Pitää vaan luopuu sosiaalisesta elämästään eli kavereista, baareista, ei saa tilata lehtiä, ei saa harrastaa mitään, pitää kulkee fillarilla tai kävellen, ei saa käydä kahviloissa kavereiden kanssa, ei saa ostaa alkoholia, ei saa käydä tapahtumissa jotka maksaa, ei saa ostaa hienoja vaatteita, ainoastaan kirpputori tavaraa, ei saa soitaa puhelimella. Pitää sii olla vaan kotona ja tyytyä siihen mitä on ja minä olen luopunut lähes kaikesta eli kyllä se toimeentulotuki riittää siihen ruokaan mikä on tärkeintä.
Kyllä ne rahat riittää
köyhä mies.
8112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siihen se on tarkoitettukin, hauskan pitoon hankit rahat jostain muualta :)
Tuon kun saat menemään läpi muille toimeentulotuella eläville, niin päästään paljosta kurjuudesta. Kumma ettei se nimi TOIMEENTULOtuki kerro kaikille tarpeeksi. Se ei ole kerskakulutustuki.
Tosin kavereista ei tarvitse luopua. Ne eivät maksa mitään.
Monet hyvät asiat elämässä ovat onneksi aivan tai lähes ilmaisia. Tässä muutamia esimerkkejä: luonto ja luonnossa liikkuminen, lukeminen, musiikin kuuntelu, ystävien ja sukulaisten tapaaminen, vapaaehtoistyö.
Kirjasto on todellinen aarreaitta: siellä voi lukea lehdet ja käyttää tietokonetta sekä lainata kirjoja. Lehdistä voi etsiä tietoa myös ilmaistapahtumista.
On selvää, että jos töitä ei ole, on luovuttava monesta rahanmenosta. Toisaalta silloin on runsain määrin vapaa-aikaa, josta voi nauttia monin tavoin.
Aivan, ei mullekkaan tule lehtiä, ei ole puhelinta, ei lapsillakaan ole lehtiä ei puhelinta, ei kavereita, ei pyöriä.
En ole ostanut lääkkeitä moneen kuukauteen, emme syö hedelmiä, emme vihanneksia. Emme käy missään, meillä ei käy ketään.
Kaurapuuroa ja kaurapuuroa ja kaurapuuroa, siinä meidän päivän lounaat aamiaiset ym.
Ottakaa yhteyttä sosiaalitoimistoon. Sieltä kyllä avustetaan lääkkeiden hankinnassa, ja jopa lasten urheiluvälineiden.
Parhaillaankin omenat, päärynät ja ananakset ovat euron tarjouksessa. Täytyyhän lapsilisistä liietä lapsille sen hintainen hedelmä silloin tällöin. Peruna on halpaa vaihtelua ruokapöytäänne, kananmunat 10 senttiä kappale. Pyöriä kannattaa etsiä kirpputoreilta, poliisin huutokaupasta, huutonetistä jne. Joskus kun taloyhtiön pyörävarastoa siivotaan, sieltä kuljetetaan tarpeettomaksi jääneitä pyöriä roskiin. Niitäkin kannattaa kysellä.
Teidän on syytä ruveta pitämään kirjaa siitä, mihin rahanne oikein hupenevat.
Miten niin pitää luopua sosiaalisesta elämästä?? Ei minun sosiaaliseen elämään ole juuri rahaa tarvittu. Aikoinaan käytin kirjastoa hyvinkin paljon, lukusalissa tapaa hyvinkin paljon erilaisia ihmisiä. Nuorempana olin myös ehdokkaana kunnallisvaaleissa ja seurakunnan kirkollisvaaleissa. Oli monet kokoukset ja tilaisuudet, ei maksanut juuri mitään, ainoastaan, että vaivautui paikalle. Valtuustoihin en päässyt, mutta lautakuntapaikka tuli 8 vuoden ajaksi ja niistä maksettiin vielä kokouspalkkiotkin, sekä eläke.
