Rakas Jeesus!
Ilmesty seuraahan 24 tunnin aikana minulle ja näytä että olet totta. Olen uskonkriisissä, ja vaarassa menettää lopullisesti uskoni Jumalaan. Pyydän siis sinua mitä nöyrimmin... pelasta syntinen palvelijasi ja ilmesty minulle edes hetkeksi. Välitäthän minusta nyt hätäni hetkellä edes sen verran, jooko?
Aamen.
Ilmesty seuraahan 24 tunnin aikana minulle ja näytä että olet totta. Olen uskonkriisissä, ja vaarassa menettää lopullisesti uskoni Jumalaan. Pyydän siis sinua mitä nöyrimmin... pelasta syntinen palvelijasi ja ilmesty minulle edes hetkeksi. Välitäthän minusta nyt hätäni hetkellä edes sen verran, jooko?
Aamen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Uskoa joskus koetellaan. Onneksi se usko ja pelastus ei ole tunteista kiinni. Jeesus on uskollinen vaikka uskomme ja tunteemme horjuvat. Muistetaan rukouksin.
Miksi et Jeesus auta? Minua pelottaa...
Pelottaako sinua että joudut kadotukseen jos menetät uskosi?
Jeesus ilmestyy nykyään tavallisimmin paahtoleipiin.
Hanki paahtoleipiä ja ala paahtaa niitä rukoiltuasi ensin ilmestystä. Jollei itse Jeesus kerkiä ilmestymään, niin hänen sijastaan voit ennemmin tai myöhemmin kohdata paahtoleivässä serafin tai arkkienkelin. Hyviä nekin ovat vahvistamaan uskoasi.
"Jeesus ilmestyy nykyään tavallisimmin paahtoleipiin."
En ymmärrä sitä, miksi joillakin niistä, jotka eivät itse usko, on kuitenkin tarve tulla puhumaan hölynpölyä uskonnollisaiheisille palstoille, kun uskomattomia varten on erikseen omat palstansa kuten esimerkiksi Ateismipalsta, jonne voi mennä puhumaan vaikkapa paahtoleivistä, jos suinkin vain haluaa.
Ikävää ettet edelleenkään siedä tosiasioita.
Jos yhtään seuraat uutisia, niin aina silloin tällöin uutisoidaan Jeesuksen näkyneen paahtoleivässä, joskus toki muissakin objekteissa.
On selvää, että Jeesuksen kohtaaminen vaikka vain paahtoleivässä on normaalille uskovaiselle puhutteleva kokemus ja parhaimmillaan jopa uskoa elvyttävä. Pystytkö sinä ohittamaan välinpitämättömästi ristiinnaulitun kuvan kirkossa? Entä jos sama kuva-aihe selvästi näkyisi aamupuurosi pinnassa tai mitä sitten syötkin?
Ymmärrät uskomista ja normaaleja uskovaisia monesti huonommin kuin minä. Itseesi ja omiin loukkaantumisiisi täysin keskittyneenä et osaa asettua toisen ihmisen asemaan etkä ajatella asioita hänen kannaltaan.
Lisäksi on tosiasia, ettei Jeesus todellakaan ilmesty nykyään kuin paahtoleivissä ja sen tapaisissa.
Edelleen, paitsi Jeesuksen myös Neitsyt Marian ilmestykset ovat herättäneet julkista huomiota.
"Suomessa on raportoitu Marian ilmestyneen eräälle suntiolle ladon seinään Hämeenlinnassa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marian_ilmestys
Kenraurivalistaja voisi nimensä mukaisesti valistaa kantaureja niitä käsittelevillä palstoilla ja jättää uskonnolliset palstat rauhaan. Sana kentauri tarkoitti alkuaan thessalialaiseen julmaan heimoon kuuluvaa, hirviötä. Kentauri- eli hirviöpalstat ovat erikseen ja uskonnollisaiheiset palstat erikseen.
Kun olet jälleen kerran noin tietämätön, niin katson velvollisuudekseni valistaa sinua.
