Viljelijöiden eläköitymisestä on ihmeellistä vääntöä eduskuntaa myöten, tosiasiassa viljelijöillä ei ole mitään erikoisetuja eläkkeelle jäämisen suhteen. Viljelijät maksaa itse eläkkeensä ja valtion osallistuminen eläkkeisiin johtuu valtion toimista ja on siirtymäkauden ilmiö. joka poistuu hyvinkin nopeasti. Erikoiseläke järjestelyjä on joka alalla, myös viljelijöillä.
Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.
Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Harmin paikka, melkein jo uskoin uljaita tovereita.
Kirjoituksesi on täyttä huuhaata eli kepulointia pahimmillaan. Valhe, emävalhe, keputotuus tässä järjestyksessä.
Valtio rahoittaa maajussien vanhuuseläkkeistä lähes 80 %. Luopumistuen valtio rahoittaa kokonaan. Eivät nämä mitään siirtymäajan ilmiöitä ole vaan ihan pysyviä järjestelmiä. Vakuutetut maksavat siis itse eläkkeistään hyvin pienen osan.
Maajussit jäävät muita suomalaisia noin kolme vuotta aiemmin eläkkeelle, jos tuo mainitsemasi 60,2 vuotta pitää paikkansa. Muiden suomalaisten keskimääräinen vanhuuseläkeikä on 63,5 vuotta. Tässä kohdin vertailukelpoisia ovat etupäässä vanhuuseläkkeet, koska varhaisiän työkyvyttömyys tarkoittaa sitä, ettei mikään viljelijäyrittäminen ole edes päässyt alkuunsa. Jonkun verran työkyvyttömyystapauksia tietysti on maajusseillakin, joten todellinen keskimääräinen vanhuuseläkeikä saattaa olla noin 61,5 vuotta eli kaksi vuotta vähemmän kuin muilla suomalaisilla.
Tämä ero johtuu siitä, että maajusseilla on mahdollisuus jäädä luopumistuelle eli käytännössä eläkkeelle jo 56 vuotiaana ja uinuvalle luopumiseläkkeelle 51 vuotiaana. Tällaisia oikeuksia tavallisella palkansaajalla ei ole.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1372210110488
Viljelijän eläkemaksut 2,5 kertaiset palkansaajaan verrattuna.. Viljelijä maksaa tuloistaan eläkemaksuja 2,5 kertaisesti palkansaajaan verrattuna.
HS 1.4.2012
Viljelijä maksaa tuloistaan eläkemaksuja 2,5 kertaisesti palkansaajaan verrattuna.
Lehden esimerkissä 40.000€ vuodessa ansaiseva palkansaaja maksaa eläkemaksuja 5,15%, 2060€ ja vastaavatuloinen viljelijä 13,32% eli 5327€.
Molemmat ansaitsevat samansuuruisen eläkkeen. Hämmästyttävää!
Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana.
lukea, kyse on keskimääräisestä työeläkkeelle jäämisestä, vanhuuseläkkeelle viljekijän jäävät kuten muutkin, heillä ei ole mitään erioikeuksia sen suhteen..
Tässä ei näköjään tunneta laisinkaan maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää. Maatalousyrittäjä on yrittäjä, joka on siis samalla kertaa eläkemaksujen osalta sekä työantaja ja työntekijä. Palkansaajien eläkemaksut koostuvat puolestaan erikseen työnantaja- ja työntekijämaksuina.
Maatalousyrittäjien eläkettä ei lasketa minkään toidellisen tulon perusteella. Eläkettä kertyy, vaikka maajussi makailisi päivät pitkät pankollaan. Eläke on nimittäin pinta-alaperusteinen. Hehtaarien määrä siis määrittää eläkkeen tason. E silloin voi verrata duunia tuntiliksan mukaan pukertavan palkansaajan ja hehtaarien omistamiseen perustuvan eläkkeen eroja.
Suomessa on turvallisuusperusteisia eläkeikiä työtehtävissä, missä korkea ikä on tehtävässä vaarallinen lähinnä muille kansalaisille. Epäilemättä joissakin erityiseläkeikäryhmissä voisi olla tarkistamisen aihetta. Maajussien työn raskaus vertaantuu esim. rakennsualaan, missä ei ole mitään erityisiä alempia eläkeikiä. Jussieläkkeelle voi kuitenkin päästä jo 56 vuotiaana.
