Taivasten valtakunnalla viitataan kausaalitasoon ja varsinaisiin henkisiin maailmoihin. Kokemukseni on sisäistymisestä meditaation kautta kiinteästi fyysiseen kehoon, solujen sisälle ja lopulta atomien sisälle. Matka jatkuu alkeishiukkastasolla, tuntuma fyysisestä kehosta on kuitenkin koko ajan vahva.
Alkeishiukkastaso koetaan kirkkaana seesteisenä kaikenläpäisevänä tietoisuutena, hiljaisuutena. Ja äärettömyyden kaltaisena, missä ei voi sanoa, missä minän lopullinen raja on. Minä koetaan rajattoman kaltaisena.
Esitän hypoteesin kaltaisen väitteen, että Higgsin kenttä on kausaalitason kenttä. Tuo kenttä läpäisee koko universumin fyysikkojen mukaan. Kausaalitason Higgsin kenttä antaa massan meidän kehoillemme ja kaikille hiukkasille.
Kun tunkeudumme tarkkaavaisesti kehomme sisälle alkeishiukkasmaailmaan, törmäämme taivasten valtakuntaan. Se ei ole jossain kaukana, vaan siellä missä minä olen.
Se koetaan intensiivisenä laajentuneena ja kirkkaana tietoisuutena, joka on avaruuden kaltainen ja läpäisee kaiken. Tämä on subjektiivinen kokemus, joka on samalla kuvaus Higgsin kentästä.
Näin sanovat tulevaisuuden ihmisetkin käsittääkseni, sillä tulevaisuudessa tällainen tiede korvaa nykyiset arkaaiset uskonnot. Arkaaiset uskonnot eivät ole kokonaan pötyä, mutta tieteen havaitsemme täydellisemmäksi kuvaukseksi olemuksestamme ja maailmastamme.
Tulevaisuudessa psykologia ja fysiikka yhdistetään.
Kuoltuaan ihminen pääsee tiiviimpien tasojen kautta matkattuaan kausaalimaailmaan hetkeksi. Sisäistymme atomien sisälle, mutta subjektiivinen kokemuksemme on asteittainen tietoisuuden laajeneminen avaruuteen.
Kausaalimaailmassa 1 vuosi on teidän n. 1000 vuotta. Silmänräpäyksessä ehditään kokea hyvin paljon. Kausaalitason ajattelu on välähdyksenomaista: Stroke of insight - hetkessä havainnointi. Kausaalimaailmassa subjektiosta on tulossa objektiota.
Alkeishiukkastaso koetaan kirkkaana seesteisenä kaikenläpäisevänä tietoisuutena, hiljaisuutena. Ja äärettömyyden kaltaisena, missä ei voi sanoa, missä minän lopullinen raja on. Minä koetaan rajattoman kaltaisena.
Esitän hypoteesin kaltaisen väitteen, että Higgsin kenttä on kausaalitason kenttä. Tuo kenttä läpäisee koko universumin fyysikkojen mukaan. Kausaalitason Higgsin kenttä antaa massan meidän kehoillemme ja kaikille hiukkasille.
Kun tunkeudumme tarkkaavaisesti kehomme sisälle alkeishiukkasmaailmaan, törmäämme taivasten valtakuntaan. Se ei ole jossain kaukana, vaan siellä missä minä olen.
Se koetaan intensiivisenä laajentuneena ja kirkkaana tietoisuutena, joka on avaruuden kaltainen ja läpäisee kaiken. Tämä on subjektiivinen kokemus, joka on samalla kuvaus Higgsin kentästä.
Näin sanovat tulevaisuuden ihmisetkin käsittääkseni, sillä tulevaisuudessa tällainen tiede korvaa nykyiset arkaaiset uskonnot. Arkaaiset uskonnot eivät ole kokonaan pötyä, mutta tieteen havaitsemme täydellisemmäksi kuvaukseksi olemuksestamme ja maailmastamme.
Tulevaisuudessa psykologia ja fysiikka yhdistetään.
Kuoltuaan ihminen pääsee tiiviimpien tasojen kautta matkattuaan kausaalimaailmaan hetkeksi. Sisäistymme atomien sisälle, mutta subjektiivinen kokemuksemme on asteittainen tietoisuuden laajeneminen avaruuteen.
Kausaalimaailmassa 1 vuosi on teidän n. 1000 vuotta. Silmänräpäyksessä ehditään kokea hyvin paljon. Kausaalitason ajattelu on välähdyksenomaista: Stroke of insight - hetkessä havainnointi. Kausaalimaailmassa subjektiosta on tulossa objektiota.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Se ei ole jossain kaukana, vaan siellä missä minä olen."
Tässä viittaan siihen, että kaikilla on sama "minä olen". Sinun minä olen ja minun olen ja kaikkien minä olen.
