Tämä kysymys teille jotka olette kasvaneet uskossa ja kestäneet koetuksiakin.
Olen huomannut, että uskovien elämät voivat olla hyvinkin erinlaisia, toiset pääsevät helpolla ja toiset joutuvat paholaisen hyökkäysten kohteeksi todella pahoin. En tarkoita "tavallisia" kiusauksia vaan sellaista lähes yliluonnollista pahan hyökkäämistä.
Miksi siis toiset uskovat saavat elää turvassa ja toiset ovat kuin eturintamalla?
Olen huomannut, että uskovien elämät voivat olla hyvinkin erinlaisia, toiset pääsevät helpolla ja toiset joutuvat paholaisen hyökkäysten kohteeksi todella pahoin. En tarkoita "tavallisia" kiusauksia vaan sellaista lähes yliluonnollista pahan hyökkäämistä.
Miksi siis toiset uskovat saavat elää turvassa ja toiset ovat kuin eturintamalla?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Enpä osaa sanoa, miten pitkälle olen kasvanut uskossa. Tavoite on kasvaa, mutta koen, että uskovan oikea kasvu on kasvua pienemmäksi.
Koetuksia on kyllä ollut ja valitettavasti lankeemuksiakin. Olemme kaikki heikkoja, ja joka luulee seisovansa, katrsokoon, ettei lankea.
Me emme tunne toisten koetuksia emmekä siten ole päteviä vertaamaan omiamme veljien ja sisarten kokemuksiin. Kovin helpolla tuskin pääsee kukaan, joka tahtoo seurata Kristusta. Meidän tulee kuitenkin Raamatun mukaan lohduttaa kakkinaisissa ahdistuksissa olevia sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa. Hän lohduttaa.
Yliluonnollisista vihollisen hyökkäyksistä en tahtoisi puhua. Minusta kaikki vihollisen toiminta on luonnollista seurausta Herran seuraamisesta - tai omasta tottelemattomuudestamme. Jeesus ei luvannut helppoa tietä, mutta yksin sitä ei tarvitse kulkea. Olemme kaikki turvassa hänen hoidossaan.
http://www.youtube.com/watch?v=CO6I4NqsriM&list=PL3FEB91BFDA63EB78
"Jumala lohduttaa" toki se on noinkin. Tavalliset kiusaukset ovat seksuaalisuuteen, rahaan ja pahanpuhumiseen liittyviä. Kuitenkin elämme myös yliluonnollisen maailman rinnalla ja minua ihmetyttää miksi toiset uskovat elävät "tavallsita" elämää ja toisten elämään juurikin tulee näitä yliluonnollisia kokemuksia. Tässä siis ei ole arvottamista. Koetuksissa siis voi olla ihan lihallisia ja sitten oikeasti myös yliluonnollisella tasolla koettelemuksia.
Itseäni häiritsee tämä, että miksi? En näe näissä mitään seurausta, että uskova olisi huonompi uskova kuin toinen jos hänelle tulee vastoinkäymisiä.
Ihmisen elämään kuuluu vastoinkäymisiä, mutta joskus ne ovat kummallisella tasolla jo. Muutenkin hengellisissä kokemuksissa miksi toiset kokevat yliluonnollisia kokemuksia ja toiset eivät?
Syntisiä me olemme ja armon varassa, mutta tämä vain ihmetyttää minua, että miksi?
Jos joku nyt tajuaa mitä tarkoitan niin olisi hyvä kuulla mielipiteitä.
nosto
Minä uskon, että noita hyökkäyksiä voidaan sallia myös tehtävän mukaan. Jos Herra käyttää ja siunaa, on vaara ylpistyä. Saatana myös vihaa kristittyä, jolla on vaha usko ja on aktiivi evankelioimaan.
Jumala ei useinkaan vastaa meidän miksi-kysymyksiimme. Miten siis mekään niihin vastaisimme, varsinkaan tällaisissa asioissa, jotka todella helposti ylittävät kaiken ymmärryksemme. Job:kaan ei saanut oikeastaan minkäänlaista vastausta siihen, minkä takia juuri hän oli joutunut kohtaamaan kaiken sen kammotuksen, minkä Jumala salli saatanan hänelle tehdä.
Tarkoitus ei ehkä olekaan ymmärtää syitä, vaan ottaa kaikki tapahtuvat asiat Jumalan kädestä. Eihän Hänelle kumminkaan mitään vahinkoja tapahdu, eikä mikään pahakaan voi tapahtua Hänen siitä tietämättä. Ehkä näihin tulisikin suhtautua vain tilaisuuksina oppia luottamaan Jumalaan - sitähän me kumminkin täällä olemme opettelemassa.
On olemassa sellainenkin mahdollisuus, että meidän miksi-kysymystemme vastaukset ovat jotain niin meidän käsityskykymme ylittävää, ettemme yksinkertaisesti kykene ymmärtämään niitä, vaikka ne meille kerrottaisiinkin. Siinäkin voi olla syy sille, että niitä ei kerrota.
RE:
218
22.11.2014 22:49.
