Onko totta, että ev.lut kirkon kirkkolaki on vielä tänäpäivänä osa Suomenvaltionlakikirjaa? Eikös Suomessa pitänyt olla uskonnonvapaus?
Jos kirkkolaki on osa lakikirjaa, niin sehän on puhdasta teokratiaa!
Jos kirkkolaki on osa lakikirjaa, niin sehän on puhdasta teokratiaa!
Vastaukset 17
Vanhimmat
ADRESSI VALTION JA KIRKON EROTTAMISEKSI
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/info/valtio.html
Ei ole olemassa mitään Suomenvaltionlakikirjaa.
Eikö Suomessa ole sellainen iso kirja, johon on koottu kaikki lainsäädäntö. Näissä kirjoissa ev.lut. kirkon kirkkolaki on osana. Ja se ei todellakaan kuulu sinne!
Kyllä on, mutta siihen ei ole koottu koko lainsäädäntöäIso Kirja on Lakimiesliiton kustantama.
Uusi uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.8.2003. Se korvaa vuodelta 1922 peräisin olevan uskonnonvapauslain. Eduskunta hyväksyi uuden lain 11.2.2003. Tasavallan presidentti vahvisti sen 6.6.2003.
Uskonnonvapaus on perustuslain mukainen perusoikeus. Siihen kuuluu oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Sinulla on vapaus olla kuulumatta mihinkään.
Sinulla on vapaus olla kuulumatta mihinkään.
Sinulla on vapaus olla kuulumatta mihinkään.
Mutta miksi kirkkolaki on muun lainsäädännön seassa?
Jos Suomessa olisi todellinen uskonnonvapaus, niin kaikkia uskontoja ja vakaumuksia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.
Kirkkonlain erityisasema muiden yhdistysten sääntöihin nähden luokkaa tasa-arvoa.
kirkkoon kuulumattomatkin henkilöt tukevat uskonnonopetusta ja pappiskoulutusta verorahoillaan. Muistetaan myös yhteisövero.
RYHDY POLIITIKOKSI, TURHAAN VALITAT KESKUSTELUPALSTALLA. SE EI MUUTA MITÄÄN. TÄHTÄÄ SEURAAVIIN EDUSKUNTAVAALEIHIN. RYHDY KAKSANEDUSTAJAKSI,
löytyy kaikkia yhteisöjä koskevia säädöksiä, myös kirkkoja. Mitään erityistä Ev.lut. kirkkolakia ei kuitenkaan ole olemassakaan. Ei myöskään ortodoksista kirkkolakia.
Ainakin, jos hakee finlex.fi:sta hakusanalla kirkkolaki, niin tulee vastaukseksi laki" Kirkkolaki 26.11.1993/1054 Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle seuraava kirkkolaki:"
Jos tämä ei ole kirkkolaki, niin mikä sitten.
Säädöskokoelmassa ei todellakaan ole kaikkien yhteisöjen omia lakeja ja sääntö, mikä kirkkolaki loppujen lopuksi on.
On todella erikoista, että esim. SPR:llä ei ole omaa lakia, onhan se hyvin tärkeä toimija Suomessa.
Kyllä olet oikeassa. Suomessa on nimenomaan voimassa uskonnonvapauslaki ja kirkkolaki ja nämä löytyvät suomen laki kirja toisesta osasta,
eli Suomen Laki II. Ja/tai hakusanalla kirkkolaki se myös löytyy kyllä netistäkin.
Lisään, se on kohdassa E Kirkko-oikeus
E-kirjaimen väärikäyttö on tuomittavaa. Lisäksi..
Olen nähnyt puhelinluettelossa kirkollisia numeroita. Eläkkeellä oleva pastori pitää autoaan samalla parkkipaikalla kun minä. Radiosta tulee hetkisen uskonnollista musiikkia kun olen vaihtamassa asemaa. Kadulla on tänäkin vuonna kävellyt pappi varustettuna julkeasti uskonnollisilla tunnusmerkeillä. Tilanne on käymässä sietämättömäksi. Ja sitten vielä tuo E-kirjain.
Sanoppa muuta, huh hei ja heikun kei ja sitten tuo
näkymätön silmävoide sekä watch Wau hau hau: e,-7
Jos kirkkolaki on osa lakikirjaa, niin sehän on puhdasta teokratiaa!
Ergonomia tarkoittaa varmasti samaa asiaa.
Ei ei, kyllä se on tuota monologiaa !
Vanha valtio-oppi voisi sivistää näissä valtiomuodon ja virallisten uskonto-muotojen asioissa. Ja toinen on laillisuus periaatteet.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on määritelty valtakunnan yleisessä lainsäädännössä.
Kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa, jonka eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä säätää. Kirkon hallinnosta säädetään vielä tarkemmin erillisessä kirkkojärjestyksessä, jossa annetaan määräyksiä myös kirkon toiminnasta. Kirkkojärjestyksen antaa kirkolliskokous.
Eduskunta ei voi ilman kirkolliskokouksen aloitetta säätää uutta kirkkolakia eikä muuttaa voimassa olevaa. Lakia säädettäessä se ei liioin voi poiketa kirkolliskokouksen esityksistä. Se voi vain hyväksyä tai hylätä ne. Ainoastaan asiasisältöön vaikuttamattomat teknisluonteiset tarkistukset ovat mahdollisia.
Vuonna 1994 kumottiin valtiopäiväjärjestyksessä ollut säännös, jonka mukaan vain kirkon jäsenet saivat osallistua kirkkolakia ja seurakuntien kirkollisia oloja koskevien asioiden käsittelyyn.
Nykyinen kirkkolaki astui voimaan vuoden 1994 alusta. Uuden lain myötä kirkko on itsenäisempi valtiovallasta kuin aiemmin. Uusi kirkkolaki on jaettu kolmia kirkkolakiin, kirkkojärjestykseen ja kirkon vaalijärjestykseen. Kirkon toimintaa ja hallinnon yksityiskohtia koskevat säännökset siirrettiin kirkko- ja vaalijärjestyksiin. Uudistus merkitsi, että kirkolliskokous pystyy ohjaamaan kirkon toimintaa ilman hidasta kirkkolain säätämisjärjestystä eduskuntakäsittelyineen. Kirkolliskokouksessa kirkkolain muutokset vaativat kolmen neljäsosan enemmistön.
(9/99 mo)
Kirkkolaki Internetissä