaa paljon erinlaisia biopolttoaineitakin.. risutukkeja kantoja,ruokohelpiät..... Mitä turpeeseen tulee niin ei sen poltto täysin lopu. koska se on säätöpolttoaine kyseisessä laitoksessa....
#1 Lisääkö siis turpeen nosto hiilidioksiidin uudelleen sitoutumista enemmän kuin mitä sitä syntyy poltettaessa turvetta?
#2 Vai olisiko niin että sama määrä CO2 sitoutuu riippumatta siitä poltetaanko turvetta vai ei. Voisi jopa miettiä että suo josta nostetaan turvetta ei sido CO2 koska elävä sammal on poistettu.
Jos totuus on #2 niin ilkeämielinen immeinen voisi sanoa että väite "Turpeesta ei kasvihuonekaasuja" on kaikkea muuta kuin totta. Saman filosofian mukaan voisi väittää että kivihiilen poltosta ei synny kasvihuonekaasuja koska turve sitoo sen.
Mieluummin niin että maat joilla on CO2 nieluja voisivat kalliilla rahalla myydä nielukapasiteettia niille onnettomille joilla ei ole omia nieluja eivätkä käytä ydinvoimaa. Kivihiilen ja öljyn poltto olisi täysin kielletty ellei ostaisi saman verran nielukapasiteettia.
Kannattaa myöskin muistaa että CO2 ei ole ainoa saaste joka tulee turpeen poltosta. Samoja keuhkoja tuhoavia ilmansaasteita siitä syntyy kuin muidenkin fossiilisten poltosta.
Virallisesti turve on hitaasti uusiutuva polttoaine. Se lasketaan fossiilisiin polttoaineisiin. Joten esittämistäsi vaihtoehdoista #2 vaihtoehto on lähempänä totuutta.
Tällä hetkellä vasta puolitoista prosenttia suoalasta on turvetuotannossa tai varattu siihen. Kun suosta on kuorittu turve hyötykäyttö ei pääty siihen. Vanhalla suolla aletaan kasvattamaan energiakäyttöön ruokohelveä ja pajua, mikä selviää tutustumalla Vapon sivuihin.
Turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi, jonka tuottamat päästöt sitoutuvat takaisin nieluihin, kuten puun osalta. Jos biopolttoaineiden käytön tuottamat päästöt ylittävät hiilinielujen kyvyn, niin siinä tapauksessa joudutaan turvautumaan päästökauppaan. Luotan energiateollisuuden kykyyn pitää huolta siitä, että niin ei pääse käymään.
Alholmens Kraftin tuottamiin päästöihin pääsee tutustumaan täältä.
http://www.alholmenskraft.com/suomeksi/ahk_ymparisto_01.html
Mistä kivihiili, yms fossiiliset polttoaineet ovat muodostuneet?
Mikäli hatara käsitykseni ei ole ihan väärä, niin eikö se ole jotenkin niin, että kun turvetta on tarpeeksi paksu kerros, niin se alkaa fossiloitumaan...
Muistaakseni turve fossiloituu ensiksi ruskohiileksi, joka taitaa olla samaa kuin nk. "palava kivi"...
Ruskohiilen jäädessä uusien kerrostumien alle, kasvaa sitä puristava paine suuremmaksi... Suurenevan paineen alla ruskohiili tiivistyy hiljalleen mustaksi kivihiileksi...
Jos en väärin muista... Korjatkaa jos olen väärässä...
Mikäli olen lähelläkään totuutta, niin turpeen käyttäminen vähentää hiilen fossiloitumista merkittävästi.
Ja tässä tuleekin turpeen ongelmallisuus, periaatteessa turpeen poltosta ei lasketa tulevan CO2 päästöjä, mutta turpeen polton seurauksena "negatiiviset CO2 päästöt" vähenevät... Ja kuten matematiikan tunneilla joskus opetettiin "miinus-miinus" tarkoittaa "plussaa".
pilaa hyvää juttua. Äskenhän saimme lukea että turve on määritelty uusiutuvaksi. Pakkohan sitä on uskoa jos se kerran on määritelty niin.
Hei! Nyt keksin!
Määritellään öljy ja kivihiili uusiutuviksi. Silloinhan meillä ei olisi mitään ongelmia. Kyllä nekin uudistuvat hitaasti. Määritellään myös että niiden poltosta syntyvä savu on terveellistä biosavua.
Näin on.
Kun otetaan tarpeeksi pitkä aika (yv-vastustajathan tykkäävät pitkästä aikajänteestä) n. 100 milj. vuotta. Niin hups heijaa siinä aikajänteessä kivihiili ja öljy ovat uusiutuvia.
Ja kasvithan tunnetusti käyttävät CO2:sta, joten sehän on itseasiassa ekosysteemille välttämätön ja hyödyllinen biokaasu.
Ihan kiva, mutta kuten jo aikaisemmin totesin, niin voisit mennä kertomaan saman EU:n viranomaisille. Turve lasketaan päästökaupassa kivihiiltä pahemmaksi hiilidioksidipäästöjen aiheuttajaksi.
Uutta Alholmenskraftin kokoluokkaa olevaa bio/turvelaitosta saadaan varmaankin odotella tovi. Markkinatilanne on aivan liian epävarma, että monikaan tuottaja olisi halukas investoimaan. Tietenkin, jos sähkön markkinahinta pomppaa päästökaupan myötä, niin intoa saattaa löytyä. Jyväskylässä on suunnitteilla hieman pienempi laitos (180MW) ja samoin Kuopiossa (140MW). Tuo Kuopion laitos on tosin tainnut olla suunnitteilla jo kymmenisen vuotta...
Turve on fossiilisten polttoaineiden esiaste. Turpeen käyttö estää sitä fossiloitumasta. Turpeen uusiutumisvauhti on 1000 vuotta. Suomessa suot kattavat kolmasosan pinta-alasta, ellen väärin muista. Vajaa puoli prosenttia koko suoalasta on turvetuotannossa. Tieto on laskettu Vapon viimevuoden Varmasti läheltä julkaisun pohjalta. Joten kiertoon kuluu yli 200 vuotta. Tänä aikana turvetta kertyy yli 20 cm.
Väärin laskettu hiilitase. Oletetaan, että hiilinielut ovat -x1. Hiilidioksipäästöt ovat x2.
Eli -x1 X2.
Summalausekkeen tulokseksi olisi toivottavaa saada pienempi tai yhtäsuuri kuin nolla. Muuten joutuu ostamaan kiintiöitä. Annan sinulle tästä hyvästä tehtäväksi laskea hiilitase vuodelta 2002.
Tätä asiaa on yritetty jonkuttaa joitain vuosia komissiolle.
Pystytäänkö teidän mielestänne suodattamaan pienhiukkaset niin hyvin, ettei ole haittaa? Muistuttaisin vielä, että kyseessä on myös yli 7000 työpaikkaa maaseudulla.
jos sitä käyttää vain vähän esiintymiin nähden? Ja vielä parempi jos se työllistää.
Tunnettuja kivihiilivarantoja on sadoiksi vuosiksi ja sen louhinta työllistää erittäin hyvin. Eli ei pitäisi olla mitään ongelmia?
Harrastamasi logiikka toimii ehkä metsän suhteen missä kasvu kiihtyy hakkuun jälkeen. Turvesuon tapauksessa kyseessä on biosfäärin ryöstöviljely.
Mitkään suodattimet eivät pysty suodattamaan niin hyvin että ei ole haittaa. Aina tarvitaan korkeita savupiippuja viemään saasteet pois omilta nurkilta.
"Harrastamasi logiikka toimii ehkä metsän suhteen missä kasvu kiihtyy hakkuun jälkeen."
Metsistä vielä sen verran, että metsät ovat soita huonompi hiilinielu sen takia, että suurin osa metsien "bio-jätteestä" (lahopuu, yms.) lahoaa, ja samalla suurin osa siihen sitoutuneesta hiilestä päätyy takaisin ilmakehään... Ts. metsät ovat lähempänä hiili-neutraalia, kuin hiili-nielua.
Suo sen sijaan on todellinen hiilinielu.
Turpeen polttamisen vaikutukset ilmakehän hiilitasapainolle ovat suurinpiirtein samat kuin fossiilisten poltonkin. Tämä siksi, että turve ei lahoa, vaan fossiloituu... Jos ihminen ei puutu asiaan, niin turpeen sisältämä hiili ei palaa takaisin kiertoon, vaan fossiloituu, ja muuttuu kivihiileksi. Ts. Turpeen sisältämä hiili voidaan laskea jo kierrosta poistuneeksi.
Voi olla, että ympäristön kannalta olisi jopa parempi että käyttäisimme turpeen sijaan kivihiiltä, koska kivihiilen energia tiheys on suurempi. Kuljetus tuotettua kilowattituntia kohden rasittaa ympäristöä vähemmän, tai ainakin siinä tapauksessa, ettei matkojen piteneminen syö tuota etumatkaa...
että kivihiilen louhinta ja pitempi kuljetusmatka syö turpeen edun...
