Michael Newton: Sielujen matka, Sylvia Browne: Kahdessa maailmassa, Peter Richelieu: Sielun matka
Kaikissa kolmessa kirjassa kuvaillaan tuonpuoleista elämää.
Mutta ihmetyttää miksi kuvaukset on niin erilaisia ja joissain kohdin jopa ristiriitaisia keskenään.
Luulisi että samasta asiasta kirjoittavat kertoisivat yhtäpitävästi asioista.
Onko kellään mielipidettä asiasta? Mihin noista uskoisi?
Kaikissa kolmessa kirjassa kuvaillaan tuonpuoleista elämää.
Mutta ihmetyttää miksi kuvaukset on niin erilaisia ja joissain kohdin jopa ristiriitaisia keskenään.
Luulisi että samasta asiasta kirjoittavat kertoisivat yhtäpitävästi asioista.
Onko kellään mielipidettä asiasta? Mihin noista uskoisi?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mielipiteeni on, että näkymät ja kokemukset ovat yksilöllisiä. Siellä ei ole välttämättä juuri sellaista osaltasi mitä kirjassa kuvataan. Kuolemanjälkeinen maailma on vain osittain objektiivista ja suurelta kokemukset ovat subjektiivisia.
Kuolemanjälkeinen maailma on mielen maailmaa, persoonallinen mielesi vaikuttaa siihen mitä näet, mitä luot ja mitä koet siinä maailmassa.
Kun katsot mitä yhdistäviä piirteitä kirjoissa löytyy, saatat päästä jyvälle.
gotenhafen
On mielipiteitä näkyvästä ja näkymättömästä maailmasta.
Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti. 2.Kor 4:18
Molemmat ovat todellisia, toinen vain on katoava siis näkyvä maailma katoaa kerran.
>Kuolemanjälkeinen maailma on mielen maailmaa< se on yhtä todellista kuin tämäkin maailma.
Älä sotke mitään raamattupaskaa tähän, kun oikeat ihmiset keskustelevat.
Vai >raamattupaskaa tähän, kun oikeat ihmiset keskustelevat,> oikaet ihmiset ketkä ovat oikeit,ne jota rienaavat toisia,kuvittelvat olevansa maaiman napa, katsoisivat peilistkä kuka katsoo.
Täällä ei kuvittele muut kuin sinä olevansa maailman napa.
Oletan, että kaikki kolme kertomusta kuvaavat ns. kuolemanrajakokemuksia eli ovat itse kunkin aivojen kehittämiä hallusinaatioita. Kukaan heistä ei ole voinut olla kuollut koskapa ovat pystyneet kirjoittamaan kokemuksistaan. Toinen vaihtoehto on, että kertomukset ovat fiktiivisiä, tehty rahanansaintatarkoituksessa. Älä usko niistä mitään.
Tämä on asiaa. Ihmisen mieli on niin monimutkainen, että se pystyy luomaan mitä tahansa harha-aistimuksia. Näkeehän sen huumeidenkäyttäjistä ja mielisairaista. Puhumattakaan siitä mitä kuolemaisillaan olevat aivot luovat.
Nämä ei ole rajakokemus kirjoja vaan yksi on selvänäkijän kirjoitus, yksi on regressioterapeutin/psygologin kirjoittama ja yhdestä en osaa sanoa mihin sen luokittelisi. Vähän kyllä itsekkin kallistun tuohon rahajuttuun sillä kaksi näistä on amerikkalaisia.
Itse olen lukenut Peter Richeliun Sielun matka, joka on hyvin mielenkiintoinen kuvaus maailmasta, joka suraa aineellista maailmaa. (välitila)
Siis seuraava porras tietoisuuteen, jota ei aina edes tiedosteta tapahtuneeksi.(yksilötapauksia)
Surullista on että tätä me pelkäämme, toisaalta ymmärrettävää, elämmehän fyysisen materian maailmassa.