Kentaurit liittyvät kyllä uskontoon. Lainaan wikipediaa:
"... kentaurien syntyhistoria ulottuu Thessaliassa asuvien lapiittien kuningas Iksioniin (eräiden myyttien mukaan itsensä sodanjumala Areen poika), joka oli naima-aikeissa ja hyvien tapojen mukaisesti lupasi morsiamensa apelle lahjoja. Iksion kuitenkin petti appensa, josta suivaantuneena appiukko ryöväsi kuninkaan hevosen. Iksion heitätti appensa lopulta hehkuvilla hiilillä täytettyyn kuoppaan – teko, joka herätti niin paljon paheksuntaa, että Iksionin oli lopulta haettava itsensä ylijumala Zeuksen apua. Zeus ei ilmeisesti pitänyt appiukon polttamista kovinkaan suurena syntinä, koska lupasi Iksionille paikan jumalten ruokapöydässä. Täällä Iksion iski silmänsä Heraan ja alkoi vikitellä tätä. Juonikas Zeus huijasi Iksionin makaamaan Heran muotoisen pilven kanssa, josta syntyi Kentauros-niminen hirviö."
Jos ymmärsit lukemasi (mitä tietenkin epäilen), niin huomaat, että kentauri on jo synnyssään riippuvainen jumalista, joihin antiikin ajan uskontogeenin haltijat uskoivat.
Sinua ei ole juurikaan näkynyt viime aikoina, mutta kärttyisyytesi on ennallaan, ellei jopa pahentunut. Missä on ilo ja leikkimieli?
On ilmeistä, ettei uskosi tuo sinulle mielenrauhaa, vaikka joillekuille uskovaisille niin tapahtuukin. Muuten et olisi noin hermostunut ja kireä.
Mikä sinua oikein vaivaa? En kysy tätä ilkeilläkseni, vaan soisin sinun voivan paremmin, vaikka et sitä taida uskoa.
Kentauri ( kreik. Kentauros, alkuaan julmaan heimoon kuuluva, hirviö ) kreikkalainen taruolento, puoleksi ihminen, puoleksi hevonen. Vanhimmissa kuvissa kentaurilla on täydellinen ihmisruumis, johon liittyy hevosen takaruumis. Toinen kentaurityyppi on hevonen, jolla on rinnasta asti ihmisen yläruumis. Kentaureja kuvailtiin rajuiksi metsäläisiksi. Tarun mukaan kentaurit polveutuIvat Iksionista ja Heran haamuun laaditusta pilvestä. ( Lähteenä Otavan Iso tietosanakirja )
"Jos ymmärsit lukemasi ( mitä tietenkin epäilen ) ..."
Samat sanat. Ero on kuitenkin siinä, että sinä olet kentaurien valistajana väärällä palstalla. Ei siinä mitään, valista vain kentaureja, jos sinua huvittaaa, mutta etsi kentaurien valistamisellesi oikea palsta.
"Sinua ei ole juurikaan näkynyt viime aikoina, mutta kärttyisyytesi on ennallaan, ellei jopa pahentunut. Missä ilo ja leikkimieli?"
Olenhan minä näillä palstoilla käynyt aika usein vilkaisemassa, mitä näille on kirjoitettu. Meillä on se ero, että sinulle uskonto on pelleilemisen aihe kentaurien valistamisineen ynnä muine sellaisineen, mutta minulle uskonto ei ole mikään pelleilemisen aihe. Sitä paitsi vaikka menettäisin uskoni, niin enpä usko, että koskaan kirjoittaisin millekään uskonnollisaiheiselle palstalle niin uskovia loukkaavasti kuin jotkut täällä tekevät, sillä tiedän kuinka pahalta ja ikävältä se tuntuu. Annetaan niiden uskoa, joilla on usko ja niiden olla uskomatta, joilta usko puuttuu eikä ainakaan tahallamme loukata ketään.
En nyt pelleile.
En tietenkään omaa kokemusta siitä, miten uskovainen kokee uskontokriittisen kirjoittelun.
Sen sijaan olen tottunut ateisteja herjaaviin kannaottoihin, joita löytyy kansankirkoksi itseään tituleeraavan kirkon opeista yllin kyllin. Yhtenä esimerkkinä tämä Aamen&öylätin teksti:
"Kadotus merkitsee sen tien loppuun saattamista, missä ei noudateta rakkautta, hyvää tahtoa, elämän perimmäistä tarkoitusta eikä hyväksytä Jumalan armoa. Kadotus kohtaa niitä, jotka eivät ota vastaan sitä armoa, jonka Jumala Kristuksen sovitustyössä lahjoittaa."