Vielä nykyäänkin käyn erilaisissa kokouksissa ja yleisölle vapaissa tilaisuuksissa, niissä tapaa paljon ihmisiä ja tulee tuttuja. Lasten koulunkäyntiin liittyviin tilaisuuksiin osallistumme ahkerasti ja tapaamme muita vanhempia. Lasten harrastukset ovat tietysti hieman ongelma, kun aina ei tahdo löytyä rahaa, mutta olemme vaihtaneet omalla työllä mm. ratsastustunteja lapsillemme ja kuljetamme porukalla lapsia ratsastustunneille. Kesällä käydään paljon uimassa läheisellä uimarannalla, lapset näkevät koulukavereitaan. Pyydämme aika usein lasten koulukavereita kotiimme lapsiemme kanssa leikkimään ja pelaamaan, tästä on paljon iloa ja lasten vanhemmat tulevat monasti meille iltakylään, kun hakevat lapsiaan kotiin. Ei siitä nyt niin paljoa kustannuksia tule, jos tekee lapsille makaroonilaatikon ruuaksi ja joskus siitä saavat vielä lasten vanhemmatkin syödäkseen ja juomme kahvit taikka teet porukalla, leivotaan joku piirakka siihen tarjottavaksi. Muutamalla eurolla saa tarjottavat pöytään ja on paljon halvempaa, jos lähtisimme johonkin baariin taikka kippolaan katselemaan kavereita.
Vastaavasti meidän lapset ovat kavereidensa luonna.
Olemme liittyneet pariin kolmeen yhdistykseen perhejäseneksi ja pääsemme näiden yhdistysten kautta melkoisen vilkkaaseen sosiaaliseen elämään ja retkille lasten kanssa. Autamme näitä yhdistyksiä vielä kesäleirien järjestämisessä mm. meille ylimääräisiä perunoita viedään kuorittuina leirille ruokatarpeiksi. Kasvatamme omassa puutarhassa perunaa ja sitä tulee aika runsaasti joinakin vuosina.
Tarkalla taloudenpidolla saamme vielä veronpalautusta joulukuun alussa, jonka sijoitamme yleensä halpoihin lentolippuihin ja matkustamme koko perheen voimin halvimpaan mahdolliseen maahan mahdollisimman kauas. Pitkillä lennoilla yleensä tutustumme johonkin toiseen perheeseen ja voidaan pitää yhteyttä vaikka facebookin välityksellä, viimeksi tutustuimme yhteen hollantilaiseen perheeseen Intiassa. Lapsille tämä on todella kehittävää, tulee kielitaitoa ja sosiaaliset taidot kehittyvät.
Minun mielestäni on aika paljon itsestä kiinni sosiaalinen elämä, ei niinkään rahasta!
Vaikka tuolla aiemmin toin ilmi olevani kanssasi samaa mieltä, käännän nyt kelkkani ja otan huomioon poikkeuksellisen ikävät ihmiset, jotka joutuvat levittelemään rahaa ympäriinsä jotta joku olisi kanssaan tekemisissä. Niille ne pinnalliset, ahneuteen perustuvat tuttavuuden ovat sosiaalisen elämän henki ja sielu
Niin se onkin sitten toinen porukka, kun lähtee ostelemaan ystävyyttä. Me taas ei oikein sitä harrasteta, eli homman täytyy perustua johonkin muuhun. Ollaan pystytty luomaan sosiaalinen verkosto, jossa mm. lasten vanhemmilla on yhteistoimintaa. Pyrkimys on, ettei yhdelle perheelle koidu pelkästään kustannuksia ja aika hyvin siinä on onnistuttu. Säästöä tulee kaikille, kun lapsia ei tarvitse kuljetella harrastuksiin kukin erikseen.
Meillä on muutakin yhteistoimintaa tämän sosiaalisen verkoston myötä, ostamme yhdessä isoissa erissä tehtaalta suoraan mm. wc-paperia ja pesuaineita. Tästä hyötyvät kaikki, koska rahaa säästyy. Säästyneellä rahalla kukin voi tehdä mitä haluaa.
Lastenvaatteet ja harrastusvälineet kiertävät myös tässä porukassa varsin hyvin, mekään ei olla ostettu kuin yhdet uudet luistimet lapsille, kun porukasta on löytynyt käytettyjä luistimia. Polkupyöriä on kierrätetty, yhden uuden pyörän ostimme Biltemasta ja yhden käytetyn Helkaman liikkeestä, muut pyörät on kierrätetty porukassa.
Kyllä rahaa saa helposti kylvettyä maailmaan, mutta vähälläkin rahalla selviää ja sosiaalinen elämä säilyy.