Marokon kauhu
Copu%paste
111158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Marokon Kauhu eli Juutilainen otti siis pitkät Gorassa!
Lukekaapas poijaat "BesseWisser" jalkaväenkenraali Yrjo Keinosen muistelmakirjaa jossa hän kertoo sotataipaleensa alkuajoista ja kovista Goran taisteluista, joissa hän johti osasto Pinnaa.
Siinä kirjassa hän kertoo kuinka Marokon Kauhu PELKÄSI henkensä edestä ja PAKENI hevosella pois kauas taakse jättäen muut selviytymään miten osaavat!
Hyvä veli,
en ole aloittanut ko. keskustelua ja tulin tänne ko. sivun laskurin ohjaamana. Korjaan pahimmat erehdykset.
Goran taisteluissa (Gora saksalainen sukunimi, joka johdetaan puolalaisesta Góran paikannimestä) Keinonen oli siis luutnantti Syvärillä ja kuului kenraali Svensonin muodostamaan Taisteluosasto Juutilaiseen, joka taisteli Syvärin eteläisellä puolella, siis Gorassa.
Taisteluosaston komentaja eli juuri mainitsemasi Juutilainen oli sanonut puhelimitse luutnantti Keinoselle, että jos tulee oikein kova paikka hän tulee kyllä itse taistelemaan henkilökohtaisesti etulinjaan. Keinonen soitti esimiehelleen, siis ko. Taisteluosasto Juutilaisen komentajalle pyytäen tätä tulemaan linjaan, koska se pettää pian ja itse komentaja tuli hevosella sitten erittäin kovassa kranaattisateessa suoraan etulinjaan ja vastaanotti Keinosen tilanne selvityksen.
Tämä oli tilanne.
Vastaanotettuaan Keinosen tilanneselvityksen kapteeni Juutilainen oli tehnyt komentajana johtopäätöksen, että Keinosen komppania kyllä kestää ja palasi takaisin Taisteluosaston komentopaikalle. Tuolloin kranaattien kaliberi oli muuttunut myös suuremmaksi. Tämä Keinosen osasto kesti rintamassa ja komentaja lähetti vielä lisävoimia Keinoselle. Juutilaisen arvio oli oikein. Tilanteen raukeaminen todistaa sen; Keinonen hoiti tehtävänsä, joka hänelle oli asetettu ko. Taisteluosastossa.
Juutilainen siis hoiti tehtävän komentajana täysin oikein, arvioi tilanteen edessä täysin oikein Keinosen tilanneselostuksen vastaanotettuaan ja sovitti toimensa oikean johtopäätöksensä mukaan. Palasi komentopaikalleen.
Keinosen komppania todella kesti ko. asemassa. Juutilainen järjesti myös lisäjoukkoja. Siis kaikki meni niinkuin piti ja Keinonen sai vielä Mannerheim ristin ritariuden, esimiestensä esittämänä.
Varsin erilaisen kuvan antoi, nimimerkillä kirjoittava ystävämme?
Se, että komentaja ei viihdy turhaan kranaattisateessa on hyvin tuttua. Kannattaa lukea mm. Pau Carellin Erämaan Ketut (Die Wüstenfüchse), niin sieltä tulee aina ilmi, että kenraali Rommel poistui kranaattisateesta jo ennenkuin se oli alkanutkaan.
Sivumennen sanoen kannattaisi tutustua asiaan, ennenkuin laukoo puolivillaisia kommentteja. Kirjoittaja ei tule niitä enään oikomaan ja jättää ne omaan "arvoonsa".
Ystävällisin terveisin
- Klasu
Kauhu ei tullut toista kertaa, vaan ilmeisesti piti porukkaa jo vainajana. Lopulta vain kolme miestä oli jäljellä, kun JR 8:n joukot vapauttivat Pinnan paikasta. Taistelupäiväkirja kertoo, että käsky oli ottaa selvää, vieläkö aukko venäläisten rintamassa oli jäljellä ja olihan se. Kauhu oli tätä ennen hypyttänyt Keinosta joka yö partiossa tuhoamistehtävissä. misät Keinonen oli arvellut KAuhun tahtovan majuriksi. Lisäksi Keinonen kertoi Kauhun ampuneen upseeritoveria juovuspäissään jalkaan, kun tämä ei hänen vaatimuksestaan jalkaa siirtänyt. Ammuskelu oli yleistä. Etenkin alaisten taas oli alistuttava olemaan paikallaan, kun Kauhu ampui kännissä korsun sänkyyn alaisen "muotokuvan" eli luoteja lähelle. Keinonen tosin kuuli ronskin vastauken tältä alaiselta, mutta silti meno tuntuu pöyristyttävältä.
Siis kolme miestä jäljellä ja yksi niistä oli Keinonen. Kyllä Klasunkin kannattaisi lukea se Keinosen kirja niin vähän saisi vettä puolivillaisiin karvoihinsa...
"Klasu" odottaa kirjan ilmestymistä helppotajuisena sarjakuvaversiona:)
Taisi olla Kärkijoukkona Syvärille tai -Syvärin yli...
lentäjä Ilmari Juutilainen Marokon kauhun veli?
Kyllä vain, Illu oli Aarne J:n veli.
"Suomen tilanne 1939 N-liittoa vastaan oli vieläpä huonompi kuin Irakin USA:ta vastaan tänään ja silti Suomi säilyi."
Tuo kohta pistää pahasti silmään. Miten voi noin arvioida väärin? Suomihan oli lähes tasavahva Neuvostoliiton kanssa. Vaikkapa yksi ainoa ratkaiseva ero. Amerikkalaiset tiesivät ihan tarkkaan missä jokaikinen irakilainen sotilas oli ja mikä sen aseistus oli. Irakilaisilla ei ollut aavistustakaan...
Suomi oli tasavahva NL:n kanssa???? MITÄ? MILLOIN? KERRO? LÄHES? No, 100000 miestä sinnetänne..
Oli joo, ihan oikeesti.
Herää pahvi, lyö faktat tiskiin ja mieti uudestaan.
Arvostelu runsaine rönsyineen ei ole vakavasti otettavaa materiaalia.
Luulin kirjoittajaa teinipojaksi, mutta sivun lopussa poseeraa aikuinen mies. Mitä ilmeisemmin hän on lukenut liikaa korkkari-tasoista roskaa.
Artikkelin kirjoittaja on ehkä tietämättään ammattilaistasoa, komiikan mestari:)
Taustamusiikki kruunasi lukuhetkeni. Ruhahahah