Metsä sitoo hiiltä tietysti vain sen verran mitä siellä on elollista materiaa. Hiilen sitoutuminen loppuu kun metsä lopettaa kasvamisen. Tämä on kuitenkin pois ilmakehästä. Merkittävä osa biosfäärisä olevasta hiilestä on sitoutunut kasveihin. Tärkeätä on että ilmakehän CO2 pitoisuus ei pääse nousemaan. Pitoisuudet pysyvät alhaalla sekä lyhyt että pitkäaikaisvarastojen avulla. Ongelmana viimevuosina on että pitkäaikaisvarastoja on otettu käyttöön enemmän kuin lyhytaikaisvarastoihin ehtii sitoutua.
Onko kenelläkään käsitystä siitä mistä kaikki fossiiliset varastot ovat syntyneet? Oliko aikojen alussa enemmän CO2 kuin happea? Jostainhan kaikki fossiilinen hiili on peräisin. Onko vaarana että jos CO2 otetaan talteen että happi jossain vaiheessa rupeaa loppumaan?
Myrkyllinen ilmakehä. Runsaasti CO2:sta vähän vapaata happea. Nykyiseen elämään verrattuna ko. kaasukehä oli hetkessä tappava.
Kun yhteyttävät kasvit syntyivät, ja niille kehittyi kyky yhteyttää. Niin CO2:sta hiili sitoutui biomassaan ja myrkyllinen kaasu O2 vapautui ilmakehään. Tätä prosessia muuten käytetään hyödynnetään joissakin oikeissakin kasvihuoneissa; sinne pumpataan CO2:sta ja tomaatit, kurkut ja muut kasvit kasvavat paljon paremmin.
Kuitenkin jotkin eliöt joista mekin polveudumme oppivat käyttämään O2:sta. Tämän prosessin ansiosta maaperässä on runsaaasti luonnon kierrosta poistettua hiiltä ja meillä on nykyinen happipitoinen ilmakehä. Nyt kun ihmiskunta käyttää enemmän hiiltä kuin "hiilinielut" sitovat, niin se väistämättä pikkuhiljaa myrkyttää ilmakehäämme kaasukehäksi. Ei sillä ole mitään väliä onko vapautunut CO2:nen lähtöisin turpeesta, öljystä vai puhtaasta hiilestä.
"
POHJOISMAISIA UUTISIA
2004-09-13
Biomassaa lämpövoimalaan
Ruotsissa panostetaan entistä enemmän biomassan käyttöön energianlähteenä. Maan ympäristöministeri Lena Sommestad avaa tänään uuden lämpövoimalan, joka toimii mm. metsätaloudesta peräisin olevalla biopolttoaineella.
Uusiutuva energia on nyt korkeammassa kurssissa kuin koskaan aikaisemmin. Pohjoismaiden ympäristöministerit tekivät Islannissa viime kuussa pitämässään kokouksessa selkoa siitä, miten maat ovat edenneet vaihtoehtoisten energianlähteiden hyödyntämisessä ja lisänneet uusiutuvan energian käyttöä. Varsinkin Ruotsi ja Suomi viittasivat biopolttoaineiden mahdollisuuksiin.
Lena Sommestadin tänään Nynäshamnissa vihkimä uusi lämpövoimala toimii biopolttoaineella. Samalla avataan laitokseen liittyvä 15 kilometrin kaukolämpöverkko. Lämpövoimala pienentää alueen hiilidioksidi- ja rikkipäästöjä.
Voimala on Nynäshamnin kunnan, suomalaisen Fortumin ja Nynäs Refining -yhtiön yhteishanke.
"
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?id=4157
Se tuli takaisin. On kai käynyt GP:n koulutuksessa.
Ydinvoima päätös oli merkittävämpi kuin uskottiin. Euroopan investointipankin varapääjohtajan Sauli Niinistön mukaan ydinvoimatuotannolla pystytään lisäämään Euroopan kilpailukykyä Kiinaa vastaan. Niinistön kommentteja oli saanut kuulla Keskuskauppakamarifoorumissa. Eli joskus kannattaa olla valtavirtaa vastaan.
Onkohan bioenergiasta yksinään ottamaan vastuu koko perusvoimatuotannosta ? Epäilen suuresti. Esim. Suomessa metsä kasvaa noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Siitä poistuu noin 70 miljoonaa kuutiota tällä hetkellä (suhde on ollut suunnilleen sama kymmenisen vuotta). Noin 10 jää biovoimaa varten. Osa siitä on mahdotonta kerätä. Osa tarvitaan myös muuhuun tuotantoon. Laskeppa siitä.
Tämä on totta: Tuuli, vesi ja aurinkovoimassa on ongelmana se ettei niitä ole aina saatavilla. Vesi on sitäpaitsi Euroopassa miltei kokonaisuudessaan jo valjastettu. Suomessa on tosin vielä Vuotos jäljellä, mikä tullaan tarvitsemaan vielä tulevaisuudessa.
Ihan vain ettei tulisi väärää käsitystaä, piti tuo kertoa.