Tuo ilmaisee, että epäuskoiset eivät noudata mm. rakkautta eikä hyvää tahtoa, ja siitä tie etenee kadotukseen. Tuollainen suututtaa minua erityisesti äitinä, koska epäuskoinen tyttäreni on helläsydämisin ja empaattisin ihminen joka minulla on ilo tuntea. Ei silti, ihan hyvis poikanikin on, mutta tavallisemmissa rajoissa.
Mutta mikä sinua tarkemmin olttaen loukkaa? Ymmärrän, että loukkaa, jos uskovia haukutaan tyhmiksi tai pöpeiksi. Sellainen ei olekaan tapanani, koska uskovissa on älykkäitäkin yksilöitä, ja monet ovat mieleltään normaalin terveitä ihmisiä.
Loukkaako jo se, jos uskontojen sanotaan olevan satua? Sitähän ainakin osa uskonnoista väistämättä on, kun loogisesti ajatellaan. Kaikki ristiriitaiset eri uskontojen opit eivät voi pitää paikkaansa, jolloin vähintään jotkut ovat epätosia eli puhekielellä satua.
Loukkaako muistutus, että itse epähuomiossa voit uskoa johonkin, joka on ns. satua? Sellaistakin voi tapahtua kenelle tahansa: Onhan ihminen erehtyväinen, myös sinä olet erehtyväinen. Voit erehtyä uskossasikin uskomaan johonkin, joka ei pidäkään paikkaansa. Jos niin käy, etkö halua huomata sitä?
Vai mikä loukkaa?
Kyselen, koska tarkoitukseni ei ole loukata normaalissa keskustelussa. Nyt en oikein tiedä, mikä sinua loukkaa. Joskus tuntuu että kaikki. Leikinlaskusta en toki aio luopua, koska olen luonteeltani leikkisä, ja sen tähden arkikaan ei ole minulle juuri koskaan harmaa.
Ei ilmestynyt Jeesus. Ei vaikka kuinka itkin ja rukoilin yksin. Hän ei rakastanut minua tarpeeksi. Mutta se ei ole hänen syynsä. Se ei voisi olla hänen syynstä, sillä en enää usko että Jeesus on olemassa.
En enää usko että Jumala on olemassa.
En enää usko että pyhä henki on olemassa.
En enää usko ikuiseen elämään.
Olen yksin.
Mutta niin me kaikki lopulta olemme?
Yksin, mutta myös yhdessä toisten kanssa. Vaikkei Jeesus ilmestynytkään, niin me muut ihmiset elämme samassa maailmassa kanssasi, ja voimme ilmestyä sinulle mm. täällä netissä :). Olethan saanut vastauksia viestiisi. Et ole ajatuksinesi täällä yksin. Palstaa seuratessani olen nähnyt monta viestiä, joissa kysytään surulliseen sävyyn, miksei jumala vastaa.
Uskosta luopuminen on varmaan vaikeampaa kuin jos ei ole koskaan ollutkaan uskovainen. Mutta sekin on tapahtunut monelle, ja jotkut ovat kriisistä toivuttuaan hyvinkin tyytyväisiä uuteen ajattelutapaansa.
Hyvää jatkoa sinulle.
"Ei ilmestynyt Jeesus. Ei vaika kuinka itkin ja rukoilin yksin. Hän ei rakastanut minua tarpeeksi. Mutta se ei ole hänen syynsä. Se ei voisi olla hänen syynsä, sillä enää en usko että Jeesus on olemassa."
Jos Jeesus ilmestyisi, niin silloin ei olisi enää kysymys uskosta, vaan tiedosta. Uskon asiat ovat erikseen ja tiedon asiat erikseen.
Vai ovat uskon ja tiedon asiat niin erillään, ettei hyvä ja kaikkivaltias jumala ja Jeesuskin pystyisi halutessaan ilmestymään kenelle vain ja milloin vain, vaikkapa lohduttaakseen onnetonta rukoilijaa.