- jos luet Jobin kirjan ajatuksen kanssa ilman ennakko -opetuksista saamiasi käsityksiä, ehkä löydät sieltä toisenlaisen Jobin, mihin olet tottunut.
Kerropa lisää, mitä tarkoitat?
" Kerropa lisää, mitä tarkoitat? "
Job oli:
- pelkuri
Job 3:
25. Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
Kun ihminen pelkää, hän kadottaa Jumalan näköpiiristään, silloin voidaaan hänen tilaana verrata jumalattoman tilaan.
Sl 10:
24. Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa;...........
Todennäköisesti Job pelkäsi perheensä puolesta, koskapa perheelle tapahtui, mitä tapahtui.
- Omavanhurskas:
Job 23:
10. Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
-ihminen ei itse voi omaa tilaansa arvioida, Jumala on se, joka sanoo, miten on. Tuossa Jobin omavanhurskaus tuli esille.
Luuli tuntevansa Jumalan ja siitä sai Jumalan arvion myöhemmin.
Job 42:
5. Korvakuulolta vain olin sinusta kuullut, mutta nyt on silmäni sinut nähnyt.
- hänellä oli Jumalasta väärä kuva, ennen kuin Jumala opetti häntä
Jobista tehdään saarnoissa synnitön, mutta ketään muuta synnitöntä ei ole ollut, kuin Jeesus.
Jumala nimitti Jobia näin:
Job 39:
34. Niin Herra vastasi Jobille ja sanoi:
35. "Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan? Jumalan syyttäjä vastatkoon tähän!"
- syytti Jumalaa
Tuo jo selittääkin paljon.
Tässä muutama paikka.
Aijaa, tää olikin taas näitä. Aiheetta enempään.
Minusta Jumala luotti Jobiin, koska TUNSI hänet läpikotaisin. Raamatun mukaan kenellekkään ei anneta raskaampaa taakkaa kuin jaksaa kantaa, sillä Jumala ei "luhista" ketään; "suitsevaista kynttilää hän ei sammuta".
Minusta Jobin kirjan 1:mmäisem luvun 1:mmäinen jae on tärkeä. Siinä Jumala kysyy Saatanalta:"Mistäs tulet?" Vastaus:"Maata kiertelemästä!" Jumala:"Oletkos huomioinut MINUN PALVELIJANI Jobin? Ei ole toista hänen vertaistaan!"( Suunnilleen näin) Ja siihenSaatana tarttui; hyvähän hänen on, kun Sinä häntä suojelet mutta jätäpä se, niin hän sinut kieltää! Jumala: " Tee mitä tahdot, mutta henkeä et saa viedä!" Sitten alkoi tulla Jobin postia! Usko ei koskaan horjunut!
Melkein samaa olen nähnyt tapahtuvan vast`ikään silmieni edessä! Usko sen kun lujittuu tässäkin tapauksessa,
Olen samaa mieltä. Jumala varmasti sekä luotti Jobiin, että kaikkitietävänä myös näki/tiesi etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Saatana ei tiennyt, kuten emme me ihmisetkään oikeasti tiedä, mitkä rajamme todella ovat. Jumala tietää. Koko tuon hirveän kärsimyksen päätteeksi Jobin luottamus Jumalaan oli kasvanut entisestään - hän tuli ymmärtämään entistäkin syvemmin paikkansa Jumalan edessä, ja suostui ottamaan sen vastaan sellaisenaan. Tämä on ihmiselle monesti todella vaikea paikka.
Ja yhtäkaikki, olipa Job millainen tahansa tai oppipa tuosta kaikesta mitä tahansa, hän ei kuitenkaan saanut vastauksia miksi-kysymyksiinsä. Jobin, kuten muidenkin ihmisten tehtävänä on oppia luottamaan, että tapahtuipa mitä tahansa, asiat ovat kuitenkin pohjimmiltaan Jumalalla "hallussa".
" Miksi siis toiset uskovat saavat elää turvassa ja toiset ovat kuin eturintamalla? "
- jos sodit asemasotaa, vihollinenkn ei ammu takaisin.
Mutta jos alat puhua ihmisille Jeesuksesta ja kehottaa ihmisiä uskomaan Jumalaan Jeesuksen kautta, niin johan alkaa vihollisen tykkipatterit jyskyttämään takaisn.
Jos paholaisen linnoituksia ei aleta murtamaan, ei sieltäkään taholta tule kutia pollaan.
Varsinkin evankelistat ovat tulilinjalla. Ja saarnamiehet, mikäli eivät ole leipäpappeja.
Jos vain istut kirkkojen / rukoushuoneitten penkeissä tekemättä mitään Jumalan valtkunnan hyväksi, saat olla suunnilleen rauhassa. Mutta jos avaat suusi todistukseen Jeesuksesta tapaamillesi ihmisille, johan alkaa vihollinen naputttamaan osumiaan sinuun.
Ja monestikin ne " kudit " tulee ns. uskovien piireistä, enimmäkseen. Tai paremminkin uskonnollisilta ihmisiltä, joiden sydämeen Jeesus ei ole saanut valtakuntaansa asettaa.