Eläkettä ei kerry "makaamalla" hehtaareista, vaan MAKSUT määräytyy osin hehtaarien ja laskennallisen maataloustulon perusteella. MAKSAMAAN SIIS JOUTUU VAIKKA TULOJA EI OLISI OLLENKAAN maksu voi sii olla vaikka 100 prosenttia tuolista..
Maatalousmaasta kertyy MYEL-työtuloa vuodessa (v. 2010)
ensimmäisiltä 12 hehtaarilta 1 446,79 e/ha
seuraavilta 10 hehtaarilta 587,78 "
seuraavilta 10 hehtaarilta 395,57 "
seuraavilta 30 hehtaarilta 124,33 "
62 ha ylittävältä alalta 22,58 "
http://www.mela.fi/Vakuutusturva/MYEL-elakevakuutus/MYEL-tyotulo/Viljellysta-maatalousmaasta
12 hehtaarin tilan YEL-, MATA- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 2022euroa/vuosi
http://www.mela.fi/Vakuutusturva/Laskurit/Vakuutusmaksulaskuri
Siis noista linkeistä löytyviltä siviulta voi jokainen laskea että 12 hehtaarin tila maksaa 2022euroa/vuosi vakuutusmaksua, tulot tuonkokoiselta tilalta voisivat olla korkeintaan 7000€, (jos viljan hinta olisi niin hyvä kuin tänä vuonna).
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/yrittajansosiaaliturvaopas/elake/esimerkkeja/
Yrittäjän työtulo 6 775 € vuosi, josta YEL eläke 1 436,43 €
Turha siis väittää ettemme maksaisi eläkevakuutusmaksuja, kun vertaa noihin yrittäjin vastaaviin tuloihin ja eläkkeisiin.
Kuinkahan monta kielioppivirhettä tämä palstatollo taas sai mahtumaan tähänkin tekstiin...
Suosittelen kirjoittajalle jotain suomen kielen kurssia, jossa opetetaan edes alkeelliset kirjoitustaidot. Nämähän yleensä opitaan jo peruskoulun ala-asteella, mutta tämä kirjoittaja lienee jättänyt peruskoulunkin kesken.
suks
Se on "sucks" ei "suks".
:) :) :)
fac
Kapi kävi vain muutaman vuoden kansakoulua, ei se osaa kirjoittaa, ainoastaan laskea ..alleen....;)
Ilmarinenmielipankki on taas pihalla kuin lumiukko.
"Työeläkkeet
Viljelijän, kalastajan ja poronhoitajan työeläke on maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukainen eläke. Maatalousyrittäjien työeläkkeet OVAT SAMATt kuin muidenkin väestöryhmien. Ne turvaavat toimeentuloa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja osa-aikaisen työn aikana sekä perheenhuoltajan kuoleman jälkeen.
Sekä kansaneläke- että ansioeläkejärjestelmissä on useita erilaisia eläkelajeja, joiden alkaminen ja myöntämisehdot ovat erilaisia. Työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen alkamisiän voi valita 63 vuoden ja 68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta."
Eläkevaihtoehdot
Työkyvyttömyyseläke --> 18–63-vuotias --> Muuttuu vanhuuseläkkeeksi
Osa-aikaeläke --> 61(60)–67-vuotias --> Ei muutu vanhuuseläkkeeksi
Varhennettu vanhuuseläke --> 62-vuotiaasta lähtien --> Ei muutu vanhuuseläkkeeksi
Vanhuuseläke --> 63–68-vuotias
http://www.mela.fi/fi/elakevakuutus/tyoelakkeet
Hyvinvointivaltio on valtio, jossa valtiolle on annettu keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19 pykälään.
Pohjoismainen malli tunnetaan myös sosiaalidemokraattisena hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointivaltio
Tarkoittaa siis esimerkiksi eläkkeissä sitä että ketään ei kuormiteta kohtuuttomasti.
Yksi työssä käyvä viljelijä maksaisi 2,5 eläkeläisensä eläkkeen kun muille yrittäjille riittää 0,5 eläkeläisensä eläkkeen maksu, voitaisiin pitää maanviljelijöille kohtuuttomana.
Maataloustulo on noin 800 miljoonaa, matalousyrittäjät maksavat eläkemaksuja
180 miljoonaa, eli 800:sta 180 on 22,4%, joka on siis maatalousyrittäjin maksama elekemaksuprosentti tuloista. Lähteet alla.
http://www.mela.fi/Tietoa-Melasta/Esittely/Mela-lukuina
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustu