Tietäisikö joku, miksi Voitto Ahonen ei kirjassaan "Jälleenrakennuksen politiikka ja talous, Kaupunkien toipuminen isostavihasta noin vuoteen 1740" mainitse Torniota Suomen kaupunkina?
Sivuilla 67-75 on luettelot Suomen kaupungeista. Luettelossa on 18 kaupunkia, vuonna 1726 väkiluvun mukaan suuruusjärjestyksessä: Turku, Helsinki, Porvoo, Oulu, Vaasa, Hamina, Pori, Rauma, Uusikaupunki, Kokkola, Naantali, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Raahe, Tammisaari, Hämeenlinna ja Kajaani.
Muullakin kirjassa Ahonen mainitsee kaupunkeja olleen tuolloin 18.
Tornio on kuitenkin perustettu jo 1621. Wikipedian ruotsinkielisessä Tornio-artikkelissa kerrotaan, että venäläiset polttivat kaupungin 1700-luvun alussa.
Kuuluiko Tornio 1700-luvun alussa hallinnollisesti johonkin Ruotsin puolen maakuntaan, vai miksei Ahonen mainitse sitä Suomen kaupunkien luetteloissaan?
Sivuilla 67-75 on luettelot Suomen kaupungeista. Luettelossa on 18 kaupunkia, vuonna 1726 väkiluvun mukaan suuruusjärjestyksessä: Turku, Helsinki, Porvoo, Oulu, Vaasa, Hamina, Pori, Rauma, Uusikaupunki, Kokkola, Naantali, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Raahe, Tammisaari, Hämeenlinna ja Kajaani.
Muullakin kirjassa Ahonen mainitsee kaupunkeja olleen tuolloin 18.
Tornio on kuitenkin perustettu jo 1621. Wikipedian ruotsinkielisessä Tornio-artikkelissa kerrotaan, että venäläiset polttivat kaupungin 1700-luvun alussa.
Kuuluiko Tornio 1700-luvun alussa hallinnollisesti johonkin Ruotsin puolen maakuntaan, vai miksei Ahonen mainitse sitä Suomen kaupunkien luetteloissaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja sen mukana Tornio kuului hallinnollisesti Ruotsiin vuoteen 1809. Tai Tornio saattoi kyllä kuulua Västerbottenin lääniin.
Olet oikeassa. Se kuului aluksi Norrlannin lääniin ja myöhemmin läänin pilkkomisen jälkeen Österbottenin lääniin. Vasta vuodesta 1809 lähtien se katsottiin kuuluvaksi Suomeen:
På 1620-talet var hela Norrland, i vilket finska Österbotten också ingick, ett enda län. Detta norrländska storlän delades 1634 i Österbottens län och Västernorrlands län. -- Genom ytterligare en delning 1637-38 skapades Västerbottens --. Bortsett från en tillfällig återförening med Västernorrlands län 1660-64 var länsgränserna oförändrade till freden i Fredrikshamn 1809 då en landremsa öster om Torne älv gick förlorat till Ryssland.
http://www.tacitus.nu/svenskhistoria/land/vasterbotten.htm
Kiitos vastauksesta! Mukavaa pyhän jatkoa!
joskus asiallista palautetta.
Yleensä täällä vihataan asiallisia tekstejä.
Aikoinaan Kun Upp
salan ja Turun piispat vetivät hiippakuntiensa rajoja, tuli
raja kulkemaan Kemijoen ja Kaakamojoen välissä kulkevaan Rajajokeen,
Tämä tapahtui 1347.
Kysymys oli siis kirkollisesta rajasta.
Olitiin kuitenkin samaa valtakuntaa, jonka pääkaupunki oli Tukholma.
Suomella oli aika ajoin oma erillinen asemansa, mutta 1700 l. Se haluttiin
virallisesti nähdä vain joukkona läänejä, tämä johtui pyrkimyksestä
ruotsalaistaa suomalaiset.
On outoa että tuo hiippakuntien raja kummittelee esim. Koulukirjoissa
Suomen ja Ruotsin välisenä rajana, aikalaiset eivät sitä miksikään rajaksi
mieltäneet.
Jos Suomen ja Ruotsin välille haettaisiin maarajaa Ruotsin vallan ajalta,
olisi parempi katsoa missä meni kieliraja, se oli Kalix eli Kainuujoella
Oli ollut siinä jo 1300 l. Alusta jolloin ruotsalaiset alueelle saapuivat.
Suomenkielinen asutus alkaa alueella jo 800 l.
Kieliraja kulki noihin aikoihin paljon etelämpänä, ehkä selvää kielirajaa ei edes ollut, koska oltiin samaa valtakuntaa.
Kieliraja oli 1809 jyrkkä pohjoisessa.
Venäläiset olisivat halunneet rajan nimenomaan Kalixjokeen ja Ruotsalaiset
vaativat sitä Kemijokeen, kompromissina sitten se määrättiin Torniojokeen.
Rajan taakse jäi n.20 000 suomenkielistä.
Kalix eli Kainuunjoki on ollut historiallinen raja pohjoisessa, jo kampakeraa-
misen kulttuurin ( 3300-2000 ekr) rajana, ko. Kulttuurin on ajateltu olleen
kieleltään suomalais-ugrilainen.
Kainuulaisia jotka puhuivat itämerensuomea asui tietenkin huomattavasti
etelämpänä, mutta ruotsalaisten kolonisaatio pysähtyi 1300 l. Kalixjokeen.
Vasta 1800 l. Lopulla käytiin Ruotsissa ruotsalaistamaan suomenkielisiä.
Torniossa asui ruotsinkielisiä virkamiehiä perheineen mutta ympäröivä
alue oli täysin suomenkielinen.
Ei se ihan noin ole, mikäli on uskomista ruotsalaisia tutkimuksia paikkakuntien nimistä ja asutushistoriasta, Suomenkielinen alue on alunperin ulottunut jonnekkin keski-ruotsiin asti, kielenvaihtuminen alkoi jo tanskalaisvallan aikanan 1300 luvulla.
Kalix-joki oli vanhaa kainulais-aluetta, eli pohjanmaata, venäläiset eteni kalixjoelle asti ja sentakia vaativat rajaa sinne, ei sentakia että kieliraja olisi ollut siellä.
Ruotsalaiset taas halusivat laittaa rajan hiippakuntien mukaan, eli Torniojokihan kuului Upsalan alaisuuteen, Kemijoki Turun alaisuuteen, hiippakuntien raja oli siinä välillä Rajajoella.