Erilaiset kertomukset -mikä on totta
Kukaan ei kerro mitään muta kuin minkä on itse kokenut ja ymmärtänyt. Lue viesti aloituksesta tähän, jokainen puhuu siitä minkä on itse kokenut. Erillisenä luettuna ei saattaisi uskoa että he vastaavat siihen mitä sinä kysyit?
lisäksi useimmat kuoleman jälkeiset kuvaukset puhuvat kuinka tietoisuus hakeutuu samoin kokevien pariin joten jokaiselle tuonpuoleiselle avautuu oman "vetovoimansa" mukainen ympäristö
Siis yksilön tietoisuus ei mutu kansainväliseksi kehosta poistuessaan. Yksilöllisyys säilyy jolloin kuvauksetkin ovat välttämättä yksilöllisiä, erilaisia.
www.ultra-lehti.com/kirjat/arv-sielupsykologia.html
Sielupsykologia Dr. Joshua David Stone. 333 s. Kustannus Oy Taivaankaari 25 e. Uusintapainos ilmestynyt 26.4.2011
Tässä yksi tapa ajatella rajatilakokemuksia, edellisten lisäksi
"lisäksi useimmat kuoleman jälkeiset kuvaukset puhuvat kuinka tietoisuus hakeutuu samoin kokevien pariin joten jokaiselle tuonpuoleiselle avautuu oman "vetovoimansa" mukainen ympäristö "
Tuota en tullut aiemmin ajatelleeksi mutta nyt kun sanoit sen niin sehän selittää paljon.
Sillä Newton on psykologi jonka kertomukset ovat hypnoosissa kertoneiden juttujen valossa hyvin "terapiaan" viittaavia kun taas tuon selvänäkijän kertomukset ovat jotenkin tämän maailman toisintoa. Sielun matka-kirja taas käsittelee eri tasoja monipuolisesti. Ja jotenkin ymmärrettävästi.
kiinnostavaa nähdä yhdellä silmäyksellä lähes kaikki käytetyimmät selitykset:
gotenhafen
Kuolemanjälkeinen maailma on mielen maailmaa, persoonallinen mielesi vaikuttaa siihen mitä näet, mitä luot ja mitä koet siinä maailmassa
---------------------------
Minulle kaikki mitä näen on minun näkeykseni? Joitakin on erityisesti opettu, monet olen itse joutunut kokemuksen kautta oppimaan eli uskomaan. Oma kokemus todistaa jotakin joka usein on vaikeasti muille selitettävisä esim. rakastuminen tai sitkeä kiinnostus esim. urheiluun.
Frans II
Oletan, että kaikki kolme kertomusta kuvaavat ns. kuolemanrajakokemuksia eli ovat itse kunkin aivojen kehittämiä hallusinaatioita. Kukaan heistä ei ole voinut olla kuollut koskapa ovat pystyneet kirjoittamaan kokemuksistaan. Toinen vaihtoehto on, että kertomukset ovat fiktiivisiä, tehty rahanansaintatarkoituksessa. Älä usko niistä mitään.
----------------------------------------------
Hallusinaatio on ehdoton selitys esim. niille narkoosista heräääville jotka kertovat yksityiskohtia nukutuksen aikana tapahtuneista yksityiskohtaisista kokemuksista. Minusta se kertoo eniten selittäjien uskosta kuin ihmisen mielen toiminnasta. Onhan monia kokemuksia jotka on todettu paikkansa pitäviksi. Myös havaitaan että kuoleman käsitys joustaa jos ihminen " herää?"
hjkji
Tämä on asiaa. Ihmisen mieli on niin monimutkainen, että se pystyy luomaan mitä tahansa harha-aistimuksia.
-----------------------------------------
Kuin tässäkin. Mikä tahansa selitys on totta jos sillä vain saadaan omaan mailmankuvaan sopiva selitys. Vaaralisinta eli pilkatavaa on ajatella että mieli on kontaktissa toiseen mieleen ilman "tieteen" hyväksymää selitystä.
Myötäeläjä
Itse olen lukenut Peter Richeliun Sielun matka, joka on hyvin mielenkiintoinen kuvaus maailmasta, joka suraa aineellista maailmaa. (välitila)
_--------------------------------------
Tässä on lähinnä omaa käsitystäni oleva ajatus. Persona eli yksilötietoisuus, on välitilassa jonkinaikaa ilmentyäkseen udelleen fyysiseeen muotoon kunnes lopettaa syyllisyyden eli lakkaa pelkäämästä, luopuu karmasta.
"Oletamuksesi on sekä syy että seuraus" Kun olettamuksesi muttuu tiedoksi olet valmis jättämän tämän "tason"
Tieto on minulle helpoin selittää yliaistilliseksi, -"kristustietoisuudeksi". En tyrkytä Raamatun tietämystä mutta rakkaus ja anteeksianto on Luottamuksen avain. Pois syyllisyydestä ja syyttämisestä.
Sielupsykologia on lähellä "lääketieteellistä" ajattelua mielestäni.
Kuolemaa ei ole ja elämä kehoni jättämisen jälkeen on toistaiseksi esillä Ihmeiden Oppikurssi kirjassa. Monissa muissakin kyllä.
Asioilla on minulle se merkitys jonka itse niille annan
Vetovoiman laki tosiaan pätee myös tuonpuoleisessa. Jos uskot kohtaavasi Jeesuksen, todennäköisesti kohtaat hänet. Jos uskot matkaavasi toiseen maailmaan alisen, tuonelan virran kautta, näin tapahtuu. Mikä on värähtelytasosi fyysisessä maailmassa, on sitä myös sielun maailmassa. Eikä mikään taso ole toista huonompi. Kaikki me lopulta yhdistymme lähteeseen, kotiin. Käsitän Jumalan jonkinlaisena tyhjyytenä, puhtaana rakkautena, jonne me kaikki lopulta päädymme. Ainakin hetkeksi...
Aivan, maailmankaikkeushan on valtaisi ja sinne sopii hyvin erilaiset totuudet. Mehän voimme olla kotoisin toisilta planeetoilta, jopa toisilta galakseilta. Sama totuus ei päde kaikkialla. Elämänmuotoja voi olla muitakin kuin vain hiilipohjaisia. Jotkut voivat elää ikuisuuksia kuten eräs meduusalaji tälläkin planeetalla. Mielestäni luonto on järjestänyt meidän kohdallamme hyvin sen minkä ajan täällä olemme. Olisi kauheaa elää ihmisenä satoja vuosia, 70 vuotta riittää aivan mainiosti tällä planeetalla.
Meissä olevat harvinaisemmat alkuaineet ovat peräisin supernovista, olemme siis tavallaan miljardeja vuosia vanhoja. Olemme siis eläneet jo miljardeja vuosia tai ikuisuuden. Ehkä tämä tietoisuutemmekin on ihan yhtä vanha. Nuoruutemme on siis pelkkä illuusio.
'Ikuisuus' on oikea määritelmä, tätä emme pysty käsittelemään järjellä....olemme aina olleet?
Koska olemme nyt aikaan sidottuja....asioita peräkkäin...on melko mahdotonta tajuta ajattomuutta, Olemista?
Ajatusmaailmasi resonoi hyvin kanssani. Suomeksi olen samaa mieltä. Maailmankaikkeus pitää sisällään todellakin kaiken. Osa meistä on tullut muualta, osa on kehittynyt vuosimiljoonien saatossa meristä, kallioista, puista, yhä edelleen matelijoista, nisäkkäistä... Tosin ihminen joutuu minun hatarien muistikuvien sekä vankan uskoni mukaan elämään aika monta elämää ihmisenä. Me olemme tämän planeetan tyhmin laji ja saamme kertausläksyä toinen toisensa perään. Eläin syntyy uudelleen vain rakkaudesta. Silloin, kun tulimme ihmisiksi, unohdimme tämän. Vastaus kiertokulusta irtipääsyynhän on rakkaus. Myötätunto. Rakkaus.