Oikeasti "minä olen" on vain viite. "Minä olemisessa ei sanota minä olen, koska tavallista minäntunnetta ei ole. On oleminen.
Higgsin kenttä on materiaalisen maailman olemassaolemisen oletettu lähdekenttä eli siis on 'jotain' josta hiukkaset (ovat energiaa 'hidastettuna'!) saavat alkunsa. Meissä ihmisissä on kuitenkin jotain tärkeämpää ja ensisijaista kuin materia eli siis myös kehomme ja sen "Higgsin kentästä muodostuneet" solumme eli tämän kaiken materiaalisten olemismuotojen taustalla vaikuttamassa oleva ikuinen Tietoisuus (=Supertietoisuus). Tietojeni mukaan Kausaalitaso on Supertietoisuuden "kotitaso". Siellä ei ole mitään meidän käsityksemme mukaista materiaa missään muodossa, vaan kaikki on 'tietoisuutta'.
Mutta lyhyesti; oman käsitykseni mukaan juuri tämä 'tietoisuus' eli meissä kaikissa yleensä tällä olemisen tasollamme piilevänä (tiedostamme siitä vain minimaalisen yksilötasoisen osan) toimiva Kausaalitason Supertietoisuus on se Jeshuan opetuksissa mainittu "Jumalan valtakunta sisällämme". Mitään muuta todellista ei ole olemassakaan...missään...minään aineena eikä Higgsin kenttänäkään....
On tutkittu selvänäköisesti, että kvarkit ovat astraalitason raskaimpia hiukkasia. Tästä olen edelleen johtanut eteenpäin, että Higgsin bosonihiukkanen on kausaalitason materiahiukkanen.
Ei haittaa, vaikka kvarkkeja ei esiinny vapaana, ns. vapaiden kvarkkien puute. Kvarkit näyttävät vapailta astraalitasolla, eli kvarkkien ja sitä hienompien hiukkasten maailmassa.
Kyse on ideasta, jota voisi tutkia eteenpäin. Kausaalitasolla on todellakin materiaa, ja tätä materiaa sanotaan tietoisuudeksi.
Niin ja tuo oli vastaus Brinan tuomaan kommenttiin.
Mitä säädettävää aloitusideassa on?
Tämä ainakin:
Voisi säätää tuon tason, eli onko kyseessä kausaalitaso vai Logoksen taso vai mikä? Kausaalitaso ei ole korkein taso lähimainkaan, se on materiaalisen ja materiattoman henkimaailman välinen "Brahman" taso (alempi unen jumaluus).
Ja millä tasolla on Higgsin kenttä?
Ja vielä... mitä materiankaltaista on buddhisella tasolla tai nirvaanisella tasolla, kun siellä kerran voidaan olla? Samaa substanssia, jota sanomme tietoisuudeksi, vähän erilailla laadutettuna. Buddhinen taso on vielä korkeampi taso kuin kausaalitaso.
Ovatko ne ylipäänsä lukijalle olemassaolevia tasoja?
Käsittääkseni henkisissä maailmoissa pitää ottaa huomioon myös laatu, ei pelkästään määrä ja hiukkasten hienousaste. Henkiset maailmat ovat laatujen maailmoja, vaikka onhan laatuja alemmissakin maailmoissa.
Laadut läpäisevät kaikki maailmat tullen henkisyydestä käsin meidän maailmaamme. Näin koen. OIkea rakkaus ei synny materian maailmassa, vetovoima kyllä joka on materiaalinen duaalinen rakkaus (gravitaatio ja polaarisuuksien välinen vetovoima).
Säätämiseen menee tuhansia vuosia, sen voi arvata. Tiede ei tule mitään tällaista vielä hyvöksymään tässä vaiheessa, ei lähimainkaan. Kunhan aloitellaan ideointia.
Tarkoitta sitä mitä sanassa on kirjoitettu !
"Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!
Tästä lähtien Jeesus julisti: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!"
Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
Kuulija1.
Raamatusta löytyy sen aikaisten tutkijoiden sanoja, jotka ovat kokeneet jotain samaan suuntaan. Raamattua en pysty kumoamaan, olen sellainen hassu heppu. Voin vain täydentää.
Raamattuun on kirjoitettu näitä samoja juttuja enempi hurmoshenkisesti, ja ikäänkuin se olisi lopullinen totuus.
Kirjallinen totuus kuitenkin muuntuu sitä mukaa kuin uutta teoriaa tehdään.
Nykyaikana olisi tarkoitus tehdä jutuista uusi rauhallinen versio.
Jumalia luonnollisesti teorioiden lopullisemmissa versioissa ei tulla mainitsemaan, niiden korvike on sana "kenttä", (higgsin kenttä, sähkömagneettinen kenttä, ym.)