Sinuun menee näköjään pappien tms. älyllisesti epärehellisimmätkin selitykset täydestä, kun haluat sulkea silmäsi tosiasialta, ettei mikään viittaa jumalasi olevan olemassa muuta kuin kuvitelmana.
"Vai ovat uskon ja tiedon asiat niin erillään, ettei hyvä kaikkivaltias jumala ja Jeesuskin pystyisi halutessaan ilmestymään kenelle vain ja milloin vain, vaikkapa lohduttamaan onnetonta rukoilijaa."
Jos noin tapahtuisi, niin sja illoin ei enää puhuttaisikaan uskon asioista vaaan tiedon asioista.
"Sinuun menee näköjään pappien tms. älyllisesti epärehellisimmätkin selitykset täydestä, kun haluat sulkea silmäsi tosiasialta, ettei mikään viittaa jumalasi olevan olemassa muuta kuin kuvitelmissa."
Noin kai sitten kirjoittelee sellainen, jolta puuttu uskonnollisuus geeneistään ja uskonnollinen kasvatus. Uskomaton ilmoittaa pappien selitysten olevan epärehellisiä, kun hän ei itse pysty lainkaan uskomaan. Jos joku ei usko, niin ei sitten usko, mutta ei silti tarvitse kirjoittaa loukkaavasti niistä, jotka uskovat eikä sitä paitsi kenenkään uskomattoman ole mikään pakko edes tulla uskonnollisaiheislle palstoille eikä lukea mitään uskonnollisaiheista tekstiä, kun on paljon muita palstoja ja tekstejä.
Katsos, uskontosikin yhteydessä voidaan monessa kohtaa puhua tiedon asioista. Ei tarvitse pitää uskon asiana syntiinlankeemusta, jonka seurauksia Jeesus tuli sovittamaan, kun tiedon asiana (evoluutio) hyvin tiedetään, ettei sellaista ole oikeasti koskaan tapahtunut.
Eikä tarvitse puhua uskon asiana, että Jeesus nousi silminnäkijöiden katsellessa ylös taivaaseen, kun hyvin tiedetään tiedon asiana, ettei sellaista ole tapahtunut.
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei kenenkään uskonnottoman ole pakko tulla uskonnolliselle palstalle. Ei minunkaan ole, mutta voin toki aivan hyvin tullakin, jos ja kun minua niin huvittaa tehdä. Harmiksesi et pysty sitä estämään.
Sekin on totta, etten pysty uskomaan pappien tarinoihin. Ne ovat useimmiten liian läpinäkyvän typeriä, että voisin tai edes haluaisin uskoa niihin. Yhtä hyvin voisin uskoa vaikka horoskooppeihin, ja kun joku viisaampi ja rehellisempi sanoisi niiden olevan hölynpölyä, kertoisin vain, että häneltä puuttuu uskoa ja horoskoopit eivät ole tiedon asia vaan uskon asia.
Äläkä yritä väittää, ettei horoskoopeilla ole tekemistä uskonnon kanssa. Kertomus joulutähdestä on nimittäin ilmettyä tähdistä ennustamista. Tai voithan tietysti pelleilymielessä väittää...
Tämä selvästi tekaistu trollaus. Liekö peräti Mirka asialla?
Losing my religion, kuunteleppa tämä.
http://www.jukkapartala.fi/saarnat/DS400017.mp3
Siunausta.
Ihmisten nahisteluja.... ihan niinkuin seurakunnissakin. Kolmessa eri seurakunnassa olen etsinyt jumalaa ja joka paikassa vastaan tulee vain ihmisten nahistelut. Ja ihmisten selittelyt. Jumalasta en nähnyt jälkeään.
Joten ei tässä enää ihmisten selittelyt auta. Jos on 30 vuotta elämästään käyttänyt jumalan etsimiseen, eikä löydä mitään, on oikeus vetää siitä omat johtopäätökset.
Erosin jo kirkosta. Nyt opettelen elämään ilman uskoa.
Ja sitä "ollut ennenkin" sinun kaltaisesi ovat niitä seurakuntien hajoittajia. Heti kun joku epäilee tai on eri mieltä kanssasi, yrität kuitata koko asian jollain verukkeella.