Tshetshenia ja Turkki - työrukkanen ja vasalli
Nykyään Tshetshenia halutaan nähdä alueena, joka urhoollisesti taistelee itsenäisyydestään. Tshetsheniahan oli itsenäinen valtio De Facto vuosina 1991-1994 sekä 1996-1999. Silloin Tshetshenialla oli oma hallitus ja presidentti joiden toiminannalla on ollut surulliset seuraukset ja joiden hintaa mtullaan maksamaan vielä pitkään. Itsenäisyyden aika Tshetsheniassa ei tarjonnut kansalaisille mitään muuta kun kaaosta, köyhyyttä, fundamentalisti-islamilaisten mielivaltaa, verikostoja ja suunnatonta rikollisuutta.
Se, mitä nykyään tapahtuu, muistuttaa pitkälti sitä, minkälainen tilanne oli 1800 –luvun alussa. Turkki oli menettänyt silloin hegemoniansa Mustanmeren alueella ja se janosi kostoa Venäjälle. Kostonsa työrukkasina Turkki käytti Tshetsheeneja.
Harvapa tietää, että Tshetshenia ei koskaan ole mikään itsenäinen valtio ollutkaan (pl. nuo yllämainitut vuodet). Se on ollut lähinnä vuoristoklaanien kansoittama alue jotka usein sotivat myös toisiaan vastaan. Harva tietää myös sitä, että Islam ei itse asiassa ole Tshetsheenien alkuperäinen uskonto. Islamilaiseksi alue muuttui vasta 1800 –luvun puolivälissä, kun Turkki – tarkoituksenaan saada takaisin haltuunsa Mustan- ja Kaspianmeren alueita – käytti tätä käännytystyötään tarkoituksenaan saada islamilaistuneet Tshetsheenit kristillisten Venäläisten ja Georgialaisten kimppuun.
Tämä suunnitelma onnistuikin ja jo ennen Turkin –sotaa Tshetsheenit alkoivat hyökkäämään oman alueensa ulkopuolisiin venäläisiin kaupunkeihin. Myös Turkin sodan aikana, Tshetsheenit hyökkäsivät Venäjän alueille useita kertoja Ison Britannian ja Turkin tukemina. Venäjä ei voinut sietää naapurissaan kansaa, joka uhkaa kristittyjä Kaukasian kansoja, Georgialaisia, Armeeneja ja alueella asuvia Venäläisiä. Siksi Venäjä kävi pitkän ja näännyttävän Kaukasian sotansa Tshetsheenejä vastaan 1860 –luvulla. Kun venäläiset voittivat, Tshetsheenit tunnustivat Tsaarin ja olivat tälle hyvin lojaaleja aina Venäjän vallankumoukseen saakka. Vallankumouksen aikana Bolshevikit ostivat itselleen Tshetsheenien lojaalisuuden lahjoittamalla heille venäläisiä, aiemmin kasakoille kuuluneita alueita ja Tshetsheenit pettivät tsaarin ja menivät bolshevikkien puolelle.
Nykyaikana tilanne on sama. Tshetsheenit hyökkäilevät oman alueensa ulkopuolella ja länsimaat kannattavat heitä siinä. Tällä haetaan sitä tilannetta, että Venäjä vetäytyisi kokonaan Kaukasukselta, jolloin öljystä riippuva Yhdysvallat voisi Turkkia vasallinaan käyttäen työntyä Kaspianmerelle. Azherbaidzhanissa, Georgiassa ja Turkissa Amerikkalaiset jo ovat.
Nykyään Tshetshenia halutaan nähdä alueena, joka urhoollisesti taistelee itsenäisyydestään. Tshetsheniahan oli itsenäinen valtio De Facto vuosina 1991-1994 sekä 1996-1999. Silloin Tshetshenialla oli oma hallitus ja presidentti joiden toiminannalla on ollut surulliset seuraukset ja joiden hintaa mtullaan maksamaan vielä pitkään. Itsenäisyyden aika Tshetsheniassa ei tarjonnut kansalaisille mitään muuta kun kaaosta, köyhyyttä, fundamentalisti-islamilaisten mielivaltaa, verikostoja ja suunnatonta rikollisuutta.
Se, mitä nykyään tapahtuu, muistuttaa pitkälti sitä, minkälainen tilanne oli 1800 –luvun alussa. Turkki oli menettänyt silloin hegemoniansa Mustanmeren alueella ja se janosi kostoa Venäjälle. Kostonsa työrukkasina Turkki käytti Tshetsheeneja.
Harvapa tietää, että Tshetshenia ei koskaan ole mikään itsenäinen valtio ollutkaan (pl. nuo yllämainitut vuodet). Se on ollut lähinnä vuoristoklaanien kansoittama alue jotka usein sotivat myös toisiaan vastaan. Harva tietää myös sitä, että Islam ei itse asiassa ole Tshetsheenien alkuperäinen uskonto. Islamilaiseksi alue muuttui vasta 1800 –luvun puolivälissä, kun Turkki – tarkoituksenaan saada takaisin haltuunsa Mustan- ja Kaspianmeren alueita – käytti tätä käännytystyötään tarkoituksenaan saada islamilaistuneet Tshetsheenit kristillisten Venäläisten ja Georgialaisten kimppuun.
Tämä suunnitelma onnistuikin ja jo ennen Turkin –sotaa Tshetsheenit alkoivat hyökkäämään oman alueensa ulkopuolisiin venäläisiin kaupunkeihin. Myös Turkin sodan aikana, Tshetsheenit hyökkäsivät Venäjän alueille useita kertoja Ison Britannian ja Turkin tukemina. Venäjä ei voinut sietää naapurissaan kansaa, joka uhkaa kristittyjä Kaukasian kansoja, Georgialaisia, Armeeneja ja alueella asuvia Venäläisiä. Siksi Venäjä kävi pitkän ja näännyttävän Kaukasian sotansa Tshetsheenejä vastaan 1860 –luvulla. Kun venäläiset voittivat, Tshetsheenit tunnustivat Tsaarin ja olivat tälle hyvin lojaaleja aina Venäjän vallankumoukseen saakka. Vallankumouksen aikana Bolshevikit ostivat itselleen Tshetsheenien lojaalisuuden lahjoittamalla heille venäläisiä, aiemmin kasakoille kuuluneita alueita ja Tshetsheenit pettivät tsaarin ja menivät bolshevikkien puolelle.
Nykyaikana tilanne on sama. Tshetsheenit hyökkäilevät oman alueensa ulkopuolella ja länsimaat kannattavat heitä siinä. Tällä haetaan sitä tilannetta, että Venäjä vetäytyisi kokonaan Kaukasukselta, jolloin öljystä riippuva Yhdysvallat voisi Turkkia vasallinaan käyttäen työntyä Kaspianmerelle. Azherbaidzhanissa, Georgiassa ja Turkissa Amerikkalaiset jo ovat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.