Palstan punahuttuloiden lempiaihe on kiitellä Leniniä Suomen itsenäisyydestä.
Se on kuitenkin myytti. Bolsevikit uskoivat vielä joulukuussa -17 maailmanvallankumoukseen. Suomen työläisten piti ottaa esimerkkiä Venäjästä ja kukistaa porvarit. Nämä eivät vain siihen ryhtyneet, vaan halusivat itsenäisyyden tunnustettavaksi.
Sekä Stalin että Trotski ovat lausunnoissaan viitanneet siihen, että tunnustus oli vain välikappale sosialistisen vallankumouksen käynnistämiseksi.
Saman todistaa Leninin oma kuvaus tapaamisesta Svinhufvudin kanssa.
Todellinen tavoite oli liittää sosialistinen Suomi yhteiseen neuvostovaltioon koko muun entisen Venäjän kanssa. Siis siksi aikaa, kun maailmanvallankumous tapahtuu Euroopassa ja muuallakin.
Se on kuitenkin myytti. Bolsevikit uskoivat vielä joulukuussa -17 maailmanvallankumoukseen. Suomen työläisten piti ottaa esimerkkiä Venäjästä ja kukistaa porvarit. Nämä eivät vain siihen ryhtyneet, vaan halusivat itsenäisyyden tunnustettavaksi.
Sekä Stalin että Trotski ovat lausunnoissaan viitanneet siihen, että tunnustus oli vain välikappale sosialistisen vallankumouksen käynnistämiseksi.
Saman todistaa Leninin oma kuvaus tapaamisesta Svinhufvudin kanssa.
Todellinen tavoite oli liittää sosialistinen Suomi yhteiseen neuvostovaltioon koko muun entisen Venäjän kanssa. Siis siksi aikaa, kun maailmanvallankumous tapahtuu Euroopassa ja muuallakin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Älä vain rupea totuuksia kertomaan. Sitä eivät kaikki kestä.
Puuttuu vain, että vakuuttelet Saksan olleen koko itsenäistymishankkeen takana.
Sehän puolestaan on oikeistolaisten hellimä myytti
Kommari johtajat pakenivat vapaussodan jälkeen Venäjälle rahoineen,ja jättivät joukkonsa.Yleensä johtajat tulee viimeisenä,kapteenikin uppoaa laivan mukana.
Ja hyvittivät tekonsa puolustamalla Petrogradia Judenitsilta.
kehottivat sosialisteja kerran toisensa jälkeen kapinaan. Lopulta punakaarti pantiin liikekannalle Trotskin kehotuksesta 27.1. 18. Asejuna oli tulossa.
Venäjän federaatioon puhui Lenin Tukholman pormestari LIndhagenille tämän käydessä Pietarissa tammikuun -18 puolivälissä.
Tokoin vieraillessa Pietarin neuvostossa 5.2. 18 Zinovjev otti liittymisen puheeksi vieraan yhtyessä käsitykseen. Tokoi viittasi myöhemminkin federaatioon välttämättömyytenä sosialismin toteuttamiselle Suomessa.
luhistuttua Lenin määräsi Puna-armeijan palauttamaan Baltian maat Venäjän yhteyteen. Suomi säästyi, koska oli kiireesti siirtynyt lännen leiriin Mannerheimin johdolla.
Moskovassa perustettu SKP oli kyllä bolsevikkien tuella valmis uuteen aseelliseen kapinaan.
Mielisairas Pohjanmaan kyllä hullu taas kertoilee omiaan. Joku muuten sikalan ja kiljukoneen korjausrahat läsähtäen mäsähti tilille.
Suomi ei uhannut ketään. Tämän Lenin myönsi. Judenits ei saanut täältä minkäänlaista vastakaikua. Asia ei ollut näin Baltian maissa.
valmisteltiin hyökkäystä Pietariin. Se ei kuitenkaan saanut kannatusta Mannerheimin lähipiirin ja melko pienen aktivitijoukon ulkopuolelta kuin ehkä jääkäreistä.
Eduskunnan ja hallituksen enemmistö vastusti Mannerheimin hankkeita.
Hän ei myöskään saanut kannatusta Englannin hallitukselta sotaministeri Churchillia lukuun ottamatta. Tämäkin luopui Englannin päätettyä vetää joukkonsa kotiin syksyllä 1919.
Keskenään riitelevistä valkoisista venäläisitä ei ollut apua. He alkoivat kärsiä tappioita kesästä -19 alkaen, koska olivat täysin länsivaltojen avun varassa.
Faktat ovat suoraan Tuomo Polvisen ja muiden tutkimuksista.
Jospa kumoaisit muutaman tiedon omien lähteidesi varassa?
Taitaa olla höpöpoika taas isoisempien asialla?
yrityksiään vielä presidentin vaalit hävittyäänkin.
Hän yritti painostaa Ståhlbergia, mutta ei onnistunut.
Judenitsin hyökkäyksen bolsevikit torjuivat melko helposti.
Tämä ei saanut apua mistään, koska Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden. Tosin Englannin laivasto pommitti vielä Krontadtia ja upotteli venäläisiä laivoja, mutta ne eivät ratkaisseet mitään.
Britit vetäytyivät loppuvuonna pois, mikä merkitsi bolsevikkihallituksen tunnustamista de facto, vaikka diplomaattisuhteet solmittiin paljon myöhemmin.
Mannerheimin politiikkaa, tosin varovaisemmin. Hänkin halusi Itä-Karjalalle itsemääräämisoikeutta, mutta pyrki siihen neuvotteluteitse.
Tukea ei tullut mistään, joten Tarton rauhassa itäraja jäi ennalleen. Petsamo tosin saatiin.
haukkui suomalaiset kommunistijohtajat sodan jälkeen ilmoittaen, että satojen vuosien ajan tullaan muistamaan laiminlyönti vallankumouksen teossa.
punikit huttulan johdolla surevat päivittäin.