Stalin kävi puhumassa Tampereella 1917, vai oliko se Helsingissä. Eikö enemmistö kuulijoista tietäneet Tiflisin pankkiryöstöstä eli Jerevanin aukion verilöylystä. Kukaan ei tajunnut minkälainen mies "Koba" oli. Oliko punikkien aines todella näin surkeaa. Ei edes suojeluskunnan tyhmin olisi uskonut entisen pankkirosvon ja hullun murhaaajan lupauksia.
Stalinia ei tunnettu?
ihmetyttää vaan
2469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
http://caliperwake.com/wordpress/wp-content/uploads/2012/03/Young-Stalin-2.jpg
tiedä vieläkään edes sitä, missä hän puhui. Paikalla olleet tiesivät sentään sen verran.
Sinä tiedä edes enää miten peräluukku pyyhitään. Menet venäläiseen tapaan kyykkyyn pytylle. Joidenkin tutkimusten mukaan kykkypaskan jälkeen huonot kognitiiviset taidot omaavan antisosiaalisen luuserin ei tarvitse pyyhkiä.
missä Stalin puhui 1917. Et myöskään tiedä sitä, että hän oli tuohon aikaan melko vähän tunnettu. Salassa pidetyistä rikoksista ei Suomessa voitu tietää.
Sen takia käännät jutun ainoaan hallitsemaasi toimintaan eli ulostamiseen.
puhutaanko nyt samasta ukkelista, joka kuoli koristen kusilammikkoonsa, eikä kukaan auttanut
Kaksi johtavaa Venäjän bolsheviikkia oli Tampereella. He pitivät kokouksen Tampereen työväentalolla jonne tuli tieto Tsaarin salaisen poliisin tulosta. Kokous päätettiin ja Lenin ja Stalin autettiin maan alle. Stalin ja Lenin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa Tampereella.
siis vuonna 1905. Lenin ja Stalin tapasivat silloin Tampereella ensi kerran. Mitään poliisiuhkaa ei ollut.
Podvoiski lähetti punaisille 10 000 kivääriä ja käski venäläisiä joukkoja riisumaan Viipurin suojeluskunnan aseista. Punaisten edustajat olivat myös jatkuvassa yhteydessä Petrogradiin. Selvä maanpetos tarkoituksena liittää Suomi takaisin Venäjään. Rangaistus oli tekojen mukainen.
Kollontai painosti Leniniä. Lenin mitään Suomesta välittänyt. Asejuna lähetettiin vaikka Lenin sitä alunperin vastusti. Mukana lähetettiin myös Eino Rahja. Pietarin suomalainen.
Päätös tuli Leniniltä. Podvoiski ja Dybenko hoitivat sotakomissariaatin Suomeen liittyvät asiat.
Rahja sai myös avukseen eversti Mikhail Svetsnikovin joka oli erotettu useista Venäjän asevoimista.
Rahja oli osallistunut muka ensimmäiseen maailmansotaan lentäjänä. Mikhail Svetsnikov miehitti mm. Kalevan kankaan.
Mannerheimin veroisia Chevalieereja he eivät olleet.
Syylistyi siis maanpetokseen. Tässä nähdään taas venäläisen ja ruotsalaisen ero. Ruotsalaiset tajusi olla tukematta kumpaakaan osapuolta "valtiona", mutta venäläisiltä tällainen ei onnistunut. Sähkeet ja muut toki oli varmasti salaisia vuoteen 1991 asti, mutta korkeiden henkilöiden vierailut eivät. Yhteys Rahjaan olisi pitänyt hoitaa alemman välikäden kautta.
Ruotsi tuki valkoista Suomea lähettämällä kenraali Lindnerin. Joka joutuikin heti alikynteen satakunnassa.
Kato ku ne oli sen verran viisaita että tiesivät mikä "vapaaehtoinen" on. Venäjän orjakansahan ei tuollaista käsitettä juuri tunne.
"Ruotsi tuki valkoista Suomea lähettämällä kenraali Lindnerin. Joka joutuikin heti alikynteen satakunnassa."
Suomalaissyntyinen ratsuväen eversti Ernst Linder tuli vapaaehtoisena Suomeen.
Mannerheim määräsi hänet Satakunnan Ryhmän komentajaksi. Hän valtasi Porin ja Rauman sekä osallistui Tampereen operaatioon.
Sodan lopulla hän Savon Ryhmän komentajana valtasi mm. Haminan ja Kotkan.
Ruotsalainen ammattikenraali Lindner joutui suomalaisten punaisten amatöörisotilaiden lyödyksi.
Enemmistöllä punaisista oli "sotilasasiantuntijoita" apunaan.
Tampereelta tuli kässky vetäytyä Tampereelle. Voitokkaat joukot pullikoi vastaan. Mutta käsky mikä käsky. Eino Rahjalla ei operaatiot olleet misään vaiheessa hallinnassa.
Nooh nooh. Äläpäs vähättely "korkea-arvoisen" toveri Leninin henkivartijan taitoja.
kerran tavanomaista pötyä.
Stalin kävi Helsingissä 27.11. 1917 puhumassa sosialistien puoluekokouksessa kehoittaen liittymään Venäjän kanssa yhdeksi armeijaksi ja luvaten punaisille apua vallankumouksen teossa.
Käytännön seuraamuksiin puhe johti vasta tammikuun lopussa.
Ja mitähän se "apua" imbesillin mielestä konkreettisesti tarkotti. Ei ainakaan lämmintä kättä.
Murhaaja kyllä tunnettiin.
Stalinilla toisaalta oli hämmästyttävä työtahti. Takaisin Siperiasta ja heti töihin Petrogradiin. Petrogradista lyhyeksi ajaksi Suomeen. 1918 jatkuvaa varomista. 1919 Tsaritsynin, Petrogradin ja Permin väliä reissaten. 1920 suoraan Puolan rintamalle. 1921 oman kotimaansa liittäminen paratiisiin. Kyllä Stalin paljon aatteen ja oman valtansa eteen töitä teki. Sitä ei voi kukaan kiistää.